saksa kiristää rajavalvontaa, hajoaako euroopan "yhteisö"?
2024-09-24
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
lu yunmou, euroopan turvallisuusprojektin johtaja kiinan nykyaikaisten kansainvälisten suhteiden instituutissa
viime aikoina itävallan, sveitsin, tšekin ja puolan kanssa tehtyjen rajavalvontatoimenpiteiden lisäksi saksa on alkanut toteuttaa rajavalvontatoimenpiteitä kuten ranska, luxemburg, alankomaat, belgia ja tanska, mikä tarkoittaa, että saksa on aloittanut valvonnan uudelleen. uudet toimenpiteet kestävät aluksi kuusi kuukautta.
"phasing out common border checks" -sopimuksen (tunnetaan myös nimellä "schengen-sopimus") alkuperäisen allekirjoittajana ja maana, joka sijaitsee euroopan mantereen "sydänmaassa", saksan siirto ei tarkoita vain suurta muutosta sen kannassa maahanmuuttoasioissa. mutta myös sillä on suuri vaikutus eu:n "schengenin aikakauteen".
euroopan "schengenin aikakausi"
schengenin sopimus on sopimus, jonka tavoitteena on poistaa jäsenvaltioiden väliset rajarajoitukset ja saavuttaa ihmisten vapaa liikkuvuus. kesäkuussa 1985 sen allekirjoittivat viisi euroopan maata saksa, ranska, alankomaat, belgia ja luxemburg luxemburgin rajakaupungissa schengenissä. sopimuksessa määrätään, että jäsenvaltiot myöntävät lyhytaikaisille vierailijoille yhtenäisen viisumin (eli "schengen-viisumin"), kun hakija on saanut viisumin tietystä maasta, hän voi matkustaa vapaasti koko schengen-alueen voimassaoloaikana. ja oleskeluaika.
schengen-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen schengen-alueen laajuus on jatkanut laajentumistaan ja yhteistyö jäsenmaiden välillä on tiivistynyt entisestään. schengen-alueella lakkautettiin asteittain sisärajatarkastukset, otettiin käyttöön yhteinen viisumipolitiikka sekä vahvistettiin poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä. vuonna 1996 myös kaksi eu:n ulkopuolista euroopan maata, norja ja islanti, allekirjoittivat assosiaatiosopimuksen schengen-alueen kanssa, ja niistä tuli osa schengen-aluetta. 1. tammikuuta 2023 schengen-alue aloitti kahdeksas laajentumisensa, ja kroatiasta tuli schengen-alueen 27. jäsen.
mutta schengen-alueen kehitys ei ole sujunut sujuvasti. schengenin sopimuksen mukaan jäsenvaltiot voivat tehdä rajatarkastuksia sillä perusteella, että ne muodostavat uhan yleiselle järjestykselle tai sisäiselle turvallisuudelle, mutta niiden on ilmoitettava asiasta euroopan komissiolle. tästä syystä jotkin jäsenvaltiot ovat viime vuosina ajoittain ottaneet uudelleen käyttöön rajatoimenpiteitä. lähes kaikki keski- ja euroopan maat ovat covid-19-epidemian aikana toteuttaneet eriasteisia rajavalvontatoimenpiteitä epidemian ehkäisyyn ja valvontaan. ukrainan kriisi ja palestiinan ja israelin välinen konflikti ovat entisestään lisänneet euroopan maiden painetta hillitä maahanmuuttoa. tällä hetkellä ranska, italia, unkari, slovenia, puola, slovakia, itävalta ja muut maat ovat ottaneet käyttöön rajavalvontatoimenpiteitä vaihtelevassa määrin.
sisäisten ja ulkoisten tekijöiden superpositio
saksan kattava rajavalvonnan palauttaminen on seurausta sisäisten ja ulkoisten tekijöiden yhdistelmästä.
ensisijainen tarkoitus on torjua laittomia pakolaisia. tiedot osoittavat, että saksa pidätti vuonna 2023 rajalla jopa 127 000 laitonta siirtolaista toistuvat tapaukset, joissa maahanmuuttajat hyökkäsivät ihmisiin, ovat lisänneet painetta saksan yleiseen turvallisuuteen. elokuun 23. päivänä syyrialainen mies puukotti jotakuta veitsellä solingenissa, kaupungissa länsi-saksassa. saksan pääministeri scholz ilmoitti tässä yhteydessä vahvistavansa laittoman maahanmuuton valvontaa. ilmoittaessaan toimenpiteistä saksan sisäministeri totesi myös julkisesti, että toimenpiteen tarkoituksena oli "suojella saksan kansalaisia islamilaisilta terrorismilta ja vakavilta rajat ylittäviltä rikoksilta saksan "vahvistaa sisäistä turvallisuutta erityisillä toimilla" ja jatkaa "laittoman maahanmuuton poistamista". "ota tiukka asenne."
myös muutokset saksan poliittisessa tilanteessa vaikuttivat toimenpiteiden käyttöönottoon. tutkimukset osoittavat, että turvallisuuskysymykset ovat tällä hetkellä eniten huolestuttavia saksalaisia äänestäjiä kohtaan. scholzin johtamaa saksan hallitusta on arvosteltu siitä, ettei se ole tehnyt tarpeeksi maahanmuuton valvonnassa. sitä vastoin äärioikeistolainen vaihtoehto saksalle -puolue, jolla on maahanmuutto- ja islaminvastaisia asenteita, on jatkanut "kaupunkien ja alueiden valloitusta" viime vuosina ja saavuttanut suurempaa kehitystä. saksan thüringenin ja saksin osavaltioissa 1. syyskuuta pidetyissä aluevaaleissa vaihtoehto afrikalle -puolue nousi korkeimman kannatuksen saaneeksi puolueeksi, kun taas hallitseva sosiaalidemokraattinen puolue oli kurja. tällä hetkellä kunnallisvaalit saksassa ovat edelleen käynnissä, ja parlamenttivaalit järjestetään vuonna 2025. siksi scholzin hallituksen tällä hetkellä tekemä rajavalvonnan vahvistaminen vastaa myös äänestäjien huolenaiheisiin ja lähettää positiivisen signaalin siitä, että hallitus "toimii". ranskalainen eu-oikeuden ja -politiikan asiantuntija alemanno sanoi myös, että saksan hallituksen toimet perustuvat "enemmän poliittisiin kuin strategisiin näkökohtiin".
eu:n hajoaminen on myös tärkeä syy siihen, miksi jäsenvaltiot, kuten saksa, päättävät "toimia yksin" laittoman maahanmuuton torjunnassa. maat, kuten italia ja kreikka, jotka ovat laittoman maahanmuuton "etulinjalla", ovat valittaneet, että eu:lla on "riittämätön tuki" ja muut jäsenvaltiot "eivät ole jakaneet painetta". vaikka eu hyväksyi toukokuussa 2024 vihdoin lain maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi kovan taistelun jälkeen, laki ei ole vielä astunut voimaan, eikä se ole täysin tyydyttänyt maita, jotka pääasiassa kantavat maahanmuuton painetta.
viime vuosina eurooppalaisen poliittisen ekologian "oikea" suuntaus on myös tämän liikkeen taustalla. monet maat, mukaan lukien italia, ovat ohjanneet "historian oikeistoisimman hallituksen", ja yhä useammat euroopan maat ovat alkaneet omaksua tiukkoja rajoja ja maahanmuuttoasioita. italian pääministeri meloni, joka on leimattu "äärioikeistoksi", ilmoitti äskettäin, että hänen hallituksensa onnistui vähentämään laitonta maahanmuuttoa italiaan 60 prosentilla. vertailun vuoksi saksan maahanmuuttopolitiikka on edelleen suhteellisen rentoa. siksi saksan rajapolitiikan kiristyminen ei johdu pelkästään sisäisistä tekijöistä, vaan myös eurooppalaisen poliittisen ympäristön tilanteen pakosta.
vaikutus ja näkymät
merkelin aikakauden saksa oli aikoinaan "johtaja" euroopan rajojen avaamisessa ja maahanmuuttajien vastaanottamisessa. tämä politiikan muutos saksassa ei ainoastaan merkitse "ajan käännettä" sen omassa raja- ja maahanmuuttopolitiikassa, vaan sillä on myös suurempi vaikutus eurooppaan.
ensinnäkin schengen-alueen kehitys on "uhan alla". tilastojen mukaan vuodesta 2006 lähtien schengen-maat ovat antaneet yhteensä 441 valvontailmoitusta, ja ranska on säilyttänyt valtuudet valvoa pysyvästi kaikkia maarajoja terrori-iskujen vuoksi. saksan lisäksi kahdeksassa schengen-maassa on tällä hetkellä rajatarkastuksia, ja näitä toimenpiteitä on jatkettu toistuvasti. kylmän sodan jälkeen saksa ei ollut vain euroopan "taloudellinen sydän", vaan myös maanosan "maantieteellinen keskus" sen tiukka valvontapolitiikka vaikutti valtavasti vapaaseen liikkuvuuteen kaikkialla euroopassa. ranskalainen asiantuntija alemanno sanoi, että ottaen huomioon saksan taloudelliset ja maantieteelliset olosuhteet, sen toimenpiteet eivät ole kohdistettu vain naapurimaihin, vaan myös "kaikkiin eu-maihin". saksan lähestymistapa saattaa myös luoda demonstraatiovaikutuksen ja rohkaista useampia maita ottamaan käyttöön rajavalvontatoimenpiteitä. kreikan pääministeri mitsotakis sanoi jopa suoraan, että saksan hallitus on "yksipuolisesti kumoamassa schengenin". eurooppalainen media jopa valitti: "euroopan schengen-aika lähenee loppuaan."
toiseksi se vaikuttaa euroopan markkinoiden toimintaan. saksan tiedotusvälineiden mukaan noin 240 000 ihmistä matkustaa saksaan naapurimaista töihin saksan toimenpiteet voivat lamauttaa rajaliikenteen ja vaikuttaa negatiivisesti sen omaan talouteen. ranskalainen media "european news" kertoi myös, että saksan toimenpiteet kattavat lokakuun, joulun ja uudenvuoden matkahuiput, mikä aiheuttaa esteitä matkustamiselle ja liikenteelle. samalla uusien määräysten vaikutus kuljetusyrityksiin on myös ilmeinen. nämä haittaavat euroopan markkinoiden normaalia toimintaa.
kolmas on eu:n auktoriteetin haastaminen. eu:n määräysten mukaan jäsenvaltiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti vain, jos on vakava uhka yleiselle järjestykselle ja sisäiselle turvallisuudelle, ja tämä on tehtävä "viimeisenä keinona" ja toimenpiteiden tulee olla "kohtuullisia ja oikeasuhteisia". kuitenkin toimivalta määritellä "vakavat uhat yleiseen järjestykseen ja sisäiseen turvallisuuteen" on edelleen jäsenvaltioilla. aiempien esimerkkien perusteella jäsenvaltioiden toteuttamista rajatarkastuksista euroopan komissio ei helposti "vie maan hallitusta oikeuteen". tällä hetkellä on kiistaa siitä, ovatko saksan uudet määräykset eu:n lainsäädännön mukaisia. jotkut eu-oikeuden asiantuntijat sanoivat, että saksan toimenpiteet "eivät ole järkeviä eivätkä asianmukaisia". mutta ei ole epäilystäkään siitä, että saksan "oven avaaminen" on haastanut suuresti eu:n auktoriteetin ja saattaa jopa muuttaa eu:n uudet maahanmuutto- ja turvapaikkasäännökset, jotka tulevat voimaan vasta vuonna 2026, paperinpalaksi.
neljäs on heikentää eu:n sisäistä yhtenäisyyttä ja estää eu:n yhteistä vastausta maahanmuuttokysymykseen. tällä hetkellä saksan toiminta on herättänyt voimakasta vastustusta euroopan maista. puolan pääministeri tusk sanoi, että saksan toimenpiteitä ei voida hyväksyä puolalle ja että puola on kutsunut kaikki asianomaiset maat "kiireisiin neuvotteluihin". kreikka ja itävalta ovat myös sanoneet, etteivät ne hyväksy saksan hylkäämiä maahanmuuttajia. mutta jotkut maat ovat ilmaisseet tukensa tälle unkarin hallituksen tiedottaja vitsaili: "on mielenkiintoista, että ne, jotka kerran vastustivat lähestymistapaamme, ovat nyt liittyneet meihin."
tällä hetkellä saksa kohtaa myös monia esteitä tiukkojen rajatoimien toteuttamisessa. yksi niistä on saksan oma riittämätön johtamiskyky. saksan poliisiliitto totesi, että uusien määräysten toimeenpanoa varten saksan poliisi tarvitsee 5 000 poliisia lisää tehtävien suorittamiseen, ja myös infrastruktuurikustannukset kasvavat merkittävästi. myös saksan toimenpiteiden tehokkuutta epäillään. saksan tiedotusvälineiden analyysin mukaan nykyiset saksassa toteutetut rajatarkastustoimenpiteet "saatavat yleensä vain pieniä kaloja". saksan sisäiselle turvallisuudelle todella uhkaavat "isot kalat" ovat yleensä organisoituja ja kokeneita ja "löytävät tavan ylittää". raja."
toimittaja: tang hua, jiang xinyu, zhang yanling
