uutiset

miten yleisö ymmärtää hyväntekeväisyyden? 80 % ihmisistä ei tiedä, että maassa on 29 julkista internet-varainkeruualustaa

2024-09-04

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

syyskuun 1. päivän iltapäivällä vuoden 2024 "hyvät teot levittävät tuhansia maileja" julkisen hyvinvoinnin viestintäkuukauden yhteisessä roadshowssa,kiinan hyväntekeväisyysliiton viestintäkomitean ja abc good society consulting agencyn "research report on public charity awareness questionnaire in china" tutkimustulokset(jäljempänä "raportti")virallisesti julkaistu

"raportti" uskoo, että yleisön ymmärrys ja tietoisuus hyväntekeväisyydestä on parantunut, muttasiinä on kolme suurta puutetta: tietoisuus, osallistuminen ja luottamus.. hyväntekeväisyysviestintää ja yhteistä tietämystä on jatkettava, ja hyväntekeväisyyteen osallistumistapojen ja -skenaarioiden innovaatioita on edelleen syvennettävä. olla kaikkien saatavilla.

zhang xinxin, kiinan hyväntekeväisyysjärjestön viestintäkomitean puheenjohtaja ja kiinan uutistoimiston entinen presidenttipuheessaan hän sanoi, että "raportin" analyysistä ja päätelmistä voidaan nähdä, että luottamuksen puute on noussut pääasialliseksi julkiseen hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi edistää luottojen kasvua. tämä on kiinan hyväntekeväisyyden tervettä kasvua. hyväntekeväisyysviestinnässä tarvitaan lisää yhteisiä toimia, alkaen terveen järjen popularisoinnista hyväntekeväisyydestä ja aktiivisesti vastaamisesta yleisön "epävarmuuteen" ja "ymmärtämättömyyteen". on pyrittävä integroimaan julkinen hyvinvointi "moniin ja laajoihin, yksityiskohtaisiin ja hienovaraisiin" elämäntilanteisiin, jotta "usko yleiseen hyvinvointiin" ja "luottamus julkiseen hyvinvointiin" voivat kehittää yhdennettyä hyväntekeväisyyden ekologiaa, jota jokainen voi tehdä.

hangzhoussa pidetyn roadshown isännöi kiinan hyväntekeväisyysliiton viestintäkomitea ja "chinese philanthropist" -lehti. tämän roadshown teemana oli "uudet skenaariot ja luottamus julkiseen hyvinvointiin", tarkoituksena yhdistää uudet hyväntekeväisyysvoimat kaikista osapuolista. hyväntekeväisyyskohtausten laajentaminen ja yhteinen sosiaalisen luottamuksen rakentaminen saa yleisön uskomaan ja osallistumaan yleiseen hyvinvointiin.

tämä kyselytutkimus tehtiin ammattimaisen online-otostietokannan kautta, joka kattaa 18-70-vuotiaat asukkaat eri sukupuolista, iästä, koulutustasosta ja alueesta ja jossa oli 2 030 kelvollista otosta. kyselytutkimuksessa käsitellään pääasiassa yleisön ymmärrystä hyväntekeväisyydestä, hyväntekeväisyysviestinnän nykytilanteesta ja vaikutuksista, internet-hyväntekeväisyyden ja yhteiskunnallisen osallistumisen kehittämisestä.

miten yleisö ymmärtää hyväntekeväisyyden?

nykyaikaisen hyväntekeväisyyskonseptin mukaan erilaiset tavat, joilla yksilöt osallistuvat hyväntekeväisyyteen, on tiivistetty "5 t:ksi", eli yksilöt voivat lahjoittaa aikaa (time), varallisuutta (aarre), lahjakkuutta (lahjakkuutta), ihmissuhteita (ties) tai todistus (todistus). "raportti" osoittaa, että noin 80 % vastaajista uskoo, että "varallisuus (tavaroiden ja materiaalien lahjoitus)" ja "aikapanos (vapaaehtoinen palvelu)" ovat hyväntekeväisyyskäyttäytymistä ja että "älyllinen panos" suupanos" ja "verkostopanos" ovat hyväntekeväisyyttä. myös käyttäytymisen osuus on yli puolet.verrattuna samankaltaisiin kyselytietoihin yhdysvalloissa, kiinalaiset tunnustavat enemmän "suusta suuhun" ja suhteellisen alhainen "älyllisen panoksen" tunnustamisaste.

vastaajien yleinen tietoisuus internetin julkisista varainkeruutietoalustoista on alhainen. internetin 29 julkisen varainkeruutietoalustan joukossayleisön tietoisuus 80 prosentista alustoista on alle 20 prosenttia, viisi parasta tietoisuudessa ovat alipay charity, shuidi charity, tencent charity, alibaba charity ja china social assistance network.

vastauksena monivalintakysymykseen "mitä hyväntekeväisyyslahjoitus sisältää?"62 % vastaajista uskoo, että "rahojen lahjoittaminen suoraan yksityishenkilöille" on hyväntekeväisyyslahjoitus, joka kuvastaa perinteisen "köyhien auttamisen" jatkuvaa vaikutusta ja toistaa myös henkilökohtaista apua koskevia normeja hyväntekeväisyyslain tarkistuksessa.

hyväntekeväisyystoimintaan osallistuvat julkkikset saavat todennäköisemmin julkista huomiota kuin yrittäjät.avoimessa kysymyksessä "kirjoita muistiin kiinalainen hyväntekijä, joka teki sinuun suurimman vaikutuksen"33 % vastaajista kirjoitti han hongin nimen, cao dewang ja liu qiangdong, jotka sijoittuivat maininnan toiselle sijalle, täyttivät vain 7 % vastaajista. haastateltavien subjektiivisiin vaikutelmiin han hongista hyväntekijänä ovat "välittäminen", "usein lahjoittaminen" ja "hän on siellä missä on vaikeuksia". voidaan nähdä, että hyväntekeväisyyteen osallistumisen sinnikkyys ja reagointinopeus vaikuttavat merkittävästi yleiseen käsitykseen.

mikä on yleisön suhtautuminen hyväntekeväisyyteen?

tutkimusaineisto osoittaa, että vastaajat suhtautuvat yleensä myönteisesti hyväntekeväisyyden luonteeseen ja yhteiskunnallisiin tehtäviin.yleisö tunnistaa hyväntekeväisyyden spontaanisuuden ja laajan osallistumisen, lähes 90% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että "hyväntekeväisyys on vapaaehtoista rakkautta ja lahjoittamista", ja yli 80% vastaajista oli samaa mieltä siitä, että "hyväntekeväisyyden kehittäminen edellyttää jokaisen yhteiskunnan jäsenen osallistumista".

vastaajien asenteet sitä kohtaan, kumpi on tärkeämpi, "suuret lahjoitukset" vai "pienilahjoitukset", ovat suhteellisen tasapainoisia, hieman suurempi osa vastaajista (51 %) uskoo, että "suuret lahjoitukset muutamilta varakkailta ihmisiltä" ovat tärkeämpiä, mikä heijastaa sitä, että perinteiset "suuret lahjoitukset" ja nouseva "universaalisen osallistumisen" käsite ovat olemassa. sitä vastoin amerikkalaiset suosivat pieniä lahjoituksia (59 %), mikä kuvastaa kypsempää yksilön lahjoituksen kulttuuria. yleisön tietoisuuden lisääminen pienten lahjoitusten tärkeydestä auttaa luomaan hyväntekeväisyyttä edistävän kulttuurisen ilmapiirin, jossa kaikki ovat mukana.

internetillä on myönteinen rooli auttaessaan yleisöä ymmärtämään hyväntekeväisyystietoa ja osallistumaan hyväntekeväisyyteen. vastaajat uskovat yleisesti, että internetillä on ollut tärkeä rooli "hyväntekeväisyyskulttuurin leviämisessä ja hyväntekeväisyystietoisuuden lisäämisessä", "hyväntekeväisyysprojektien leviämisen ja vaikutusvallan laajentamisessa" ja "hyväntekeväisyysjärjestöjen julkisen avoimuuden lisäämisessä". vaikka 80 % vastaajista uskoo, että internet-hyväntekeväisyyden kehittymisellä on tietty vaikutus heidän henkilökohtaiseen osallistumiseensa hyväntekeväisyyteen,vain 30 % vastaajista uskoo, että internetin arvo hyväntekeväisyydelle piilee ”varainhankinnan tehokkuuden ja mittakaavan parantamisessa.

"raportin" kyselytiedot kahdesta aiheesta "hallintopalkkiot" ja "hyväntekeväisyyteen perustuva veronkierto" osoittavat, että vastaajilla on epämääräinen käsitys joistakin hyväntekeväisyyden peruskäsitteistä. vaikka yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että "johtamiskulut ovat hyväntekeväisyysjärjestöille jäykkä kustannus", yli kolmasosa vastaajista valitsi "ei osaa sanoa".31 % vastaajista oli epäselvästi "onko hyväntekeväisyys veronkiertoa?", korkeatuloiset vastaajat kannattavat suhteellisen enemmän "hyväntekeväisyyttä veronkiertoa".

62 % vastaajista kiinnittää huomiota hyväntekeväisyystietoon, ja kanavia, joilla hyväntekeväisyystietolähteisiin luotetaan enemmän, ovat viralliset kanavat (35 %) ja internet-kanavat (33 %).50 % vastaajista saa tietoa hyväntekeväisyyteen liittyvästä sisällöstä sosiaalisen median ja lyhyiden videoiden kautta. voidaan nähdä, että internet on tärkeä tapa levittää hyväntekeväisyystietoa ja vaikuttaa hyväntekeväisyysasenteisiin.

hyväntekeväisyysviestinnän sisällöistä eniten huolestuttaa ”hyväntekeväisyysjärjestöjen rahastojen käyttö ja läpinäkyvyys (49 %).

tutkimustiedot osoittavat myös, että vastaajat suhtautuvat myönteisemmin hyväntekeväisyysviestinnän sisältöön. 68 % vastaajista uskoo, että hyväntekeväisyysviestinnän yleinen sisältö on suuntautunut positiivisiin tunteisiin.74 % vastaajista uskoo, että hyväntekeväisyyssisällön levittäminen tuo positiivisen henkilökohtaisen tunnearvion.

miten yleisö voi osallistua hyväntekeväisyyteen?

"raportissa" todettiin, että vastaajien osallistuminen hyväntekeväisyystoimintaan oli merkittävästi riittämätöntä, ja hyväntekeväisyyden integroiminen jokapäiväiseen elämään, hyväntekeväisyysluottamuksen vahvistaminen, hyväntekeväisyysinnostuksen herättäminen ja osallistumishalun lisääminen on kiireellistä.

74 % vastaajista on osallistunut käyttäytymisapuun(viittaen internet-alustan kautta tarjottuihin julkisiin hyvinvointitoimintoihin, kuten askelia, pisteiden lahjoittaminen, lukuajan lahjoittaminen jne.) 61 % vastaajista on tehnyt lahjoituksia. vaikka yleinen tietoisuus vapaaehtoistoiminnasta on erittäin korkea, tutkimukset osoittavat sen64 % vastaajista ei ole koskaan osallistunut vapaaehtoispalveluihin.

viimeisen kuuden kuukauden aikana internet-alustalla lahjoittaneiden vastaajien osuus on alhainen ja hajallaan. jos kaksi lahjoitustyyppiä, eli käyttäytymiseen perustuva hyväntekeväisyys ja henkilökohtainen apu, jätetään pois, lahjoitusten osuus ja osallistuminen yleiseen hyvinvointiin. hankkeet ovat vielä alhaisempia.

tutkimustiedot hyväntekeväisyysaloista, joihin olemme halukkaimpia osallistumaan tulevaisuudessa, osoittavat, että:kolme aluetta, joista vastaajat ovat eniten kiinnostuneita, ovat katastrofiapu (48 %), koulutus ja opiskelija-apu (36 %) sekä terveydenhuolto (33 %)., kiinnittäen suhteellisen vähän huomiota nouseviin aloihin, kuten taiteeseen, kulttuuriin ja tieteelliseen tutkimukseen.

yleisön osallistumiseen hyväntekeväisyyteen vaikuttavat tekijät

kaksi keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat yleisön osallistumiseen hyväntekeväisyystoimintaan, ovat "henkilökohtaiset tekijät" ja "luottamustekijät"."henkilökohtaisia ​​tekijöitä" edustavat pääasiassa "rajat taloudelliset tulot" ja "luottamustekijöitä" edustavat pääasiassa "huoli siitä, että organisaatio ei voi käyttää lahjoituksia hyvin" ja "hyväntekeväisyyshankkeiden riittämätön tiedonanto"

vastaajien hyväntekeväisyyteen vaikuttavissa tekijöissä on tiettyjä alueellisia ja ikäeroja. sosiaaliset ja henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat enemmän maaseutuvastaajiin kuin kaupunkivastaajista, ja suhteellisen suuri osa on sitä mieltä, että "hyväntekeväisyystyö on valtion tehtävä" ja "hyväntekeväisyyteen osallistuminen ei tuo mitään".

luottamustekijällä on suurempi vaikutus nuoriin.38 % 18–22-vuotiaista vastaajista uskoo, että "hyväntekeväisyysprojekteista tiedottaminen on riittämätöntä". vanhusten vastaajaryhmässä mukavuustekijöillä on suurempi vaikutus.35 % 61–70-vuotiaista vastaajista uskoo, että hyväntekeväisyystietoihin ei ole pääsyä.

tämä osoittaa, että hyväntekeväisyysviestinnän tulee huomioida eri ikäryhmien tarpeet ja välittää tietoa kohdistetusti ja tehokkaasti.

raportti uskoo niinyleisön tietoisuuden lisäämiseksi julkisesta hyvinvoinnista ja hyväntekeväisyydestä sekä hyväntekeväisyyden kehityksen edistämiseksi tarvitaan kiireesti eri hyväntekeväisyysviestintäkokonaisuuksien yhteistyötä kolmesta näkökulmasta: läpinäkyvyyden parantaminen, kohtauspohjaisen yleisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja viestintämenetelmien uudistaminen.. lisäksi "raportti" tarjoaa myös erityisiä toimintaehdotuksia joukkoviestimille ja hyväntekeväisyysviestintäosastoille hyväntekeväisyysviestinnän tehostamiseksi.

kirjoittaja |. li jie

toimittaja |