uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Taloustarkkailijaverkosto Wu Chen / kirjallinen Myöhästyneelle eläkkeelle siirtymisen uudistus on asteittainen. Juuri päättynyt Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean 20. kolmas täysistunto hyväksyi "Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksen uudistusten kokonaisvaltaisesta syventämisestä ja kiinalaistyylisen modernisoinnin edistämisestä", jossa ehdotettiin selvästi, että ja edistämään hallitusti uudistusta lakisääteisen eläkeiän asteittaisesta lykkäämisestä vapaaehtoisuuden ja joustavuuden periaatteiden mukaisesti.

On sanottava, että viivästynyt eläkkeelle siirtyminen on väistämätön trendi Kiinan astuttua ikääntyvään yhteiskuntaan. Ensinnäkin lääketieteen tekniikan kehittymisen myötä keskimääräinen elinajanodote on parantunut merkittävästi, ja myös monet eläkkeelle jääneet ihmiset ovat edelleen hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa on suhteellisen alhainen (tavallisilla työntekijöillä 50-vuotiaita, johtotehtävissä 55-vuotiaita) vuotta), jotkut erittäin pätevät naisjohtajat saattavat joutua eläkkeelle 55-vuotiaana. Miesten ja naisten eläkeiän nostaminen on suotuisaa Kolmanneksi eläkkeelle siirtymisen lykkääminen on yleinen käytäntö ikääntymisen käsittelemiseksi ja kehittyneissä maissa. Kansallinen eläkeikä on yleensä 62–67 vuotta Japanissa ja Etelä-Koreassa suuri osa yli 70-vuotiaista työskentelee edelleen.

Viivästynyttä eläkeuudistusta on kuitenkin edistettävä tasaisesti ja määrätietoisesti sekä keskustelua vapaaehtoisuuden ja joustavuuden periaatteiden toteuttamisesta.

Uudistuksen sujuva toteuttaminen edellyttää kansalaisten ymmärrystä ja yhteistyötä. Tässä mielessä on erittäin tärkeää täyttää ihmisten oikeus tietää. Tämä edellyttää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä vero- ja sosiaaliturvarahastoissa. Kiinan eläkemalli on jako-jakojärjestelmä, eli nuorten kyseisenä vuonna maksamalla eläkevakuutuksella maksetaan se eläke, joka on maksettava kyseisenä vuonna ja eläkkeen säilyttämisen perusta on ei kiinteää. Maan on laskettava pääkirja Jos eläkkeiden viivytyspolitiikka toteutuu, kuinka paljon eläkemenoja säästetään, kuinka paljon eläkesäästöjä lisätään ja voidaanko eläkkeiden kestävyysongelma ratkaista lopullisesti?

Toiseksi meidän on myös otettava mahdollisimman selkeästi huomioon politiikan uudistuksen mahdolliset vaikutukset, joista osa voi olla "odottamattomia".

Esimerkiksi jos eläkeikää siirretään 65 vuoteen, yksi ongelma, joka voi syntyä, on "ikääntyneiden työttömyysikkuna". Ikäsyrjintää työpaikoilla on aina esiintynyt. Joillakin yrityksillä on sanomaton sääntö työntekijöiden "45-vuotiaasta lasikatosta", jos keskitason johtajia ei voida ylentää ennen 45 vuoden ikää, he voivat kohdata myös ikärajoja rekrytoinnissa ei ole haastattelumahdollisuuksia tietyn iän ylittäville. Ylimmän johdon tehtävät ovat loppujen lopuksi rajalliset. Kuinka useimpien tavallisten ihmisten tulisi suunnitella uransa 20 vuoden iässä 45-65 vuoden välillä? Miten käsitellä "työttömyysikkunaa"? Nämä ovat asioita, jotka vaativat syvällistä pohdintaa ja keskustelua.

Lisäksi eläkkeelle siirtymisen lykkäämisellä on myös estävä vaikutus. Lyhyesti sanottuna eläkkeelle siirtymisen pidentämistä. Jos halutaan vähentää työttömyyttä myöhempinä vuosina, se voi nostaa nuorten työttömyysastetta.

Estovaikutuksella on myös aineettomia vaikutuksia. Vertailun vuoksi keski-ikäisten ja iäkkäiden ihmisten mentaliteetti ei ole yhtä avoin kuin nuorten, ja heiltä puuttuu myös nuorten yrittäjähenkeä ja rohkeutta ja vanhukset jäävät työpaikalle, se voi lisätä "ummeneisuutta" työpaikalla ja tehdä yrityksistä. Tuntuu hieman innovatiiviselta. Tämä on ajateltavaa. Lisäksi virkamiesjärjestelmässä ei voida välttää sitä, kuinka käsitellä pitkien työvuosien aiheuttamaa irtisanottujen virkamiesten ja henkilöstön irtisanomisen ongelmaa.

"Tahattu" vaikutus voi olla myös hedelmällisyysluku. Todellisuudessa kiinalaisten naisten varhaiseläkkeelle jääminen auttaa todella paljon lastensa kasvattamisessa. On normaalia, että isoäidit tai äidinpuoleiset isoäidit hoitavat lastenlapsiaan sekä kaupungeissa että maaseudulla. Jos naiset jäävät eläkkeelle vasta 65-vuotiaana, se tarkoittaa, että nuorten äideiltä saama tuki lasten kasvatuksessa vähenee huomattavasti.

Toinen uudistus, jota ei voida välttää, on sosiaaliturvan integroinnin uudistus. Kaupunki- ja maaseutueläkkeissä on edelleen eroja, ja eroja on myös järjestelmän sisällä ja järjestelmän ulkopuolella kaupungeissa, miten tätä eroa kavennetaan, on pohdittava.

Kaiken edellä mainitun avulla voimme selvästi nähdä, että viivästyneen eläkeuudistuksen eteneminen tasaisesti ja järjestelmällisesti edellyttää joukkoa tukevia uudistuksia ja innovaatioita siihen liittyvillä aloilla. Viivästynyt eläkeuudistus on iso asia, joka koskee myös maan sosiaaliturvapolitiikan turvallisuutta ja kestävyyttä. Se vaatii yksilöiden, markkinoiden ja maan yhteistä panosta.

(Kirjoittaja on talouskirjailija ja Chen Bookstoren perustaja)