uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

kirjailija｜ xiong bingqi

21st century education research instituten johtaja

lanzhoun yliopisto ilmoitti äskettäin, että vuonna 2024 jatko-opiskelijoiden kokonaismäärä ylittää ensimmäistä kertaa perustutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärän. viime vuosina lanzhoun yliopiston jatko-opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta vuonna 2019 jatko-opiskelijoiden määrä ylitti perustutkinto-opiskelijoiden.

lisäksi epätäydellisten tilastojen mukaan lukukaudella 2024 uusien jatko-opiskelijoiden määrä monissa 985 yliopistossa on ylittänyt 10 000:ssa "kaksinkertaisen ensimmäisen luokan" yliopistossa on enemmän jatko-opiskelijoita kuin perustutkinto-opiskelijoita.

lisäksi jatko-opiskelijoiden kokonaismäärä vuoden 2024 luokassa wuhanin yliopistossa ja tsinghuan yliopistossa on yli 9 000 uusien jatko-opiskelijoiden kokonaismäärä nanjingin yliopistossa, varsinais-yliopistossa, keski-etelä-yliopistossa, tianjinin yliopistossa, tongjin yliopistossa, xiamenissa; yliopisto, etelä-kiinan teknillinen yliopisto ja pekingin teknologiainstituutti ovat kaikki yli 8000 nimeä tai enemmän.

ylioppilasmäärän ylittävä jatko-opiskelijoiden ilmoittautuminen on noussut jälleen kuumaksi puheenaiheeksi.

kiinan jatko-opiskelijoiden määrä kasvoi 8-kertaiseksi 20 vuodessa

laatu on tohtorikoulutuksen "elinehto". tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla järjestetyssä brics-hallinnon seminaarissa ja humanististen tieteiden vaihtofoorumissa tianjinin yliopiston ma yinchun kauppakorkeakoulun dekaani, professori zhang zhongxiang ehdotti, ettei tohtoriopiskelijoiden ilmoittautumista sokeasti laajennettaisi työllisyysongelmien ratkaisemiseksi. .

professori zhang zhongxiang huomautti, että jatko-opiskelijoiden sokea laajentaminen työllisyysongelman ratkaisemiseksi ei vain vaikuta vakavasti tohtorikoulutuksen laatuun, vaan myös entisestään tehostaa ja pahentaa involuutioastetta. kohtuuton arviointimekanismi vaikeuttaa myös tohtoriopiskelijoiden ja selviytymisvaikeuksissa olevien nuorten tutkijoiden mahdollisuuksia tehdä todellisia tieteellisiä tutkimustuloksia, joita voidaan saavuttaa vain vuosia penkissä istumalla.

opetusministeriön julkaiseman kansallisen koulutuksen kehittämisen tilastotiedotteen mukaan vuonna 2000 korkeakoulutukseen osallistui yhteensä 3,7676 miljoonaa perustutkintoa suorittavaa ja ammatillista (junior college) opiskelijaa ja 128 500 jatko-opiskelijaa, joista 25 100 jatko-opiskelijaa vuoteen 2021 mennessä tavallinen yhteensä 10 013 200 perustutkintoa, ammatillista perustutkintoa ja korkeakouluopiskelijaa (junior college) ilmoittautui ja jatko-opiskelijoita oli 1 176 500, joista 125 800 jatko-opiskelijaa.

tämän laskelman perusteella kotimaani perustutkinto- ja yläasteen koulutukseen ilmoittautuminen on kasvanut 1,66-kertaiseksi ja tutkinnon suorittaneiden koulutukseen ilmoittautuminen on kasvanut 4,01-kertaiseksi. voidaan havaita, että jatkokoulutus on koulutuksen vaihe, jolla on suurin ilmoittautumiskasvu, kun taas tohtorikoulutuksen laajeneminen on toisella sijalla maisterikoulutuksen laajenemisen jälkeen.

kysymys kuuluukin, kuinka suuri osa tutkijakoulutuksen ja tohtorikoulutuksen laajentamisesta perustuu itse tutkijakoulutuksen ja tohtorikoulutuksen kehittämiseen sekä yhteiskunnan maisteri- ja tohtoriosaamisen kysynnän tyydyttämiseen?

tutkijakoulutuksen kehityksestä viimeisen 20 vuoden aikana päätellen maisteri- ja tohtorikoulutuksen laajentamisessa voi olla kaksi suurta ongelmaa:akateemisen pätevyyden kysynnän tyydyttäminen ylittää yhteiskunnan kykyjen kysynnän tyydyttämisen ja jatkokoulutuksen käyttämisen valmistuneiden "säiliönä" perustutkintoa suorittaneiden työllistymisvaikeuksien ratkaisemiseksi.

jatkokoulutuksen liiallinen laajentuminen on johtanut akateemisen pätevyyden devalvoitumiseen ja "akateemisten pätevyyksien suuren kulutuksen" ilmiöön.

jatko-opintoihin ilmoittautumisen lisääntymiseen vaikuttavat tekijät

ensinnäkin maani yliopistoilla on "luonnollinen tarve" kehittää jatkokoulutusta ja parantaa koulujen toiminnan tasoa.

sen lisäksi, että 985 yliopistoa harjoittavat jatkokoulutusta laajemmassa mittakaavassa kuin perustutkintoa, ja ne pitävät jatkokoulutuksen kehittämistä tärkeänä toimenpiteenä "tason nostamiseksi", myös paikalliset korkeakoulut ja yliopistot ovat keskittyneet maisteri- ja tohtorintutkintojen hakemiseen. ohjelmia sekä järjestää maisteri- ja tohtorikoulutusta. se vastaa laadukkaan koulutusjärjestelmän rakentamista.

pekingin kunnan koulutuskomission äskettäin julkaiseman "pekingin koulutuskehityksen tilastollisen yleiskatsauksen lukuvuonna 2022-2023" mukaan pekingin yliopistoista vuonna 2023 valmistuvien kokopäiväisten valmistuneiden määrän odotetaan olevan noin 296 000, joista yli 160 000 jatko-opiskelijoita, mikä on 3 enemmän kuin tuhansia ihmisiä.

tänä vuonna tsinghuan yliopistossa on alle 3 800 perustutkinto-opiskelijaa ja lähes 10 000 jatko-opiskelijaa. samanlainen tilanne on tapahtunut shanghaissa, jossa on monia keskeisiä yliopistoja. tongjin yliopistossa valmistuu noin 4 400 perustutkintoa vuonna 2023 ja noin 6 500 maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittanutta shanghai jiao tong -yliopistossa 3 928 tutkinnon suorittanutta vuonna 2022, ja jatko-opiskelijoiden määrä on jopa 6 422. fudanin yliopistossa on 15 651 fuksia vuonna 2022, joista 74 prosenttia on tohtorin- ja maisteriopiskelijoita, ja vain 4 120 on perustutkinto-opiskelijoita, mikä on noin 26 prosenttia.

tämä liittyy pekingin ja shanghain yliopistojen koulutustasoon. valtakunnallisesti jatko-opiskelijoiden määrä on edelleen paljon pienempi kuin perustutkintoa suorittaneiden määrä.

paikallisista korkeakouluista on kuitenkin vähitellen tulossa "uusi voima" jatkokoulutuksen kehittämisessä.viime vuosina monien paikallisten korkeakoulujen johtajat ovat vaatineet jatkokoulutuksen voimakasta kehittämistä rekisteröityjen jatko-opiskelijoiden määrä tuhatta kohden jaetaan jatko-opiskelijoiden määrällä. se on tärkeä indikaattori, joka kuvastaa jatkokoulutuksen laajuutta maassa.

vuonna 2021 tämä luku maassamme on 2,36 henkilöä, kun taas yhdysvalloissa on ollut viime vuosina yli 9 henkilöä, yhdistyneessä kuningaskunnassa on yli 8 henkilöä, kanadassa on noin 7 henkilöä ja etelä-koreassa on 6-7 henkilöä. .

kotimaassani rekisteröityjen jatko-opiskelijoiden määrä tuhatta asukasta kohden on paljon pienempi kuin kehittyneissä maissa. siksi sen sijaan, että laskettaisiin 9 rekisteröityä jatko-opiskelijaa 1 000 henkeä kohti, lasketaan 4 rekisteröityä jatko-opiskelijaa 1 000 henkilöä kohden. myös maassamme opiskelevien jatko-opiskelijoiden määrä kasvaa noin 5,6 miljoonaan, kun se on 3,3324. miljoonaa vuonna 2021.

tämä kuitenkin ottaa huomioon vain jatkokoulutuksen "samankaltaisuuden" kehittyneissä maissa, mutta ei ota huomioon jatkokoulutuksen laadunvarmistusmekanismia.

jo vuonna 2007 yang yuliang, silloinen valtioneuvoston akateemisten tutkintojen toimiston johtaja ja kiinan tiedeakatemian akateemikko, ehdotti foorumilla, että kotimaani jatko-opiskelijoiden nykyinen elämä on "arvotonta" ja kannatti. tohtoriopiskelijoiden elinolojen parantaminen.

akateemikko yang yuliangin mukaan kiinalaisten tohtoriopiskelijoiden kuukausitulot olivat tuolloin noin 1 000 yuania - 1 200 yuania, mikä oli kaukana ranskan 800 eurosta henkilöä kohti ja saksassa 1 200 eurosta henkilöä kohden kuukaudessa aiheutti monille perheille huonossa taloudellisessa tilanteessa olevien erinomaisten opiskelijoiden on työllistettävä mahdollisimman pian maisterintutkinnon jälkeen tai haettava stipendejä ulkomaille opiskeluun. lisäksi tohtoriopiskelijoiden on vaikea omistautua akateemiseen tutkimukseen elämän paineen vuoksi.

verrattuna tohtoreiden tuloihin yli 10 vuotta sitten, monien tohtoreiden kuukausitulot maassani ovat kasvaneet vain 2–300 yuania. kaupunkiasukkaiden käytettävissä olevat tulot asukasta kohden ovat maassani vuonna 2021 47 412 yuania verrattuna. kaupunkilaisten käytettävissä olevat tulot asukasta kohti vuonna 2007 olivat 13 786 yuania, on yli kaksinkertaistunut.

toisin sanoen monien tohtoreiden tulot maassani eivät ole saavuttaneet kaupunkilaisten käytettävissä olevaa tulotasoa asukasta kohden. tämä liittyy tohtorikoulutuksen laajentamiseen, eli tohtoriopiskelijoiden tulojen ja etujen turvaamiseen ei ole olemassa vastaavaa rahoitusinvestointia.

vaikka opetusministeriö vaatii kaikkia yliopistoja perustamaan tutorrahoitusjärjestelmän, osa tutoreista itse puuttuu hankkeisiinsa, joten heillä ei ole varoja jatko-opiskelijoiden tukemiseen. suhteellisesti sanottuna luonnontieteiden ja tekniikan tohtoriopiskelijoiden elämä on parempaa, mutta ongelmana on myös se, että opiskelijat kutsuvat ohjaajiaan "pomoiksi" ja pomo määrää opiskelijat yksityisiin töihin, jotka eivät liity heidän väitöskirjaansa. viime vuosina tutoreiden ja opiskelijoiden välisiä konflikteja on esiintynyt usein, mikä on aiheuttanut yleistä huolta.

toiseksi on olemassa käytännön tarve sallia useamman jatko-opiskelijan "tulon maihin" ja helpottaa työllistymisvaikeuksia perustutkinnon valmistumisen jälkeen.

vuonna 2023 jatko-opiskelijakokeisiin hakijoiden määrä maassani nousee 4,77 miljoonaan, kun taas vuonna 2015 jatko-opiskelijakokeisiin hakijoita oli maassani vain 1,65 miljoonaa vain kahdeksassa vuodessa pääsykokeet ovat lisääntyneet 3,12 miljoonalla, kasvua lähes 2 kertaa. tältä osin monet jatko-opiskelijat valittivat, että jatkotutkintojen vastaanottoprosentti oli liian alhainen ja jatko-opiskelijamäärän kasvu ei pysynyt hakijamäärän kasvun mukana.

on sanottava, että kotimaani paikallisten korkeakoulujen "kokeisiin suuntautunut jatko-pääsykoe" -opetusmenetelmä lisää jatkotutkintojen pääsykokeiden villitystä ja "pakottaa" jatko-opiskelijat lisäämään ilmoittautumistaan.

tutkimukset osoittavat, että joissakin paikallisissa perustutkinto-oppilaitoksissa yli 90 % valmistuneista on ilmoittautunut jatko-opintojen valintakokeeseen, ja joillakin pääaineilla 100 % jopa jatko-opiskelijakokeeseen. kaikki näiden korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti jatko-opiskelijoiden pääsykokeisiin, eli he "syövät" jatko-pääsykokeisiin erittäin korkeilla koetuloksilla.

jatko-opiskelijan pääsykokeessa epäonnistuneiden opiskelijoiden on erittäin vaikea löytää työtä, koska heillä ei ole kykyä kilpailla työpaikoista. paikallisista korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneista on tullut vaikein työllistymisryhmä.

kuinka ratkaista heidän työllisyysongelmansa? "luotettava" tapa on laajentaa jatko-opiskelijoiden ilmoittautumista. tämä näyttää olevan onnellinen lopputulos kaikille. yhä useammat opiskelijat ovat läpäisseet jatkotutkintokokeen, useammat perheet ovat saaneet ensimmäiset jatko-opiskelijat, useammat korkeakoulut ovat lisänneet jatkotutkintojen pääsykokeisiinsa ja useammat korkeakoulut ovat lisänneet jatko-opiskelijoidensa määrää. .

mutta,voidaanko jatkokoulutuksen laatu taata? mitä tehdä tutkinnon jälkeen? perustutkinnon suorittaneiden työllistymisvaikeuksien ratkaisemisen ajatuksen jälkeen ainoa keino on laajentaa tohtorintutkinnon skaalaa entisestään. tämä saa aikaan vain työllisyysdilemman "korkea koulutus mutta alhainen työllisyys".

laadukas koulutusjärjestelmä ei välttämättä tarkoita laadukasta koulutusjärjestelmää

maamme rakentaa korkealaatuista korkeakoulujärjestelmää. laadukas koulutusjärjestelmä ei saa olla yhtä hyvä kuin laadukas koulutusjärjestelmä.

jokaisella yliopistolla on oma sijaintinsa esimerkiksi monet taiteiden korkeakoulut yhdysvalloissa eivät kehitä jatkokoulutusta ollenkaan ja vaativat ensiluokkaista perustutkintoa.

lisäksi kehittyneissä maissa euroopassa ja yhdysvalloissa maisterintutkinto ei ole korkeaa akateemista koulutusta, vaan siirtymistä perustutkinnon suorittamisesta tohtorintutkintoon ja siirtymistä perustutkinnon suorittamisesta työelämään akateeminen maisterin koulutus kuuluu ammatilliseen koulutukseen ja ammatillinen maisterikoulutus on ammatillinen koulutus. renrenwww

jatkotutkintojen pääsykokeet ovat herättäneet laajaa huolta yhteiskunnassamme tämän ilmiön hallitsemiseksi on välttämätöntä ohjata paikallisia korkeakouluja ja yliopistoja tyytymään ammatillisen koulutuksen sijoittumiseen ja kouluttamaan opiskelijoita työllistymiseen. kuin kouluttaa opiskelijoita ja parantaa opiskelijoiden jatkokoulutusta ja akateemista pätevyyttä.

kotimaani peruskoulutusvaiheen korkeakoulutuksen koulutusmallia ei voida laajentaa perustutkinto- ja maisterikoulutukseen. tämä ei ainoastaan ​​aiheuta lahjakkuuden koulutusrakennetta kosketuksiin sosiaalisten tarpeiden kanssa, vaan myös vaikeuttaa sen laadun parantamista itsenäistä kykyjen koulutusta ja luoda huippuinnovatiivisia kykyjä.

tämä artikkeli on ifeng.comin kommenttiosaston erityisesti tilaama alkuperäinen teksti, ja se edustaa vain kirjoittajan kantaa.

päätoimittaja｜ xiao yi