Viisi Pohjoismaata yhdistää voimansa kehittääkseen sähkölentokoneita
2024-08-26
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
[Reporterin yhteys]
Guangming Daily -toimittaja Deng Yufei Helsingissä
Sähkölentokoneita pidetään seuraavan sukupolven lentokoneiden kehityssuuntana Kun maat ympäri maailmaa pyrkivät saavuttamaan hiilineutraaliuden, vähähiilinen merkki on herättänyt paljon huomiota. Viisi Pohjoismaata julkisti äskettäin uudet kaupalliset sähkölentokoneiden kehityssuunnitelmat, eikä sähkölentokoneilla matkustaminen enää tunnu kaukaiselta.
Kuvassa on vuoden 2024 Berlin International Air Show -logo, joka on otettu Schönefeldissä, Saksassa 5. kesäkuuta. Xinhua-uutistoimisto
Pohjoismaisilla sähkölentomarkkinoilla on suuri potentiaali
Ruotsin hallitus ilmoitti 14. elokuuta, että Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin liikenneministerit allekirjoittivat samana päivänä Ruotsin Göteborgin kaupungissa pidetyssä pohjoismaisessa liikenneministerikokouksessa julkilausuman vahvistavansa kaupallisia sähköajoneuvoja mm. Pohjoismaista lentoyhteistyötä.
Marraskuussa 2022 Pohjoismaiden liikenneministerit lupasivat Fredrikstadissa Norjassa perustaa fossiilisten polttoaineiden reittejä Pohjois-Eurooppaan vuoteen 2030 mennessä ja edistää nollafossiilisten polttoaineiden lentoliikenteen kehitystä maailmanlaajuisesti. Ruotsin infrastruktuuri- ja asuntoministeri Andreas Carlsson sanoi, että Fredrikstadin julkilausuma ja allekirjoitettu lausunto loivat yhdessä vankan pohjan yhteistyön edistämiselle ja sähköisten lentoreittien kehittämiselle Pohjoismaissa.
Siitä lähtien, kun EU sertifioi ensimmäiset sähkölentokoneet vuonna 2020, sähkölentoteollisuus on noussut Pohjoismaissa. Pohjoismaat ovat "ihanteellinen koekenttä" sähkölentotoiminnalle ainutlaatuisen maantieteellisen sijaintinsa ja kuljetusalan hiilineutraaliuden tuen ansiosta. Pohjoismaissa on monia saaria ja pitkiä rantalinjoja, ja sillä on monia lyhyitä reittejä, joilla on rajoitettu matkustajaliikenne.
Lyhyen matkan alle 400 kilometrin reitit ovat ensimmäinen kohdemarkkina sähkölentokoneiden kehittämiselle Pohjois-Euroopassa. Norjalla on suuri määrä tällaisia reittejä, ja se saattaa olla suurin hyötyjä sähköilmailun kehityksestä.
Akun suorituskyky on nykyinen pullonkaula
Kansainvälisen energiajärjestön tietojen mukaan ilmailuteollisuuden nykyiset vuotuiset hiilidioksidipäästöt muodostavat noin 3 % maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä vastaa noin miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kansainvälinen lentoliikenneyhdistys on ehdottanut tavoitetta saavuttaa ilmailualan nettopäästöt vuoteen 2050 mennessä, mikä on herättänyt laajaa huomiota ympäri maailmaa.
Ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on puhtaasti sähköisten lentokoneiden lisäksi laajasti keskusteltu myös teknisistä reiteistä, kuten hybridiakuista, vetypolttokennoista ja kestävistä lentopolttoaineista. Eri teknologioilla on omat etunsa ja haittansa tuotantokapasiteetin, raaka-ainetoimitusten ja kustannusten suhteen, ja ne kohtaavat myös erilaisia haasteita.
Sähkölentokoneilla on merkittäviä etuja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja melusaasteen vähentämisessä verrattuna perinteisiin fossiilisia polttoaineita käyttäviin suihku- tai potkurilentokoneisiin. Vuonna 2020 slovenialaisista sähkökevyistä urheilulentokoneista Velis Electro tuli ensimmäinen täysin sähköinen lentokone, jonka Euroopan lentoturvallisuusvirasto on sertifioinut.
Sähkölentokonetekniikan kehitys ei kuitenkaan ole sujunut sujuvasti. Korkean energiatiheyden akkujen tutkimus, sähkökäyttöisten propulsiojärjestelmien tehokkuuden parantaminen ja lentokoneiden kevyt suunnittelu ovat kaikki sähkölentokoneiden suuria haasteita. Sähkökäyttöinen propulsiojärjestelmä on sähkölentokoneen ydin ja määrittää lentokoneen tehon ja lentosuorituskyvyn. Jo 1900-luvun alussa sähkökäyttöisiä propulsiojärjestelmiä oli ilmennyt jo joissakin pienlentokoneiden kokeissa. Silloisen akkutekniikan rajoittamana useimpia varhaisia sähkölentokoneita käytettiin kuitenkin vain lyhyen matkan lentoihin tai kokeellisiin demonstraatioihin.
Tällä hetkellä suurin osa sähkölentokoneista käyttää litiumioniakkuja, joilla on korkea energiatiheys ja hyvä käyttöikä. Litiumioniakkujen energiatiheyttä on kuitenkin edelleen vaikea täyttää pitkän matkan lentojen tarpeisiin. Lisäksi akun paino vaikuttaa suoraan myös lentokoneen kestävyyteen. Ylipainoiset akut heikentävät lentokoneen kokonaistehokkuutta. Vuonna 2020, kun sähkölentokoneista on tullut maailmanlaajuisten investointi- ja teknologiakeskustelujen painopiste, monet insinöörit ovat huomauttaneet, että olemassa olevaa teknologiaa käyttäen Airbus A320 -lentokone pystyy suorittamaan vain 30 minuutin lennon, vaikka se olisi varustettu samanlaisella akulla. lentokoneen kokoinen.
Akun riittämättömän suorituskyvyn ongelman ratkaisemiseksi eri maiden tutkijat tutkivat erilaisia uusia akkuteknologioita. Solid-state-akut ovat herättäneet paljon huomiota suuremman energiatiheytensä ja turvallisuutensa vuoksi, kun taas vetypolttokennoja on pidetty potentiaalisena ratkaisuna tulevaisuudelle, koska ne voivat tarjota pidemmän akun käyttöiän. Kansainvälisen puhtaan liikenteen neuvoston analyysin mukaan nykyisten akkujen energiatiheys on kaksinkertaistettava monien yritysten asettamien lyhyen matkan lentotavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta vaikka tämä läpimurto saavutettaisiin, sen vaikutus hiilineutraaliuteen ei todennäköisesti ole välitön. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä perinteisten lentokoneiden korvaaminen sähkölentokoneilla vähentää hiilidioksidipäästöjä enintään 1 %.
Kaupallinen etsintä lapsenkengissään
Tällä hetkellä monet startupit ja lentojättiläiset ympäri maailmaa edistävät aktiivisesti sähkölentokoneiden kaupallistamisprosessia. Niiden joukossa yritykset, kuten Lilium ja Vertical Aerospace Euroopassa, ovat alan johtajia. Saksalainen Lilium on onnistuneesti kerännyt pääomaa ja suunnittelee laajan tuotannon käynnistämistä lähivuosina. Yrityksen johtaja sanoi, että Eurooppa onkin johtava sähköilmailun alalla, mutta Euroopan maiden pitäisi panostaa enemmän varmistaakseen, etteivät ne menetä teknologista johtajuuttaan.
Pohjois-Euroopassa ruotsalainen Heart Aerospace on lanseerannut sähkölentokoneen nimeltä ES-sarja. Tämä on alueellisiin lentoihin suunniteltu lyhyen matkan aluelentokone, joka pystyy lentämään täysin sähköllä 400 kilometrin säteellä ja jonka odotetaan alkavan vuonna 2026. Ruotsin hallitus selvittää yhteistyössä Suomen Ahvenanmaan kanssa mahdollisuuksia edistää ES-30-sähköisten aluelentokoneiden käyttöä Itämeren alueella.
Ahvenanmaa sijaitsee Pohjanlahden eteläpäässä Ruotsin ja Suomen välissä. Sähkölentokoneen ES-30 kantaman odotetaan olevan 200 kilometriä täyssähköisessä tilassa, ja se voi lentää 400 kilometriä 30 matkustajan kanssa pidennetyssä tilassa tai jopa 800 kilometriä, kun matkustajakapasiteetti pienennetään 25 henkilöön. pohjimmiltaan vastaamaan alueen tarpeisiin Lyhyiden matkojen tarve.
Ruotsi ja Suomi suunnittelevat myös kestävän lentoliikenteen kehittämistä Ahvenanmaan ympärille yhdistämällä saariston suuriin ympäröiviin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Helsinkiin ja Turkuun. Tämän suunnitelman toteuttaminen voi tarjota tärkeän testiesityksen tuleville kestäville lentoliikennemalleille.
Siirtyminen sähköilmailuun Pohjoismaissa edellyttää myös lentoasemien infrastruktuurin parantamista. Useat raportit osoittavat, että jopa Ruotsin, joka on johtava sähköilmailun toimittaja, on vielä tehtävä parannuksia lentoasemiinsa. Lisäksi, koska ihmiset ovat eniten huolissaan matkustuskustannuksista, pelkkä "kestävän liikenteen" nimitys ei riitä houkuttelemaan enemmän ihmisiä valitsemaan sähkölentokoneita matkustustavaksi.
(Guangming Daily, Helsinki, 25. elokuuta)
"Guangming Daily" (sivu 12, 26. elokuuta 2024)
Lähde: Guangming.com-"Guangming Daily"
