uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

meri hyväksyy kaikki joet, ja on hienoa olla suvaitsevainen.

kirjoittaja |. wang chongyang lp

toimittaja|xiaobai

ladonta |

minusta ei ole yllättävää, että japanilaiset haluavat tehdä "water marginin" uudelleen.

japanilaiset ovat tuottaneet peräkkäin kaksi neljästä klassisesta kiinalaisesta klassikosta 1970-luvulta nykypäivään. japanilaiset animaatiot ja pelit, jotka perustuvat "water margin"- ja "three kingdoms", ovat tulleet erittäin suosituiksi mantereella jo 1990-luvun alussa.

mutta mitä tulee kuvaamiseen, se näyttää todella oudolta kulttuurierojen vuoksi.

kuten jokaista japanilaista "matka länteen" -versiota, tang monkia esittää nainen, ja sha monk on pohjimmiltaan kappa. lähinnä siksi, että japanilaisten mielestä tang monkin jauhaminen ja sirkuttelu näyttää naiselta. mitä tulee kappaan... se on täysin lokalisointitarpeita.

vuonna 1973 japanilaisen version "water margin" tuotti nippon television. se oli taiwanin juhlaohjelma lanseerauksen 20-vuotispäivän kunniaksi. tämä osoittaa "water marginin" aseman japanilaisessa kulttuuripiirissä.

samalla se on myös poliittinen kunnianosoitus kiinan ja japanin diplomaattisten suhteiden normalisoinnista. sen on ohjannut toshio sumida ja sen pääosissa ovat atsushi nakamura, tetsuro tanba ja muut.

shi naianin samannimisen romaanin tarinan mukauttamisen lisäksi kouki yokoyaman samanniminen sarjakuva on kuitenkin myös tärkeä viitelähde. yhdessä japanilaisten näyttelijöiden elokuva- ja televisiosuoritusominaisuuksien kanssa tämä edesmenneen northern song-dynastian tarina sankarista on täynnä dahe-draaman tunnelmaa.

kuitenkin aikaisempi versio "water marginista" oli vuoden 1942 elokuva, jonka ohjasi kei okada ja jonka teki japanilainen. joitakin still-kuvia tästä elokuvasta löytyy jopa netistä.

on totta, että "kapea vesikaistale on veden sisällä" kiinan ja japanin välisen kulttuurivaihdon jälkeen tang-dynastian aikana monia kiinan kulttuuriaarteita on pidetty klassikoina japanissa. 1970-luvulta lähtien japanilaiset ovat kuvanneet peräkkäin "water margin"- ja "journey to the west" -elokuvia. jälkimmäinen oli niin silmiinpistävä, että cctv päätti tuottaa kiinan oman "matka länteen".

internetiä edeltävänä aikana kotimainen yleisö ei tiennyt tästä paljon. uuden vuosisadan saapumisen jälkeen tietoa tuli laajalti saataville, ja menneisyydestä nousi esiin savua ja pilviä. vasta sitten ihmiset ymmärsivät syyn.

otetaan "matka länteen" esimerkkinä. jos katsot "matka länteen" natsume masakon pääosassa (näyttelee tang monkia) vuonna 1978, monet kiinalaiset eivät voi hyväksyä sitä. mutta japanilaiset rakastavat sitä. vuonna 1993 rie miyazawa näytteli tang monkia samanlaisia ​​kuin "dragon ball".

"matka länteen" verrattuna on hyväksyttävä japanilainen versio "water marginista" vuonna 1973 draama käytti yksikkötarinana yhtä hahmoa, mutta sisältö oli aivan erilainen siitä kiinasta:

lin chong, lu zhishen, wu song, song jiang, vain muutama ihminen.

objektiivisesti katsottuna tuo "water margin" -versio on hyvin lähellä alkuperäistä teosta, mutta esitystavan ja maalaustyylin on silti noudatettava japanilaisten kollegoiden tottumuksia.

lisäksi japani ei ole kuvannut romance of the three kingdoms -elokuvaa, mutta se on investoinut cctv:n "the romance of the three kingdoms" -elokuvan tuotantoon. canon oli tuolloin yksi esityksen pääsponsoreista, koska he rakastivat three kingdomsia niin paljon, mutta three kingdoms -näytöksen pelkkä koko ja vaativat kuvausolosuhteet tekivät heille vaikean työvoiman, kohtausten ja rekvisiitta. he eivät voineet hallita sitä...

kuka voi mobilisoida kymmeniä tuhansia ihmisiä kerralla kuvaamaan yhtäjaksoisesti vuoden?

on myös tärkeää, että cctv pystyy koordinoimaan kaikkien osapuolten resursseja.

myöhemmin "the romance of the three kingdoms" lähetettiin ja siitä tuli suosittu useiden toimijoiden keskuudessa, joista joistakin on tullut suuria nimiä alalla nykyään.

vuonna 2020 japani teki toisen suuren elokuvan "three kingdoms", jonka katsoin yksinkertaisella lauseella:

ei ole mitään väärää siinä, että sitä kohdellaan fanien tekemänä teoksena.

viime kädessä se tarkoittaa osallistamista.

täytyy mainita "dragon ball" taas kiinalaisena toivon, että "monkey king" tulee olemaan kuuluisa kaikkialla maailmassa. yli 30 vuoden ajan monet eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset ja korealaiset fanit ovat järjestäytyneet erilaisia ​​offline cos.

joten onko "sun wukong" kuuluisa?

varmasti.

onko "sun wukong" siis tavallisten kiinalaisten tunnustaman "apinakuninkaan" mukainen?

ei tietenkään.

hänellä on myös toinen nimi, "kakarot".

siksi "black myth: wukong" -julkaisun jälkeen kannatin sitä henkilökohtaisesti...

kiinan "apinan" on myös aika näyttää kasvonsa.

lisäksi on otettava huomioon aikakausikysymys:

1970-luvun alussa ja puolivälissä japanilaisia ​​kulttuuri- ja elokuva- ja televisiopiirejä hallitsivat vasemmisto. mikä on "water margin"? se on "alempi voittaa ylemmän" (tämä on vanha perinne japanilaisille), se on vastarintaa ja se on sankarillisuutta.

se soveltuu niin sopeutumiseen ja voi helposti herättää yleisön tunteita.

etkö huomannut, että kun vuoden 1998 versio cctv:n "water margin" -ohjelmasta esitettiin, kotimaisissa sosiaalisissa uutisissa kerrottiin "murhaaikomuksista"? yleisön täytyy löytää mielihyvää elokuvista ja tv-draamoista, oli kyse sitten miesten ja naisten välisestä rakkaudesta tai sankarillisesta käytöksestä. jokaisella on vastaava tarina viitteenä omaan elämäänsä.

tämä on klassisten elokuvien ja televisiosarjojen viehätys.

lisäksi vuoden 1973 versio "water margin" -elokuvasta suunnitteli pääosin kaikki näytelmän hahmot yokoyama koukin sarjakuvahahmojen perusteella.

mielenkiintoisin asia on, että tuolloin ohjaaja ja käsikirjoittaja yksinkertaisesti mainostivat lin chongia ja pyysivät häntä korvaamaan song jiangin liangshanin johtajana wu yong ja gongsun sheng yhdistettiin yhdeksi hahmoksi, ja koko draamassa oli vain 26 jaksoa. .

tällaista rinnakkaista hahmojen suunnittelua käytettiin myös vuoden 1998 cctv:n "water margin" -versiossa.

itse asiassa uudistuksen alkuaikoina opimme monien muiden ihmisten kulttuurisesta luovuudesta. kun mantereen viihdeteollisuus todella kehittyi, se muodosti vähitellen omat teoreettiset järjestelmänsä.

itä-aasiassa, kiinassa, japanissa ja etelä-koreassa niiden elokuva- ja televisioviihdekokemukset ovat samanlaisia.

joten takaisin inklusiivisuuden aiheeseen:

meri hyväksyy kaikki joet, ja on hienoa olla suvaitsevainen.

riippumatta siitä, kuka mestariteoksia ottaa, heillä tulee olla objektiivinen asenne arvostaa niitä.

sanotaan, että yuji oda esittää song jiangin "water marginin" uudessa versiossa. minulla ei ole suuria odotuksia, mutta häntä voidaan pitää japanilaisen viihdeteollisuuden johtavana hahmona. ensimmäinen katsomani teos oli ". tokyo love story" vuonna 1991. muita näyttelijöitä ei ole vielä ilmoitettu.

kun katsoin alkuvuosina eri fukatsun "matka länteen" teatteriversiota, teki minuun vaikutuksen alussa pohjoisen shaanxin varjonukketeatteri oli erittäin vaikea kuunnella. onneksi siellä oli tekstityksiä.

joten olen sitä mieltä, että jos joku kansallisaarte voi tunnistaa muut, niin on välttämätöntä tunnistaa muiden tunnustus ja sitten oppia muilta ja käyttää vahvuuksia ja välttää heikkouksia.

näin kulttuuriviennillä voi olla toteuttamiskelpoinen käytännön perusta.