yhdysvaltain tiedotusvälineet: sota vai hyvinvointi, eurooppa on tuskallisen valinnan edessä
2024-09-17
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
reference news network raportoi 17. syyskuutayhdysvaltain "wall street journal" -sivusto julkaisi artikkelin nimeltä "europe faces a painful choice: war or welfare" 14. syyskuuta, kirjoittaneet tom fairless ja bertrand benoit. koko teksti on ote seuraavasti:
kylmän sodan päättymisen jälkeen euroopan maat leikkasivat rajusti sotilasbudjettiaan ja sijoittivat säästetyt rahat ihmisten toimeentulohankkeisiin yhdysvaltojen turvallisuussuoja.
nyt kun ukrainan sota on herättänyt uudelleen kylmän sodan kaltaisia jännitteitä ja yhdysvallat yrittää siirtää painopisteensä kiinaan, euroopan maiden on vaikea luopua rauhanajan eduista. suurin osa euroopan maista ei vielä pysty saattamaan armeijoitaan taistelutilaan.
tässä on opetus: aseet on helppo vaihtaa voihin, mutta paljon vaikeampaa toisin päin.
huolimatta lupauksista lisätä sotilasmenoja, euroopan puolustusministerit sanovat kamppailevansa saadakseen tarvitsemansa varat. saksassa, euroopan suurimmassa taloudessa, sotilastukikohdat joko hylätään yhä enemmän tai ne muutetaan siviilitiloihin, kuten urheilukeskuksiin, hoitokodeihin ja eläkerahastojen toimistoihin. kylmän sodan aikana länsi-saksassa oli 500 000 ja itä-saksassa 300 000 sotilasta. nykyään saksassa on vain 180 000 aktiivista sotilasta. saksalla on nyt vain muutama sata panssarivaunua, kun taas länsi-saksalla oli yli 2000 "leopard"-2-pääpanssarivaunua 1980-luvun lopulla.
nykyinen tilanne voi myös tuhota amerikkalaisten toiveet. yhdysvallat luottaa siihen, että eurooppa alkaa ottaa osan taakasta. kaksi kolmasosaa naton jäsenmaiden sotilasmenoista tulee yhdysvalloista. molemmat yhdysvaltain presidenttiehdokkaat ovat sanoneet haluavansa euroopan lisäävän turvallisuusmenoja.
puolaa ja baltian maita lukuun ottamatta harvat euroopan maat käyttävät lähes 3 % bkt:staan sotilasmenoihin. edellisen konservatiivihallituksen johdolla britannia lupasi nostaa sotilasmenojen osuutta bkt:sta nykyisestä 2,3 prosentista 2,5 prosenttiin viimeistään vuoteen 2030 mennessä. uusi pääministeri keir starmer on kuitenkin toistaiseksi ollut haluton antamaan tarkkaa aikataulua. toisaalta sotilasmenojen osuus italiassa ja espanjassa on alle 1,5 %.
saksan kielin maailmantalousinstituutti julkaisi tässä kuussa raportin, jonka mukaan nykyisellä aseiden uusimisvauhdilla saksalta kestäisi 100 vuotta kasvattaa haubitsavarastonsa vuoden 2004 tasolle.
aiemmin tänä vuonna saksan valtiovarainministeri christian lindner sanoi vuoden 2025 budjettineuvotteluissa, että hän toivoo vapauttavansa varoja puolustukseen jäädyttämällä sosiaalimenot kolmeksi vuodeksi inflaation torjumiseksi. muut hallituskoalition puolueet hylkäsivät tämän ehdotuksen. tämän seurauksena peruspuolustusbudjetti kasvoi vain 1,2 miljardilla eurolla vuodesta 2024, mikä riitti kattamaan vain viimeisimmän sotilaiden palkankorotuksen. sotilasapu ukrainalle leikattiin 4 miljardiin euroon, noin puoleen tämän vuoden tasosta.
hallituskoalitioon kuuluvat puolueet ovat sopineet, että äitiysrahaa korotetaan 108 eurolla vuodessa kahdeksi vuodeksi - niin, että kaikki perheet tuloista riippumatta voivat saada 3 000 euron vuositukea lasta kohden. pelkästään tämä tuki vaatii yli 50 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa suunnilleen saksan puolustusministeriön vuosibudjettia.
saksan talousministeri robert habeck sanoi: "koska tarvitsemme lisää rahaa armeijalle, puramme hyvinvointivaltiojärjestelmän. minusta tämä ajatus on kohtalokas habeck uskoo, että saksa ei kohtaa vain ulkoisia uhkia venäjältä, vaan myös sisäisiä uhkia." : ihmisten illuusiot demokraattisista instituutioista ovat vähitellen pettyneitä. "sosiaalimenot ovat välttämättömiä kansallisen yhtenäisyyden ylläpitämiseksi", habeck sanoi.
1980-luvun puolivälissä länsi-saksan sotilasmenot olivat 3 % bkt:sta ja itä-saksan sotilasmenot ylittivät 5 %. vuoteen 2022 mennessä saksan osuus on vain noin 1,4 prosenttia. saksalaisen ajatushautomon tilastojen mukaan saksa on säästänyt yhteensä 680 miljardia euroa itä-saksan jälleenrakentamiseen ja hyvinvointivaltiojärjestelmän perustamiseen. arvioiden mukaan vuodesta 1991 lähtien koko eurooppa on hallinnut sotilasmenoja alle 2 prosentin bkt:sta, mikä säästää noin 1,8 biljoonaa euroa.
vuonna 2022, pian venäjän ja ukrainan välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen, saksan liittokansleri scholz sanoi, että "käännekohta" oli tulossa. scholz lupasi nostaa saksan sotilasmenot yli kahteen prosenttiin bkt:sta ja julkisti 100 miljardin euron budjetin ulkopuolisen erikoissijoitusrahaston uudelleenaseistusta varten. sotilaalliset asiantuntijat pitivät siirtoa tervetulleena, mutta varoittivat, että 2 %:n kynnys ei riittänyt lisäämään nopeasti saksan sotilaallista voimaa, kun otetaan huomioon saksan pitkä aliinvestointihistoria.
kuitenkin kaksi vuotta myöhemmin saksan peruspuolustusbudjetti vastaa vain 1,3 % bkt:sta. vain budjetin ulkopuolisten investointirahastojen avulla sotilasmenot saavuttavat tuskin 2 %:n kynnyksen. kun budjetin ulkopuoliset investointirahastot loppuvat vuonna 2028, saksan on lisättävä peruspuolustusbudjettiaan merkittävästi 60 % varmistaakseen, että sotilasmenot pysyvät yli 2 %:n bkt:sta. (koottu / liu ziyan)
heinäkuun 29. päivänä berliinissä, saksassa, turisti otti valokuvia brandenburgin portin edessä. (xinhua news agency)
