uutiset

toimittaja wang zhen

valtion rahoitus- ja kehityslaboratorio julkaisi äskettäin raportin, jossa todetaan, että teollisuuden muutosten ja kiinteistömarkkinoiden vaikutuksesta monet ovat joutuneet pitkän aikavälin tiukkaan finanssipolitiikan tilaan. ja julkisen talouden kestävyys on vähitellen heikentynyt.

valtion rahoitus- ja kehityslaboratorion tilastojen mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 31 maakunnan, kunnan ja maakunnan finanssiomavaraisuusaste on laskenut jonkin verran vuoteen 2015 verrattuna ja finanssiomavaraisuusaste lähes puolet alueista on pudonnut yli 10 prosenttia. niistä puolet alueista on alhaisempi kuin ennen epidemiaa ja noin kolmanneksen alueiden finanssiomavaraisuus on viime vuotta alhaisempi.

julkisen talouden omavaraisuusaste on julkisen talouden tulojen suhde julkisen talousarvion menoihin. raportti huomauttaa, että kun julkisen talouden menojen kasvuvauhti on edelleen korkeampi kuin verotulojen kasvu, paikallisten verotulojen tukemat menot pienenevät ja pienenevät vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla vain shanghai saavuttaa tulo- ja menoylijäämä, ja 17 alueella on riittämätön 50 %:n omavaraisuusaste, pääasiassa koillis- ja keski- ja länsialueilla.

kunkin maakunnan ja kaupungin omavaraisuusasteen 1 vuoden, 5 vuoden ja 10 vuoden muutokset vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla (%)

myös eri maakuntien ja kaupunkien verotuloissa on verotulojen näkökulmasta ilmeisiä prosyklisiä piirteitä. vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla suurten teollisuudenalojen verotuotot luonnonvarapohjaisilla alueilla laskivat merkittävästi shanxin, sisä-mongolian, qinghain ja shaanxin verotulot jatkoivat laskuaan, ja tulojen kasvuvauhti oli alhaisin kaikista alueista. niistä pääasiassa hiilen ja mineraalivarojen määrän ja hinnan laskun vuoksi shanxin maakunnan verotulojen kasvuvauhti vuoden ensimmäisellä puoliskolla laski jyrkästi 10,9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. verotiedot julkistaneiden 22 maakunnan joukossa 16 maakuntaa ja kaupunkia ovat kokeneet verotulojen laskun, lähinnä arvonlisäveron ja yritysvoittojen laskuna, mikä on johtanut yritystuloveron laskuun.

muiden kuin verotulojen näkökulmasta niiden 22 provinssin joukossa, jotka ovat julkaisseet asiaankuuluvat tiedot, lukuun ottamatta guangxia, yunnania ja shaanxia, ​​muiden 19 maakunnan ja kaupungin ei-verotulot kasvoivat positiivisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. , ja kasvu oli paljon suurempi kuin verotulot. verottomien tulojen kasvu johtuu pääosin lisääntyneistä resurssien ja varojen käytöstä eri paikoissa, suurten yleisen turvallisuuden tapausten takavarikointiin sekä kurinpitotarkastuksiin ja -valvontaan paikallinen liiketoimintaympäristö, ja omaisuuskanta on rajallinen. tämä on ilmeisesti kestämätöntä.

valtionrahoitus- ja kehityslaboratorio huomautti, että verotulojen ja maarahoituksen supistumisen sekä velkakirjojen hidastumisessa verottomista tuloista on tullut kuntien ainoa mahdollisuus itsenäiseen laajentumiseen ja yhdessä siirtomaksutulojen kanssa voi korvata verotulojen ja -menojen eroa. epidemian jälkeen kuntien verottomat tulot, erityisesti sakko- ja takavarikointitulot, ovat olleet kasvussa vuonna 2023 lähes 80 % alueista lisää verotulojen osuutta. epidemiaa edeltävään verrattuna. vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla veroton tuotto kasvoi 11,7 % vuodentakaisesta.

tulorakenteen osalta kuntien käytettävissä olevat rahoitusresurssit venyvät yhä enemmän. toisaalta kunnilla on vähemmän käytettävissä olevia varoja. vuonna 2023, lukuun ottamatta pekingiä, tianjinia, shanxia, ​​shanghaita ja guangdongia, muiden alueiden verotulot ja ei-verotulot muodostavat alle 50 % kokonaistaloudellisista resursseista varainsiirtomaksujen ja maa-alueiden osalta. se on erittäin riippuvainen rahoituksesta ja on herkempi kiinteistömarkkinoiden sopeutumiselle. kiinteistömarkkinoiden siirtyessä sopeutumisvaiheeseen maaveron tulojen jyrkkä supistuminen eri maakunnissa ja kaupungeissa vaikuttaa enemmän kuntien verotustilaan. samaan aikaan verotulot ovat laskeneet voimakkaasti talouden muutosvaiheessa kuntien itsenäisesti käytettävissä oleva fiskaalinen liikkumavara on kaventunut merkittävästi kuntien rahoitus menot kasvavat jyrkästi ja suhdannevaikutus vaatii vahvaa finanssipoliittista tukea.

eri maakuntien ja kaupunkien verotulorakenteen tunnusmerkit vuonna 2023 (%)

toisaalta talouden taantuman aikana verotulojen osuus pienenee asteittain, kun taas varainsiirtomaksujen osuus jatkaa kasvuaan ja verokorvaus lisääntyy asteittain. vuoteen 2019 verrattuna vuonna 2023 verotulojen osuus kattavista rahoitusresursseista on laskenut vaihtelevassa määrin shanghaita ja guizhoua lukuun ottamatta kaikilla muilla alueilla. sitä vastoin siirtomaksutulojen osuus kasvaa kaikilla alueilla, ja koillis- ja länsi-alueiden riippuvuus keskussiirtomaksutuloista kasvaa nopeasti guangxin noustessa nopeimmin, 13,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2019. yli puolet valtion siirtomaksutuloista kunnille on yhteistä voimansiirtomaksua kuntien on tehtävä yhteistyötä valtion makrovalvontapolitiikan kanssa siirtomaksuvarojen käyttämiseksi, ja kunnilla on suhteellisen vähäiset itsenäiset taloudelliset resurssit.

lopuksi jäykät menot ovat vain lisääntyneet eivätkä vähentyneet, ja kuntien menoilla on vakavia polkuriippuvuutta ja rakenteellisia jähmettymisongelmia. valtionrahoitus- ja kehityslaboratorio huomautti, että julkisen talouden menot ovat pitkään perustuneet perusmenetelmään ja menoerillä ei ole varaa laskea ja ne voivat kasvaa vain passiivisesti ja jäykästi. ensinnäkin infrastruktuurimenot jatkavat kasvuaan talouden vakauttamiseksi. vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla infrastruktuurimenojen kumulatiivinen kasvuvauhti oli 5,0 %, kun taas ihmisten toimeentulomenojen kasvuvauhti oli -0,8 %. perinteisten infrastruktuurikustannusten investointien rajahyöty ja talouden vauhtivaikutus kuitenkin laskevat edelleen ei ehkä ole ilmeistä.

toiseksi ihmisten toimeentulomenojen osuus on kasvanut vuosi vuodelta. vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla ihmisten toimeentulomenojen osuus oli 40,4 %, mikä on hieman pienempi kuin vuoden 2023 vastaavaan aikaan, mutta se on silti pääosa kuntien julkisista menoista. vaikka infrastruktuurimenojen osuus julkisen talouden menoista nousi hieman 22,1 prosenttiin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla, tämä on alhaisin arvo viimeiseen 15 vuoteen vuotta 2023 lukuun ottamatta. voidaan nähdä, että julkisen talouden menojen suunta on edelleen siirtymässä ihmisten menojen suuntaan. elinkeinoalueille sopeutuakseen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen tulevaisuudessa.

kolmanneksi velan korkomaksut kasvavat nopeasti. velan korkomaksujen osuus on jatkanut kasvuaan vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon 3,0 prosentista 4,6 prosenttiin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. taloudellinen rakentaminen ja ihmisten toimeentulomenoja, mikä heikentää finanssimenojen taloudellista vaikutusta.

valtion rahoitus- ja kehityslaboratorio ehdotti, että kuntien verotulojen ja -menojen ilmeisten ristiriitaisuuksien ja olemassa olevien toiminnassa olevien ongelmien vuoksi on kiireellisesti edistettävä verojärjestelmän uutta kierrosta ja viritettävä kuntien finanssipoliittista innostusta ja tehostettava kuntien verotusta. elinvoimaa.

tulojen osalta edistämällä nykyisen verojärjestelmän uudistamista kulutusveron, arvonlisäveron ja tuloveron osalta laajennamme kuntien verohallinnon oikeuksia, laajennamme kuntien verolähteitä, standardoimme ei-verohallinnon, hyödynnämme verokannat , parantaa nykyistä siirtomaksujärjestelmää ja optimoida paikallishallinnon tulorakenne , lisätä alueellisen taloudellisen kehityksen innostusta .

menojen osalta lisätään menovallan keskittymistä, edistetään vallan ja menovastuun uudistamista valtion ja kuntien välillä, optimoidaan kuntien menorakennetta, vahvistetaan varainhoitoa, luodaan läpinäkyvä ja tehokas budjettihallintajärjestelmä sekä parannetaan. paikallisten julkisten menojen tehokkuutta.