uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

tuoreessa kvantitatiivisessa tutkimuksessa epidemian jälkeisestä talouden elpymisestä havaitsimme, että määrätyn koon ylittävien valmistusyritysten liikevaihto on elpynyt nopeasti ja toipumistrendi on parempi kuin epidemiaa edeltäneiden kolmen vuoden keskiarvo. muiden kuin valmistussektoreiden, erityisesti koko palveluteollisuuden ja rakennusteollisuuden, tulotilanne ei kuitenkaan ole optimistinen. tämä havainto ei itse asiassa ole yllättävä, sillä palveluteollisuus ja rakennusteollisuus ovat kärsineet epidemian negatiivisesta vaikutuksesta huomattavasti enemmän kuin tehdasteollisuus ja niiden toipuminen viime vuodesta on ollut hitaampaa. rakennusalan tilanteeseen on vaikuttanut syvästi kiinteistöalan supistuminen ja se on vaikuttanut suuresti.

ottaen huomioon, että koko palveluala ja rakennusteollisuus muodostavat suurimman osan kotitalouksien työllisyyden ja tulojen kasvun lähteistä, nämä kentät ovat epidemian vakavien vaikutusten jälkeen vaurioituneet vakavasti eivätkä ole kyenneet toipumaan, mikä luonnollisesti vaikuttaa suoraan kertakäyttöisiin. kotitalouksien tulot ja johtavat kaupunkeihin asukkaiden tulojen kasvun hidastuminen vaikuttaa väistämättä kulutusmenojen elpymiseen. havaitsimme tilastokeskuksen tiedoista, että asukkaiden käytettävissä olevista tuloista epidemian eniten kärsinyt osuus on asukkaiden liiketulot ja omaisuustulot ja näiden kahden tuloosan lähteet liittyvät palveluala ja rakennusteollisuus eikä ole palannut epidemiaa edeltävään trendiarvoon. tästä syystä asukkaiden kulutusmenojen taso asukasta kohden on edelleen epidemiaa edeltävää trendiä alhaisempi.

toisaalta, kun palveluteollisuus ja rakennusteollisuus ovat elpyneet hitaasti, teollisuuden tuotantokapasiteetti on elpynyt nopeasti viimeisen neljän vuoden aikana ja tuotanto jatkaa kasvuaan. tämä johtuu siitä, että kasvun vakautuspolitiikkamme keskittyy pääasiassa teollisuuden kasvuun, minkä seurauksena toisaalta tuotantoketjun alkupäässä, erityisesti laitevalmistusalan suuret, valtion omistamat yritykset jatkavat edelleen tuotantokapasiteetin laajentamista. toisaalta kansallisten politiikkojen tukeminen selviytyäkseen valtaosa tuotantoketjun loppupään pienistä ja keskisuurista yrityksistä jatkaa toimintaansa, vaikka ne eivät tienaakaan. tämä on johtanut teollisuuden ankarampaan involuutioon: tuotanto laajenee, hinnat jatkavat laskuaan, ja useimmissa tapauksissa on tosiasia, että yritykset eivät ansaitse rahaa.

tästä syntyy myös makrodeflaatiopainetta. juuri siksi, että kasvua ylläpitävän politiikan painopiste on valmistavassa teollisuudessa palveluteollisuuden sijaan, olemme nähneet, että vaikka kysyntä on jatkunut heikkona ja rahan tekeminen on ollut vaikeaa viime vuosina, teollisuustuotanto on jatkanut kasvuaan nimellisarvolla. bkt kasvaa edelleen noin 5 %. tämä luo "lämpötilaeron" makron ja mikron välille. itse asiassa viime vuosina ppi on ollut suurimman osan ajasta negatiivisella alueella, ja yleinen hintataso on laskenut, mutta tarjonta kasvaa edelleen.

tällöin deflaatiopaineet lievittyvät, jos teollisuuden viennin kasvu on parempi. ilman viime vuosien suhteellisen voimakasta viennin kasvua deflaatiopaineet olisivat olleet vieläkin suuremmat. geopoliittisen kehitysmallin vuoksi viennin varmuus ei tulevaisuudessa ole korkea. tämän oletuksen mukaan kasvua vakauttavan politiikan painopiste on luonnollisesti kotimaisen kysynnän vakauttaminen, mutta kotimaisen kysynnän vakauttaminen keskittyy pikemminkin työllisyyden ja kotitalouksien tulojen vakauttamiseen kuin tuotannon vakauttamiseen. tätä varten kasvun vakauttamispolitiikan on siirryttävä keskittymisestä valmistukseen keskittymisestä palvelu- ja rakennusteollisuuteen. koska palveluala ja rakennusteollisuus ovat kärsineet vakavasti ja ovat elpymisessä jälkeen jääneet, voidaan työllisyyden kasvua ylläpitää ja laajentaa, jos palvelu- ja rakennusalan elvytyspaketti saadaan käyttöön, jotta palvelu- ja rakennusala toipuisi nopeammin. asukkaiden tulotaso voidaan palauttaa ja parantaa merkittävästi, jolloin he voivat palata epidemiaa edeltäneeseen trendiarvoon tai jopa ylittää sen, bkt:n on mahdollista säilyttää noin 5 prosentin kasvu tänä ja ensi vuonna ilman tarvetta ottaa käyttöön. elvytyspolitiikkaa, joka keskittyy valtion infrastruktuuri-investointien laajentamiseen, joka on samanlainen kuin vuosina 2009–2011.

korostamme tarvetta ennallistaa ja kehittää palvelu- ja rakennusalaamme entistä paremmin, sillä työllisyyttämme hallitsevat yksityinen työllisyys ja rakennusala. jos palveluala ja rakennusala eivät kehity hyvin, asukkaiden tulojen kasvu on ongelma. epidemia on vaikuttanut lähinnä palvelu- ja rakennusteollisuuteen viimeisen kolmen vuoden aikana, mikä on johtanut talouden kysynnän ja tarjonnan kiertokulkuun. vaikka epidemian kaltaista suurta vaikutusta ei olisikaan, jos tehdasteollisuudesta merkittäviä tehtäviä rakenteellisia ongelmia ei korjata, se aiheuttaa lopulta makron kiristyspaineita, kun talouskehitys astuu uuteen ja korkeampaan vaiheeseen kestää pitkään myös japanin taloutta. teoriassa involution tai ylitarjonnan aiheuttama deflaatio on endogeenistä, eikä sitä aiheuta ulkoiset kysynnän häiriöt.

pohjimmiltaan tämä johtuu hallituksen näkemyksestä ja käytöksestä luottaa liikaa tuotantoon ja aliarvioida palvelualaa bkt:n kasvun edistämisessä. jopa koko hallintojärjestelmämme muodostuu tuotannon ympärille. tämä lähestymistapa oli tärkeä rooli, kun meidän piti nopeuttaa teollistumista 30 vuotta sitten, mutta nyt tätä mallia on vaikea ylläpitää pitkällä aikavälillä. muuten kohtaamme väistämättä sisäisiä ja ulkoisia paineita tasapainottaakseen makrotasolla.

kirjoittaja huomasi monta vuotta sitten, että korkean tason johtajat ymmärsivät tämän ongelman ratkaisemisen kiireellisyyden vuonna 2016 he alkoivat tehdä makropolitiikkaan muutoksia ehdottaen tarjontapuolen uudistuksia, toivoen liiallisen tehottoman tuotantokapasiteetin vähentämistä ja tulevaisuuden korostamista. yliinvestointien estämiseksi toivomme saavamme asteittain sopeutettua kysynnän ja tarjonnan uuteen tasapainoon, jossa kokonaiskysyntä on maltillista. tämän ohjaavan ideologian alaisuudessa keskuspankin rahapolitiikassa ja koronhallintaajatuksissa on myös alettu painottaa poikkisyklisen ja vastasyklisen yhdistelmää, innovoida rakenteellisia työkaluja ja pyrkiä välttämään äkillisiä jarrutuksia ja jyrkkiä käänteitä.

kuitenkin, jotta tällainen politiikka tuottaa toivotun vaikutuksen, sisäisen ja ulkoisen ympäristön on oltava suhteellisen suotuisa. myöhemmin ei vain ulkoinen tilanne muuttunut nopeasti, vaan epidemian puhkeaminen loi myös uusia haasteita. tässä monimutkaisessa tilanteessa korkean tason virkamiehet ovat ehdottaneet uudelleen yleistä makropoliittista kehystä, jossa kotimaisen kysynnän kasvu yhdistyy tarjontapuolen uudistuksiin, ja ovat jälleen kerran korostaneet tarvetta vahvistaa suhdanteiden sopeuttamista. mutta jotta kasvua vakauttava politiikka ei yksinkertaisesti palaa vanhalle tielle, meidän on löydettävä hyvä läpimurto. vaikka raha- ja finanssipoliittinen elvytyspaketti käynnistetään, kotimaisen kysynnän laajentaminen ja tarjontapuolen rakenneuudistus voidaan toteuttaa vain, jos tavoite mukautetaan palvelualan ja rakennusteollisuuden elpymiseen ja kehitykseen ja reaaliraha on käytetään tukemaan yksityistä työllisyyttä ja asukkaiden tulojen lisäämistä yhdistelmän läpimurto. lyhyesti sanottuna, jos talouden on edistyttävä vakauden säilyttäen ja elvytyspolitiikalla on oltava haluttu vaikutus, sen on lähdettävä aloilta, jotka auttavat laajentamaan yksityistä työllisyyttä ja palauttamaan asukkaiden tulojen kasvun ja luottamuksen epidemian takia.

tässä mielessä keskuspankki ja kiinan arvopaperimarkkinavalvontakomissio julkaisivat yhdessä rahoituspolitiikkaa osakemarkkinoiden elpymisen ja vaurauden tukemiseksi 24. syyskuuta, mikä on parempi kuin infrastruktuuri-investointeja tukeva politiikka. pääomamarkkinoiden vaurautta tukevilla politiikoilla on merkittäviä etuja markkinoiden luottamuksen ja asukkaiden varallisuusvaikutusten parantamisessa. samoin 26. päivänä pidetyssä politbyroon kokouksessa ehdotettiin, että on myös erittäin tärkeää tukea täysimääräisesti kiinteistömarkkinoita, jotta se "lopettaisi putoamisen ja vakiinnuttaisi". toisaalta se auttaa palauttamaan ja lisäämään luottamusta kiinteistömarkkinoihin toisaalta se auttaa myös rakennusalan toimintaedellytysten parantamisessa ja vauhdittamisessa asumispalvelujen kysynnän kasvulla on suuri merkitys myös asukkaiden tulojen parantamisessa ja kuluttajakysynnän kasvussa.

itse asiassa kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea ja valtioneuvosto antoivat jo 15. syyskuuta yhdessä ohjeistuksen työllisyyden priorisoimisesta ja työn palkitsemisen kohtuullisen kasvun edistämisestä, ehdottaen nopeuttamaan siirtymistä kohti työllisyyttä edistävää kehitysmallia. sitä ennen julkaistiin myös ohje asukkaiden kulutuksen edistämiseksi. nämä ovat erittäin tärkeitä ohjaavia ideoita. kun harkitaan uuden kierroksen elvytyspolitiikkaa kasvun vakauttamiseksi, meidän on turvauduttava näihin mielipiteisiin auttaaksemme oikealla rahalla talouden alimman tason työllisyysryhmiä ja edistetään tehokkaasti palvelu- ja rakennusalan paluuta omalle tasolleen. epidemiaa edeltävät olosuhteet nopeammin ja paremmin , mikä palauttaa sen tuloodotukset ja luottamuksen.

(kirjoittaja on fudanin yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani)

zhang jun