uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

artikkeli yhdysvaltain "technology policy" -verkkosivustolla 23. syyskuuta, alkuperäinen otsikko: kilpailusta yhteistyöhön: voiko yhdysvaltain ja kiinan sitoutuminen voittaa geopoliittiset esteet tekoälyn hallinnassa? yhdysvaltojen ja kiinan yhteistyö tekoälyn (ai) hallinnassa on edelleen tienhaarassa. samalla kun ne kilpailevat vallitsevasta asemasta kehittyvissä tekoälytekniikoissa, maat tunnustavat myös kiireellisen yhteistyön tarpeen vastatakseen tekoälyn maailmanlaajuisiin ja rajat ylittäviin haasteisiin. kahtena johtavana tekoälyvaltana yhdysvalloilla ja kiinalla ei ole vain edistyneintä teknologista osaamista, vaan myös taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa, joita tarvitaan tulevan tekoälyn hallinnan muokkaamiseen. kansallisen turvallisuuden, taloudellisten etujen ja ideologisten erojen aiheuttama kilpailu vaikeuttaa kuitenkin pyrkimyksiä luoda yhtenäinen globaali sääntelykehys tekoälylle. juuri tätä kireää taustaa vasten yhdysvallat ja kiina ovat alkaneet osoittaa varovaista avoimuutta sitoutumiseen, mistä on osoituksena niiden viimeaikainen tuki yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmille ja lisääntyvä osallistuminen tärkeisiin kansainvälisiin vuoropuheluihin, mikä osoittaa tekoälyn hallintokehyksen tärkeyden. , maat voivat kääntyä rakentavampaan yhteistyöhön.

heinäkuussa yk:n yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kiinan tukeman päätöslauselman kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta tekoälykapasiteetin kehittämisessä, jonka allekirjoitti yli 140 maata, mukaan lukien yhdysvallat. tämä antaa ihmisille toivoa. maaliskuussa kiina tuki yhdysvaltain johtamaa päätöstä "tarttua turvallisten, luotettavien ja luotettavien tekoälyjärjestelmien tuomiin mahdollisuuksiin kestävän kehityksen edistämiseksi". päätöslauselmissa painotetaan suunnilleen samoja asioita, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden edistämistä, valmiuksien kehittämistä, sosioekonomista kehitystä ja tekoälyjärjestelmien haitallisen käytön estämistä. tekoälyn sääntelyn osalta molemmissa päätöslauselmissa vahvistetaan kansainvälisen yhteistyön ja useiden sidosryhmien kuulemisen tarve, mukaan lukien kehittyneet maat ja kehitysmaat, "tehokkaiden, kansainvälisesti yhteentoimivien suojatoimien, käytäntöjen ja standardien kehittämiseksi ja käyttämiseksi".

ennen kahden edellä mainitun päätöslauselman hyväksymistä kiina ja yhdysvallat pitivät useammin yhteyksiä useilla foorumeilla. tässä yhteydessä kiina ja yhdysvallat ovat antaneet keskinäistä tukea. esimerkiksi osapuolet kokoontuivat britannian tekoälyn turvallisuushuippukokouksessa viime marraskuussa, ja kaikki osallistujamaat hyväksyivät yksimielisesti bletchleyn julistuksen.

hallitustason kahdenvälisten yhteyksien lisäksi myös epävirallinen vuoropuhelu maiden välillä on lisääntynyt merkittävästi. nämä epäviralliset kanavat tarjoavat joustavuutta käsitellä tiettyjä poliittisia kysymyksiä avoimemmin ja avoimemmin. epävirallisten yhteyksien lisääntyminen ulottuu myös kiinan ja yhdysvaltojen välisten suhteiden ulkopuolelle, mikä heijastaa lisääntynyttä vuorovaikutusta kiinan ja lännen välillä. kanadan concordia-yliopiston "kevätraportti 2024 kiinan tekoälyn turvallisuustilanteesta" korostaa kiinan lisääntynyttä sitoutumista länsimaiden kanssa, mikä osoittaa, että geopoliittisissa laskelmissa kaksi eri ideologiaa edustavaa ryhmää tekevät yhteistyötä säätelemään tekoälyn rajat ylittävää luonnetta laajempi konsensus saavutettiin.

lupaavasta edistymisestä huolimatta viimeaikaiset sitoumukset eivät kuitenkaan ole rajoituksia, mikä voi muodostaa merkittäviä esteitä todella tehokkaan tekoälyn hallintokehyksen luomiselle. katsaus yk:n päätöslauselmiin osoittaa, että ne perustuvat selvästi apoliittisiin perusteisiin ja keskittyvät tekoälyn laajaan soveltamiseen yhteiskunnassa, taloudessa ja julkisella alueella. näissä päätöslauselmissa ei kuitenkaan käsitellä todellisia kysymyksiä, ja ne voidaan jättää huomiotta muiden yk:n päätöslauselmien tapaan. kumpikaan päätöslauselma ei esimerkiksi koske "tekoälyn kehittämistä tai käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin".

lisäksi tekoälyä ohjaavat ydinarvot kiinan ja yhdysvaltojen välillä ovat myös erilaisia. genevessä käytyjen kahdenvälisten neuvottelujen aikana kiina otti esiin kysymyksen "yhdysvaltojen rajoituksista ja kiinan tukahduttamisesta tekoälyn alalla", kun taas yhdysvallat korosti kiinan tekoälyn väärinkäytön riskiä. kiina ilmoitti global artificial intelligence governance initiative -aloitteessa, että se vastustaa teknologisten monopolien ja yksipuolisten pakkokeinojen käyttöä kehitysesteiden luomiseksi ja maailmanlaajuisen tekoälyn toimitusketjun haitalliseksi estämiseksi lyhytaikaisten intressien laskelmia suhdetoimintaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, eikä sen näin ollen voida sanoa olevan alkusoitto todella voimakkaalle kansainväliselle yhteistyölle ja ratkaisuille.

kuitenkin, onko äskettäinen vuoropuhelu todella uraauurtava askel kohti tekoälyn hallintoa vai onko se vain pinnallinen artikkeli julkisuuden ja lyhyen aikavälin etujen vuoksi, vastaaminen vie aikaa, ja se on myös tulkittava yhdessä seuraava yhteistyön vaihe.

aikana, jolloin suurvallat omaksuvat kaupan rajoituksia, sanktioita ja vähentävät vuoropuhelua kansainvälisistä kysymyksistä, yhdysvaltojen ja kiinan tiivistynyt sitoutuminen kumoaa perinteisen realismin "valtakeskeisen teorian", joka uskoo yhdysvaltojen ja kiinan pakottavan. keskustelu tekoälyn maailmanlaajuisesta hallinnasta omiin tarkoituksiinsa tai hyväksyttyjen neuvojen edistämiseen yksinkertaisesti pr:n vuoksi. sekä kiinan että yhdysvaltojen on tunnustettava, että tekoälyä ei ole fyysisesti erotettu toisistaan, mutta tarvitaan maailmanlaajuisia ponnisteluja tämän loputtoman näköisen teknokratian sodan säätelemiseksi. tulevat kuukaudet ja vuodet ovat kriittistä aikaa sen määrittämisessä, voivatko yhdysvallat ja kiina ylittää eroavaisuutensa ja muokata tekoälyn tulevaisuutta. (kirjoittaja nayan chandra mishra, kääntänyt qiao heng)