pekingin xiangshanin foorumi·high-end dialogue｜varo kansainvälisen oikeuden täytäntöönpanoa ja puolueettomuutta konfliktialueilla
2024-09-15
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
kansainväliset säännöt ovat kansainvälisen yhteiskunnan vakaan kehityksen edellytys ja perusta. toisen maailmansodan jälkeen luotiin maailmanlaajuinen hallintokehys, jonka pääelimenä oli yhdistyneet kansakunnat ja johon kuuluivat kansainvälinen valuuttarahasto, maailmanpankki, maailman kauppajärjestö ja muut mekanismit. vaikka tämä kehys ei ole täydellinen, sillä on tärkeä rooli maailmanrauhassa ja kehityksessä.
12. syyskuuta 11. beijing xiangshan forum "high-end interviews: global vision" pidettiin pekingin kansainvälisessä kongressikeskuksessa. haastattelussa teemalla "kansainväliset säännöt" gao zhiguo, kiinan merioikeusjärjestön entinen presidentti, entinen kansainvälisen merioikeustuomioistuimen tuomari ja dalianin merenkulkuyliopiston professori, ja peter punaisen ristin kansainvälisen komitean puolustusvoimien suhteiden osaston johtaja evans keskusteli kansainvälisten sääntöjen tärkeydestä ja haasteista alueellisissa konflikteissa ja turvallisuuskysymyksissä. haastattelun isännöi wu ting, the paperin (www.thepaper.cn) toimituskunnan jäsen.
lähde: beijing xiangshan forumin virallinen verkkosivusto
seuraavassa on haastattelun pääsisältö
kansainvälisten sääntöjen haasteet globaaleissa turvallisuuskysymyksissä
wu ting:kiitos kaikille osallistumisesta "international rules" -foorumiin. olemme kutsuneet tähän istuntoon kaksi kuuluisaa vierasta, professori gao zhiguon ja herra peter evansin. mitkä turvallisuuskysymykset ovat mielestäsi kiireellisimpiä ja huolestuttavimpia?
korkea maa:tällä hetkellä tapahtuu monia kansainvälisiä tapahtumia, mukaan lukien gazan kaistan konflikti, ukrainan kriisi ja energiaturvallisuuskysymykset. gazan tilanne on aina ollut minulle huolenaihe, koska siellä on erittäin vakava humanitaarinen kriisi, jossa kuolee paljon, erityisesti lapsia, joten humanitaarinen oikeus on huolenaiheeni.
toinen turvallisuuskysymys on japanin ydinsaastuneen veden päästö mereen. ei vain siksi, että tämä on tapahtuma ympärillämme, vaan myös siksi, että se on epävarma, pitkäaikainen vaikutus meriympäristöön ja sillä on jopa maailmanlaajuisia seurauksia. japanin hallitus päätti virallisesti huhtikuussa 2021 suodattaa ja laimentaa miljoonia tonneja ydinsaastunutta vettä fukushima daiichin ydinvoimalaitoksesta ja päästää se mereen. japanin hallitus aloitti elokuussa 2023 yksipuolisesti ja väkisin fukushiman ydinonnettomuuden saastuneen veden purkamisen mereen, mikä kestää vielä ainakin 30 vuotta.
fukushiman ydinsaastuttamassa vedessä on peräti 64 tyyppiä radioaktiivisia alkuaineita, joista hiilen 14 puoliintumisaika on noin 5 730 vuotta. parhaallakaan tieteellisellä tiedolla ja teknologialla emme vieläkään pysty määrittämään sen pitkän aikavälin vaikutuksia. mitä vaikutuksia sillä on meren ekologiseen ympäristöön ja ihmisten elämään, terveyteen ja genetiikkaan? tietysti tähän sisältyy myös ihmisoikeusloukkauksia.
yk:n merioikeusyleissopimus selittää selkeästi meriympäristön suojelun. yleissopimuksen 192 artiklassa määrätään, että kaikilla mailla on velvollisuus suojella ja säilyttää meriympäristö. kaikilla mailla on velvollisuus suojella meriympäristöä. tämä on velvollisuus kaikille maille ympäri maailmaa. se on itsestään selvää eikä vaadi kovin monimutkaisia selityksiä. meriympäristön suojelua koskevat yhdistyneiden kansakuntien lait ja määräykset ovat hyvin selkeitä. naapurimme japanin tulee noudattaa tiukasti tätä asetusta ja täyttää velvoitteensa tiukasti ja tunnollisesti.
peter evans:punainen risti työskentelee konfliktialueilla suojellakseen gazan kaltaisten kriisien uhreja, joka on niin katastrofaalinen, ja kollegani ja minä olemme nähneet siellä tapahtuvat hyökkäykset. punainen risti on toistuvasti julkisesti tuominnut gazan tuhoisat tuhot.
puhuitte juuri nyt myös ukrainan kriisistä, mukaan lukien infrastruktuuriin kohdistuvista hyökkäyksistä, jotka vaikuttavat alueen lämmitykseen ja vaikeuttavat tavallisten ihmisten elämää. jemenissä on myös yli 18 miljoonaa humanitaarista apua. tällaisia ongelmia on monia. haluan kuitenkin kiinnittää huomionne erityisesti kahteen strategiseen seikkaan. ensimmäinen koskee kansainvälisten sääntöjen ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista ja toinen puolueettomuuden periaatetta.
kansainvälisen oikeuden tarkoituksena on suojella tavallisia ihmisiä, suojella niitä, jotka eivät osallistu sotaan. kuitenkin, jos taistelevat osapuolet tai konfliktin osapuolet eivät noudata kansainvälistä oikeutta, esimerkiksi jos jotkut sotilaat vangitsevat sotavankeja ja tekevät hyökkäyksiä mielensä mukaan, se aiheuttaa valtavan humanitaarisen kriisin ja vaarantaa suuren joukon siviilejä. jos kansainvälistä oikeutta noudatetaan, näemme edelleen sen myönteisen humanitaarisen vaikutuksen. itse asiassa punainen risti ei voi tehdä tätä. jokaisella maalla on omat lakinsa, ja jokaisella maalla on vastuu varmistaa noudattaminen (kansainvälisen oikeuden noudattaminen). puhutaanpa taas sotilaallisesta vallasta. yksi tehtävistäni on selittää lakeja armeijalle. siksi armeijan on myös pohdittava, kuinka saavuttaa sotilaalliset tavoitteensa samalla kun suojellaan siviilejä ja niitä, jotka eivät osallistu sotaan.
toinen näkökohta on puolueettomuus. punaisen ristin kansainvälinen komitea on neutraali kansainvälinen järjestö. mitä puolueettomuus tarkoittaa nykyisessä ympäristössä? näemme niin paljon polarisaatiota, maiden sisällä, konfliktien sisällä ja geopoliittisella tasolla. mitä neutraalisuus tässä yhteydessä on? meidän on aina säilytettävä puolueettomuus ja oltava neutraaleja kaikkia konfliktin osapuolia kohtaan.
meidän on kommunikoitava molempien taistelevien osapuolten kanssa, esimerkiksi sotavankien kysymyksestä, kuten siitä, miten voimme varmistaa, että meillä on mahdollisuus tarjota humanitaarista apua. mutta siitä on tulossa yhä vaikeampaa, koska nykyisessä polarisoituneessa maailmassa ei ole helppoa ylläpitää vuoropuhelua kaikkien konfliktin osapuolten kanssa. nykyisessä maailmantilanteessa on erityisen vaikeaa pysyä neutraalina. siksi haluan erityisesti korostaa "neutraaliuden" merkitystä kaikille täällä.
wu ting:kiitos, herra peter evans, mainitsitte, että noudattamisessa (kansainvälisen oikeuden noudattamisessa) on monia ongelmia, ja on olemassa myös suhteellisuusperiaate, erityisesti konfliktialueilla. onko tämä periaate mielestänne edelleen voimassa?
peter evans:suhteellisuusperiaate tarkoittaa, että kun teet tiettyä sotilaallista toimintaa, sinun on pohdittava, mitä vaikutuksia sillä on siviileihin. emme saa esimerkiksi kohdistaa siviilikohteita ja tarjota humanitaarista apua vangeille. nämä tärkeät konsensukset ovat hyvin yleisiä, ja meidän on noudatettava niitä aktiivisesti. jos rajoituksia ei ole, kuvittele kuinka paljon katastrofeja nykyaikaiset asejärjestelmät voivat aiheuttaa.
kansainvälisen humanitaarisen oikeuden arvo on vähentää tällaisten kärsimysten esiintymistä. tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta geneven yleissopimusten hyväksymisestä. sen ytimessä on ihmisten suojeleminen, jotka ovat joutuneet konfliktiin, mutta eivät ole mukana konflikteissa. tämä on edelleen erittäin vahva sopimus.
wu ting:professori gao, oletko edelleen optimistinen kansainvälisen oikeuden tehokkuudesta/vaikutuksesta asiaan liittyvissä turvallisuuskysymyksissä, varsinkin kun mainitsit juuri meriympäristön saastumisen ja kestämättömän kehityksen haasteet? oletko vielä optimistinen?
korkea maa:kun puhumme kansainvälisestä merioikeudesta, ajattelemme automaattisesti yhdistyneiden kansakuntien merioikeussopimusta. tästä neuvoteltiin yk:n ohjauksessa 14 vuotta kestäneiden pitkien neuvottelujen jälkeen yli 100 maata osallistui monenvälisiin neuvotteluihin ja pääsi lopulta sopimukseen.
yleissopimus sisältää yhteensä 320 lakia ja asetusta, mikä on ennennäkemätön kansainvälisten monenvälisten sopimusten joukossa. se tarjoaa perusohjeet siitä, miten maailma käyttää meren luonnonvaroja. vielä tärkeämpää on, että se on perustanut oikeusjärjestelmän/laitoksen, kuten aiemmin mainitsemani kansainvälinen merituomioistuin. tämän tuomioistuimen tehtävänä on tulkita ja panna täytäntöön tämän yleissopimuksen määräyksiä.
viimeisten 40 vuoden aikana on tehty kolme lisäsopimusta. ratkaisevaa niistä on vuoden 2023 bbnj-sopimus, yleissopimus kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten merien biologisesta monimuotoisuudesta, joka luo puitteet merellisen elämän suojelulle ja kestävälle käytölle aavalla merellä. sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut yli 170 maata. mutta valitettavasti sen tehokkuus on tällä hetkellä epätyydyttävä.
alueellisissa konflikteissa puolueettomuus on erityisen tärkeää
wu ting:peter, mikä on mielestäsi kompromissi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen ja humanitaarisen toiminnan välillä?
peter evans:kansainvälinen humanitaarinen oikeus on hyvin täydellinen järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella joukkoja, erityisesti niitä, jotka eivät osallistuneet sotaan. sodan ehkäisy riippuu kuitenkin edelleen yhdistyneiden kansakuntien peruskirjasta. kuinka tämä punnitaan?
toisaalta armeijan on saavutettava omat sotilaalliset tavoitteensa, mutta samalla sen on myös pohdittava, miten vältetään vahingot ja vaikutukset siviilikohteisiin. tämä on aina ollut suurin huolenaiheemme. punaisen ristin erittäin tärkeä tehtävä on muistuttaa maita velvollisuuksiensa täyttämisestä, jos havaitsemme, että kansalaisille on vaaraa, ilmoitamme asiasta asianomaisille maille. icrc:n tapa työskennellä on luottamuksellinen vuoropuhelu maiden kanssa - sinun on saavutettava sotilaalliset tavoitteet, mutta myös suojeltava humanitaarisia oikeuksia. kun sotilaallisia operaatioita ei ole tasapainotettu eikä humanitaarisia etuja oteta huomioon, syntyy valtavia humanitaarisia menetyksiä.
haluan myös muistuttaa kaikkia, että itse asiassa jokainen linkki on riippuvainen toisistaan. esimerkiksi, jos hyökkäys tuhoaa sähkötiloja, jolloin sairaaloiden sähköt katkeavat, kansalaiset eivät voi saada lääkintäpalveluja, eivätkä he pääse käyttämään puhdasta vettä. siksi meidän on nähtävä konflikti kokonaisuutena. on tärkeää tasapainottaa humanitaarisuus ja sotilaallisen voiman käyttö konflikteissa.
toinen kohta on neutraalisuus, josta puhuin aiemmin. näin voimme päästä konfliktialueilla apua tarvitseviin. joskus taistelevat osapuolet eivät halua ihmisten tulevan sota-alueelle eivätkä halua meidän tarjoavan humanitaarista apua. olemme puhuneet kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta, ja nykyään geneven yleissopimusten osapuolia on 196. me (kansainvälinen punaisen ristin komitea) toivomme, että jokainen maa täyttää velvoitteensa varmistaa, että humanitaarinen apu pääsee konfliktialueille. mutta se, että se on vaikeaa, on yksi jännityksen lähteistä.
mitä tulee julkisen tiedon levittämiseen, useampien ihmisten on tiedettävä, että icrc on neutraali. koska julkisuudessa on paljon kriittistä humanitaarista tietoa, se voi vaarantaa henkilöstön. eräs univormupukuinen henkilö tuli kerran alueelle, jolla työskentelimme ja sanoi, että icrc suojelee vain yhtä puolta, vaikka itse asiassa suojelemme kaikkia puolueettomia, myös siviilejä. tämä on ainutlaatuinen uhka, jonka kohtaamme.
wu ting:professori gao, onko sinulla jotain lisättävää?
korkea maa:olen samaa mieltä peter evansin kanssa siitä, että puolueettomuus on erittäin tärkeää. humanitaarinen oikeus on myös osa kansainvälistä oikeutta. vaikka kohtaammekin vaikeuksia, konfliktialueilla humanitaariset ja maailmanlaajuiset järjestöt ovat auttaneet apua tarvitsevia.
wu ting:herra peter evans, luuletko, että on olemassa tapoja edistää näitä globaaleja lakeja ja määräyksiä?
peter evans:mielestäni on tärkeää, että kun melkein kaikki muut määräykset epäonnistuvat, kuten ukrainan ja gazan kriisissä, tarvitaan ainakin kansainvälinen määräys puitteeksi, jolla voidaan estää jotkin katastrofit.
ei ole epäilystäkään siitä, että tehokas kansainvälinen humanitaarinen oikeus vähentää siviileille aiheutuvia haittoja ja voi auttaa vapauttamaan siviilejä vankeudesta. asianmukaisesti käytettynä tällä puitelailla voidaan varmistaa myös humanitaarinen apu. meidän on jatkettava työtämme vaatimustenmukaisuuden parantamiseksi, ja maiden tulisi tarjota tukea. kiina on myös ehdottanut näiden ongelmien ratkaisemista, ja olemme erittäin tervetulleita pekingin xiangshanin foorumiin.
meidän on nähtävä selvästi, mitä muutoksia teknologia tuo mukanaan. esimerkiksi automatisoidut asejärjestelmät voivat hyökätä kohteisiin ilman ihmisen ohjeita. tämä on erittäin vaarallista. yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ja punaisen ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja ovat kehottaneet maita asettamaan uusia kieltoja ja rajoituksia autonomisille asejärjestelmille ja suositelleet, että maat solmivat oikeudellisesti sitovan asiakirjan vuoteen 2026 mennessä. meidän on saatettava autonomiset aseet yhteensopiviin, ennen kuin ne karkaavat hallinnasta ja ennen kuin mahdollinen humanitaarinen kriisi syntyy. meidän on siis nopeutettava lainsäädäntöä ja allekirjoitettava asiaa koskevat lait.
"sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys" on epämääräinen ja petollinen
wu ting:professori gao, haluatko lisätä jotain? missä voidaan tehdä parannuksia?
korkea maa:kansainvälisistä säännöistä puhuttaessa uskon, että monet ihmiset ajattelevat automaattisesti kansainvälistä oikeutta. tarkemmin sanottuna kansainväliset oikeudelliset asiakirjat sisältävät monenvälisiä sopimuksia ja joitain yleissopimuksia, julistuksia jne. kansainvälisten lakien lisäksi kuulemme usein toisenkin termin, "sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys". tätä ehdottavat pääasiassa amerikkalaiset kollegat tai amerikkalaiset poliitikot, ja länsimainen media kannattaa sitä. ilmaus "sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys" on hyvin hämmentävä ja jopa petollinen.
toistaiseksi yksikään tutkija, virkamies tai media ei voi antaa tarkkaa määritelmää siitä, mitä "sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys" on tämä tilanne saa meidät hämmentämään. on kohta, jossa se on tarkoituksella pidettävä epäselvänä. vaikka tällainen sanamuoto on hyvin epämääräinen, se jättää vaikutelman, että sääntöjärjestyksen määrittelee yhdysvallat, länsi suodattaa ja valitsee ja määrittelee länsimaiset arvot. vain harvat "globaalista etelästä" käyttävät tätä ilmausta.
nykyinen kansainvälinen järjestys perustettiin ja kehitettiin toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, ja se perustuu pääasiassa yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan ja yhdistyneiden kansakuntien järjestelmään. kansainvälinen järjestys, josta nyt puhumme, koskee rauhaa, vakautta ja kehitystä. kiinan uudistus ja avautuminen ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. tässä järjestyksessä olemme saavuttaneet monia saavutuksia. siksi kiina on tämän järjestyksen edunsaaja ja kannattaja. kiina ei pyri haastamaan tai muuttamaan nykyistä kansainvälistä järjestystä tai kansainvälisiä määräyksiä. "globaali etelä", mukaan lukien kiina, haluaa yrittää parantaa globaalia järjestystä, jotta se selviytyisi eri puolilla maailmaa tällä hetkellä nopeasti tapahtuvista muutoksista.
edellisessä keskustelussa sri lankan kenraali mainitsi, että uusia muutoksia tapahtuu joka tunti ympäri maailmaa. nykyinen kansainvälinen järjestys tai kansainväliset säännöt eivät ole täydellisiä. peter evans puhui myös puolueettomuudesta ja noudattamisesta. luulen, että näihin kahteen kohtaan vaikuttavat monet haasteet, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen, pragmaattinen näkemys globaalista järjestyksestä - jos se hyödyttää minua, käytän sitä, jos ei, jätän sen.
yhteenvetona kiinan globaaleja sääntöjä koskevista perusperiaatteista on kolme pääkohtaa. ensinnäkin kiina tukee maailmanlaajuista hallintokehystä, jonka pääelimenä on yhdistyneet kansakunnat, toiseksi kiina puolustaa "kansainväliseen oikeuteen perustuvaa kansainvälistä järjestystä" kolmanneksi, kiina tukee tiukasti yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa ja kansainvälisten suhteiden perusnormeja peruskirja.
kaikkien maiden tulee noudattaa globaalia järjestystä, eivätkä ne saisi käyttää pragmatismia valikoivaan käyttöön. lopuksi maiden tulisi käydä perusteellisia keskusteluja siitä, kuinka globaalia kansainvälistä järjestystä ja säännöksiä voidaan parantaa, jotta se selviytyisi ympäri maailmaa tapahtuvista nopeista ja suurista muutoksista.
paperin toimittaja yang wenqin
(tämä artikkeli on the paperista. jos haluat lisätietoja, lataa "the paper" -sovellus)
