uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Kiinalaisesta sarjakuvasta "Under the Stranger" mukautettu elokuva "Under the Stranger" on tällä hetkellä teattereissa. Arvostelut elokuvasta ovat olleet ristiriitaisia. Mitä pidät sarjakuvapiirtäjänä tästä sarjakuvasta mukautetusta elokuvasta? Tällä videolla kutsumme sarjakuvapiirtäjän ja kuvakirjojen kirjoittajan Ji Jin puhumaan elokuvasta "Under the Stranger".

Sarjakuvapiirtäjä Jidi puhuu elokuvasta "Under the Stranger" (06:34)

nolla, aukko

Puoli kuukautta sitten toimittajaystävä kysyi minulta, onko minulla suunnitelmia katsoa "Under the Stranger" ja kertoa minulle tunteistani elokuvaa kohtaan. Katsoin sen ja huomasin, että ohjaaja oli Wu Ershan, pidin todella hänen elokuvastaan ​​"Fengshen", ja koska se oli sovitettu sarjakuvasta, kiinnostuin ja ajattelin, että voisin katsoa sen. Hienoja töitä tehnyt ohjaaja haluaa nähdä hänen haastavan itsensä.

1. Vaikeus mukauttaa sarjakuvia oikeisiin ihmisiin

Sarjakuvan sovittaminen elokuvaksi näyttää olevan hyvin vaikeaa. Rakastin "Saint Seiyaa" lapsena, mutta siitä tehtiin live-action-elokuva ja se muuttui kauheaksi katastrofiksi katsottuani sen, halusin vain poistaa muistini.

Paperille tehdyt maalaukset ovat rauhallinen tila, johon mahtuu usein jokaisen lukijan tunteet ja mielikuvitus. Muuten ne elokuvakohtauksiksi, lisää ohjaajan ja käsikirjoittajan henkilökohtaista ymmärrystä, jolloin lukijat tuntevat usein tyytymättömyyttä.

Onneksi en tiedä paljoakaan "Under the Strangerin" alkuperäisteoksesta, joten voin katsoa elokuvan suhteellisen yksinkertaisella mielentilalla. Teatteriin astuessani muistutin itseäni toistuvasti katsomaan elokuvaa tietoisena, olemaan ennustamatta enkä tuomasta omia ennakkoluulojani. Luulen, että olin melko vanhurskas, ja seitsemän hyttystä purivat minua huomaamattani.

Sarjakuva "Under One Person: New Edition", kirjoittaja Mi Er, Jiangsu Phoenix Literature and Art Publishing House·Reader Culture, kesäkuu 2022 painos

2. Yllätys

Puhutaanpa ensin tämän elokuvan eduista:

Minusta ohjaaja on hyvin omistautunut ja yrittää luovasti tehdä elokuvasta sarjakuvan.

Sarjakuvista muokatuissa elokuvissa kun sarjakuvakohtausten kieli muunnetaan todelliseksi dynamiikaksi, se tuntuu usein liian liioitellulta. Mutta tässä elokuvassa se kehittää ainutlaatuisen taidetyylin, joka näyttää sileältä. Hahmojen kehon liikkeet ja ilmeet tuovat vahvan sarjakuvan tunteen. Hahmojen liikkeillä ja tauoilla taistelun aikana on ainutlaatuinen ajantaju, joka eroaa hahmojen dynamiikasta todellisessa maailmassa, jolloin monet liioitellut kehon liikkeet näyttävät hauskoilta eivätkä kömpelöiltä.

Lisättiin animaatiomaisia ​​äänitehosteita, jotka ovat paikoin hyvin käytettyjä ja tuntuvat paikoin aivan loistavilta paperin ja näytön välistä rajaa, mikä tuo mielenkiintoisen visuaalisen kokemuksen.

Tarinassa esitetään joitakin perinteisiä qi- ja veriteorioita käyttäen hyvin ainutlaatuisia taidetekniikoita, mikä on erittäin mielenkiintoista yhdistettynä oikeisiin ihmisiin. Tämä on mielestäni vaikea kohta myös sarjakuvaelokuville. Tosielämän kohtausten ja teoreettisten selitysten yhdistelmä voi helposti vaikuttaa äkilliseltä ja jäykältä, mutta elokuva esittää ne hyvin luonnollisesti.

Tarina on fiktiivinen ja suhteellisen suuri, joten osa juonesta on esitettävä kerronnan kautta, mutta siihen yhdistetyt kohtaukset ovat hienoja, joten se ei saa ketään kyllästämään.

Oli myös yllätys, että jotkut hahmoista puhuivat kielillä. Sankaritar näyttää puhuvan Guizhoun murretta, joka on hyvin samanlainen kuin Sichuanin murre. Se kuulostaa niin ystävälliseltä, ja se tekee hahmosta yhtäkkiä rikkaamman ja mielenkiintoisemman.

Aluksi heikoksi kokeva miespuolinen päähenkilö ajattelee, kun jotain tapahtuu, minun täytyy opiskella lujasti ja löytää hyvä työ tulevaisuudessa. Mielestäni tämä hoito on erittäin humoristista ja samanhenkistä. Eurooppalaisissa ja amerikkalaisissa elokuvissa, kun päähenkilö kohtaa vaikeuksia, tapa paeta voi olla epäterveellinen elämä, mutta tässä elokuvassa päähenkilö haluaa paeta opiskelemaan.

Zhang Chulan, miesnäyttelijä elokuvassa "Under the Stranger"

3. Pahoittelut

Tässä elokuvassa on myös joitain valituksia ja puutteita.

Suurin pahoitteluni on, että jotkut elokuvan naishahmoista kuvattiin mautonta tavalla ja jotkut kohtaukset olivat hieman huonon makuisia. Luulen, että tämä voi loppujen lopuksi olla miessuuntautunut sarjakuva, ja siinä olevat naishahmot ovat kaikki olemassaoloja, jotka tyydyttävät jonkin verran miesten mielikuvitusta tai osoittavat heidän pelkoaan. Vaikka heillä on paljon rooleja ja paljon linjoja, ne antavat ihmisille silti onton tunteen, mikä on sääli.

Xia He elokuvassa "Under the Stranger"

Avaruusolion Hu Linin sivurooli osoittaa, että hänen supervoimansa ovat liian samankaltaisia ​​kuin "Galaksin vartijat" -elokuvassa, etenkin ikoninen pilli. Ehkä ohjaajan alkuperäinen tarkoitus oli osoittaa kunnioitusta tai olla vitsi. Mutta en pidä sitä tarpeellisena, koska yleisön ei tarvitse ajatella muita elokuvia katsoessaan tätä elokuvaa, ja se vaikuttaa tärkeiden juonien katselun tunnelmaan.

Päähenkilön lapsuuden kasvusta puuttuu henkilökohtaisia ​​yksityiskohtia, ja isoisän ja pojanpojan välinen arki on enemmän mestari ja oppipoika kuin perheenjäsenet. Ehkä se johtuu joidenkin herkkien ja syvällisten tunteiden puuttumisesta, mikä vaikeuttaa emotionaalista osallistumista, ja päähenkilön riehuminen myöhemmin vaikuttaa hieman tahalliselta. Jos haluat yleisön resonoivan emotionaalisesti päähenkilön kanssa, tarvitset todellisia tunteita ankkurina. Esimerkiksi Marvel-elokuvan "Doctor Strange" ensimmäinen osa ei ole vain erittäin viihdyttävä ja humoristinen, vaan sillä on myös tietty kirjallinen laatu ihmisluonnon konfliktin vuoksi. Omahyväisen lääkärin kasvu ja uudestisyntyminen Hänen ja hänen opettajansa välillä on myös syvä side kauniisti kuvattu ja erittäin hiljainen. Tällainen hoito on erittäin taiteellista ja kaunista. Ja tästä elokuvasta puuttuu vielä osa tätä kypsää tunnetta, mikä on valitettavampi osa.

4. Yhteenveto

Yleisesti ottaen kiinalaiset sarjakuvat voidaan sovittaa elokuviin, ja tuotanto on erittäin hienostunutta. Vaikka on vielä joitain epätyydyttäviä asioita, on mielestäni hyvä aloittaa. Esimerkiksi kun piirrän kirjaa, minusta tuntuu, että olen ajatellut kaikkea työskennellessäni sen parissa. Mutta sen julkaisun jälkeen, jonkin ajan kuluttua, tajuan, että parantamisen varaa on vielä. Joskus sinun on tehtävä jotain vähemmän kuin täydellistä, jotta voit kehittyä paremmin ja paremmin tulevaisuudessa.

Sarjakuvien sovittaminen elokuviin on näennäisen yksinkertaista, mutta erittäin haastavaa. Kuvittettujen maailmojen ja fiktiivisten hahmojen on todella vaikeaa kasvaa lihaksi ja verta ja saada äänen ja valon virikkeitä, mutta myös koskettaa ihmisten sydämiä ja saada ihmiset muistamaan heidät pitkään. Mutta jotkut ihmiset tekevät sitä, jotkut yrittävät, ja yhä useammat ihmiset investoivat tälle alalle, mikä on erityisen hyvä asia.

Toivon, että jokainen saavuttaa jotain ja on onnellinen riippumatta siitä, mitä he tekevät.