uutiset

tutkittuaan 20 maakuntaa kansallinen kansankongressi toi esiin neljä suurta paikallisen velan ongelmaa

2024-09-15

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

valtionvelan, erityisesti kuntien velan, hallinnan vahvistamiseksi kansankongressi julkaisi uusimman tutkimusraportin, jossa tuodaan esiin ongelmia ja annetaan ehdotuksia.

kansallisen kansankongressin verkkosivuilla julkaistiin 14. syyskuuta kansankongressin rahoitus- ja talouskomitean ja valmistelutyökomitean "valvonta- ja tutkimusraportti valtionvelanhoidosta vuonna 2023" (jäljempänä "raportti"). tämä raportti on laadittu tämän vuoden maaliskuusta lähtien. se perustui kyselyihin 20 maakunnassa, mukaan lukien guangdong, jiangsu, guizhou ja yunnan, sekä laajasti kaikkien osapuolten tiedotustilaisuuksien ja mielipiteiden ja ehdotusten perusteella.

esiteltyäni maani valtionvelan kehitysprosessin ja vahvistamalla valtionvelan hallintaa ja valvontaa "raportissa" todettiin, että nykyisessä valtionvelan hallinnassa sekä riskien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa on neljä suurta ongelmaa.

kysymys yksi:joillakin alueilla on piilotettuja riskejä. valtion velka on viime vuosina kasvanut nopeasti paikoin velkaantumisaste on suuri ja riskitaso korkea, mikä voi helposti aiheuttaa piiloriskejä.

tällä hetkellä kiinan valtionvelkariskit ovat yleisesti ottaen turvallisia ja hallittavissa vuoden 2023 lopussa valtion lakisääteinen velkasuhde (julkisen velan suhde bkt:hen) on 56,1 %. tämä on alhaisempi kuin kansainvälisesti hyväksytty 60 prosentin varoitusviiva ja myös pienempi kuin suurissa markkinatalouksissa ja kehittyvissä markkinamaissa.

tällä hetkellä valtionvelkariskit heijastuvat pääasiassa kuntien velkaan. vaikka riskit ovat yleensä hallittavissa, valtiovarainministeriö on aiemmin julkisesti todennut, että kiinan kuntien velkajakauma on epätasainen ja paikoin velkariskit ja paineet ovat suuremmat. pääoman ja korkojen takaisinmaksuun. paikallisten velkariskien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen tähtäävän toimenpidepaketin toteuttamisen avulla paikallisia velkariskejä on yleisesti lievennetty ja riskit ovat yleisesti hallittavissa.

toinen kysymys:valtionvelan budjettihallintaa on vahvistettava. joissakin paikoissa on kerrottu, että tasapainoisen rahoitustuoton saavuttavia erikoislainaprojekteja on yhä vähemmän ja erityislainoissa on yhä vaikeampaa ottaa huomioon useita tavoitteita, kuten kannattavuus, yleinen hyvinvointi ja investointien edistäminen. valtionvelka- ja kuntien velkariskiindikaattorijärjestelmät eivät ole vielä valmiit. vastuunhallintaa vastaavaa omaisuudenhallintajärjestelmää ei ole vielä vakiinnutettu yhtenäisesti.

tällä hetkellä uudet kuntien joukkovelkakirjat tulevat pääosin uusista erikoislainoista, ja tämän vuoden kiintiö on 3,9 biljoonaa juania. tämän vuoden heinäkuussa paikallishallinnon noin 42,8 biljoonan juanin velkasaldosta erityisvelka oli 26,6 biljoonaa juania, ja loppu oli yleisen velan saldoa.

toisin kuin kuntien yleislainat, jotka sijoitetaan julkisiin hyvinvointihankkeisiin, joilla ei ole tuloja, erityislainat on sijoitettava julkisiin hyvinvointihankkeisiin, joilla on tietty määrä tuloja, ja hankkeen tulot voivat kattaa pääoman ja koron rahoitustulojen saldo.

käytännössä kuitenkin, koska erityisiä velkaprojekteja, joilla voidaan saavuttaa tasapainoinen rahoitustuotto, on yhä vähemmän, paikoin erityisvelkakiintiöiden saamiseksi paketoidaan hankkeita ja liioittelevat tuloja hankkeita haettaessa. lisäksi joidenkin hankkeiden huonon hallinnon ja toiminnan vuoksi paikalliset tarkastusraportit ovat viime vuosina todenneet, että joidenkin erityisten joukkovelkakirjaprojektien tuotot ovat odotettua pienemmät tai jopa tulottomat.

esimerkiksi tämän vuoden elokuussa ningxian tilintarkastusvirasto julkisti tarkastusraportin, jossa todettiin, että 242 erityisvelkaprojektin ennustettiin saavuttavan 12,1 miljardia juania vuoden 2023 loppuun mennessä, mutta niillä ei todellisuudessa ollut tuloja luottaa projektituloihin pääoman ja korkojen takaisinmaksussa, ja rahoitusmenoihin kohdistui suuria paineita.

lisäksi erityinen velkavarallisuusjärjestelmä ei ole vielä täydellinen. osa projektiomaisuudesta on rekisteröity paikallisten valtionyhtiöiden nimiin, mutta velan takaisinmaksuvastuu on valtiolla. esimerkiksi tämän vuoden pekingin tarkastusraportissa todettiin, että changpingin piirissä siirrettiin 4,79 miljardia juania alueen valtionyhtiöiden pääomaan. korkoprojektien tuotot kuuluvat yrityksille, ja vastuu pääoman ja korkojen takaisinmaksusta on piiritason rahoituksen toimesta.

kolmas kysymys:markkinalähtöinen rajoitusmekanismi ei ole riittävän hyvä. kuntien joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskussa hanketietojen julkistaminen on riittämätöntä. joidenkin rahoituslaitosten rahoitustarkastelu ja -hallinta ei ole riittävän tiukkaa. luottoluokituslaitosten antamat luottoluokitustulokset eivät heijasta alueiden välisiä eroja verotuksen ja talouden velkasuhteissa.

esimerkiksi kuntien joukkovelkakirjalainoja koskeva nykyinen tiedonanto keskittyy alueelliseen makrotalouteen, verotuloihin ja -menoihin jne., jotka ovat talousosaston keräämiä keskeisiä tilastoja, eikä valtion mikrorahoitustietoa, joka liittyy vahvasti kuntien joukkolainoihin. rahoituslaitokset sijoittavat valtion luottojen perusteella, ja jotkut tarkastelevat ja hallinnoivat tiettyjä hankkeita löyhästi. tällä hetkellä luottoluokituslaitosten antamat kaikkien kuntien joukkolainojen luottoluokitustulokset ovat korkeimmat luottoluokitukset.

kysymys neljä:oikeudellisia rajoituksia ja vastuullisuutta on vahvistettava. budjettilain säännökset kuntien velan liikkeeseenlaskusta, käytöstä ja hoidosta ovat suhteellisen periaatteellisia, ja niitä tukevat lait ja asetukset eivät ole riittävän täydellisiä. monissa paikoissa valtion velanhoitoa koskevien budjettilakien toimeenpano ei ole riittävän tiukkaa, ja joissain tapauksissa tilivelvollisuus ei tapahdu lain määräysten mukaisesti. paikoin kansankongressin valvontatehtävää ei ole suoritettu tehokkaasti.

näistä asioista "raportissa" esitetään myös neljä kohdennettua lausuntoa ja ehdotusta.

suositus 1: koordinoi paremmin valtion velkariskien ratkaiseminen ja vakaa kehitys. meidän pitäisi esimerkiksi tutkia ja tutkia maani kansallisiin oloihin sopivan valtion velan hallintamekanismin perustamista ja muodostaa vakaat odotukset kohtuulliselle julkisen velan tasolle.

suositus 2: nopeutetaan laadukkaan kehityksen kanssa yhteensopivan valtion velanhallintamekanismin perustamista. esimerkiksi erityisten joukkovelkakirjasijoitusprojektien tieteellistä päätöksentekomekanismia tulisi parantaa, laadukkaiden hankkeiden reserviä tiukentaa ja todellisuudesta poikkeava, taloudellisen kannattavuuden ylittävä ja vakuudettomia rahoituslähteitä omaava sijoituskäyttäytyminen lopetetaan. vahvistaa projektitulojen ja rahoitustaseen muutosten dynaamista seurantaa.

suositus 3: markkinalähtöisten rajoitusmekanismien roolia on korostettava. edistää esimerkiksi edelleen julkista velkaa koskevia tietoja. vahvista vastuuta välittäjävirastojen lakien, määräysten rikkomisesta ja velvollisuuksien laiminlyönnistä. parannetaan kuntien joukkolainojen luottoluokitusjärjestelmää.

suositus 4: lainsäädännöllisiä rajoituksia ja vastuuvelvollisuutta on vahvistettava valtion velanhoidossa. meidän on esimerkiksi vahvistettava paikallisia vastuita ja parannettava elinikäistä kuntien velkavastuuta ja velka-asioiden selvitysmekanismia. vahvistaa talouden ja kirjanpidon valvonnan, tilintarkastuksen valvonnan ja kansankongressin budjetin tarkastelun ja valvonnan orgaanista integraatiota ja keskinäistä koordinointia muodostamaan yhteinen voima valvontatyössä.