uutiset

digital intelligence china 2029|tulevaisuus ei ole vielä meidän kielellämme, voiko tekoäly luoda sen?

2024-09-13

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

"tekoälyteknologia kehittyy nopeasti, ja iterointisykli on lyhennetty "vuosista" "viikkoihin". tekoälyn innovatiivisten teknologioiden "ilmentyminen" on periaatteessa yksi aalto, ja seuraava aalto seuraa."
zhu jiaming, tunnettu taloustieteilijä ja hengqin guangdong-macao deep cooperation zonen digital financial research instituten akateemisen ja teknisen komitean puheenjohtaja, osallistui the digital china 2029: embracing the new generation of information technology -seminaariin, jonka järjesti the paper research institute 6. syyskuuta ilmaista edellä mainitut näkemykset.
joulukuussa 2022 syntyi generatiivinen tekoäly chatgpt, joka toi maailman tekoälyn aikakauteen. vuoden 2024 "hallituksen työraportissa" ehdotettiin "tekoäly +" -toimintaa ensimmäistä kertaa edistämään tekoälyn syvällistä integrointia kaikilla elämänaloilla.
digitaalinen talous muokkaa maailmantaloutta ennennäkemättömällä nopeudella ja mittakaavassa. uuden sukupolven tietotekniikan noususta on tulossa kiinan keskeinen liikkeellepaneva voima korkealaatuisen talouskehityksen saavuttamisessa. tässä yhteydessä tekoälyn kehityksen selvittäminen, sen sovellusten ja estokohtien tulkitseminen sekä tulevaisuuden sivistyneeseen järjestykseen katsominen eivät ole pelkästään käytännön merkitystä nykyisyydelle, vaan se antaa myös inspiraatiota tulevaisuutta varten.
syyskuun 6. päivän iltapäivällä the paper research institute piti seminaarin aiheesta "digital intelligence china 2029: embracing the next generation of information technology". puhujina olivat zhu jiaming, shi dan, peng wensheng ja zheng lei. kuvassa pyöreän pöydän keskustelutilaisuus.paperin toimittaja zhou pinglangtu
yleiset teknologiset muutokset ja digitaaliset elementit ovat muuttaneet taloudellisen toiminnan sääntöjä
maailmanlaajuisesti ihmiskunta on siirtymässä neljänteen teolliseen vallankumoukseen, digitaalisen vallankumouksen aikakauteen. kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian teollisuustalouden instituutin entinen johtaja ja tutkija shi dan huomautti seminaarissa, että digitaalinen vallankumous on erilainen kuin kolme edellistä teollista vallankumousta. sen vaikutus ei rajoitu tiettyyn toimialaan tai teknologiaan läpimurto, mutta saa yleismaailmallisen teknologian muoto on muuttanut perusteellisesti tapaa, jolla kaikilla elämänaloilla toimii.
muutoksen ydin on, että tiedosta on tullut yhtä tärkeä tuotantotekijä kuin pääoma ja työ. kolmea ensimmäistä teollista vallankumousta hallitsi tietty toimiala ja ne ohjasivat taloudellista kehitystä. digitaalinen vallankumous on edistänyt koko talousjärjestelmän digitaalista muutosta ja sillä on ollut valtava vaikutus jokaiseen toimialaan.
digitaalisen vallankumouksen ainutlaatuisuus piilee sen monisuuntaisessa sovelluksessa universaalina teknologiana. digitaalinen teknologia ei ainoastaan ​​edistä digitaalisen teollisuuden voimakasta kehitystä, vaan siitä tulee myös välttämätön osa tuotantoprosessia. toisin kuin perinteiset tuotantotekijät, kuten luonnonvarat, kuten öljy, kivihiili tai maakaasu, digitaalisilla tekijöillä on ei-yksinomaisuuden, ehtymättömyyden ja kasvavan mittakaavan tuoton ominaisuuksia. siksi digitaalisia elementtejä voidaan käyttää samanaikaisesti useissa tuotantoprosesseissa ilman, että ne ehtyvät, ja niiden arvo kasvaa sovellusskenaarioiden määrän myötä.
stan huomautti, että digitaalisen talouden kehittymisen myötä digitaalisten elementtien rooli tuotantoprosessissa on noussut entistä näkyvämmäksi, mikä ei ainoastaan ​​auta laajentamaan tuotantoa, säästämään resursseja ja alentamaan kustannuksia, vaan voi myös synnyttää uusia toimialoja, uusia malleja ja uusia liiketoimintamuotoja ja siten alusta alkaen muuttaa perinteistä taloudellista toimintaa, talouden toimintasääntöjä ja hallintomenetelmiä.
siksi teollinen kehitys digitaalisella aikakaudella saa uusia piirteitä. stan tiivisti trendit neljällä näkökulmalla: ensinnäkin digitaalisen teollisuuden nousu ja teollisen digitalisaation kiihtyminen. digitaalisuus ei tee talouskasvusta enää riippuvaiseksi luonnonvaratekijöiden panoksesta, vaan ajaa talouskasvua uusilla teknologisilla innovaatioilla. stan sanoi: "nyt globaalin digitaalisen teollisuuden keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on saavuttanut noin 20 %, ja siitä on tulossa tärkeä maailmantalouden kasvun voima. samaan aikaan digitaalisesta muutoksesta on tullut keskeinen liikkeellepaneva voima." digitalisaatioprosessin avulla yritykset eivät ainoastaan ​​tehosta sisäistä resurssien allokointia, vaan myös edistävät koko toimialaketjun tehokasta kiertokulkua.
toiseksi integroidusta kehityksestä on vähitellen tullut uusi kasvun veturi. perinteinen työnjakomalli on murtunut, ja teollisesta integraatiosta, tuoteintegraatiosta ja markkinoiden integraatiosta on tullut uusia taloudellisen kehityksen liikkeellepanevia voimia. stan huomautti, että digitaalisen teollisuuden ja perinteisten toimialojen integraation syvällinen kehittäminen on synnyttänyt monia uusia liiketoimintamuotoja ja uusia malleja sekä muuttanut toimialojen välistä korrelaatiota.
kolmanneksi teollisen ketjun ja alustayritysten koordinoidun kehittämisen merkitys on tullut yhä näkyvämmäksi. teollisuusorganisaatiot ovat kehittymässä verkostoituneemmaksi ja alustapohjaisemmaksi työnjakojärjestelmäksi. siksi alustayritykset voivat yhdistää tehokkaasti markkinoiden tarjonnan ja kysynnän sekä määrittää markkinahinnat. maailman 500 suurimman yrityksen kymmenen parhaan joukossa alustayhtiöillä on kahdeksan paikkaa.
neljänneksi digitalisaation ja viherryttämisen yhteistoiminnallisesta muutoksesta on tullut tärkeä kysymys. digitaalisen talouden edistämiseksi vihreän ja vähähiilisen kehityksen vaatimuksista on tullut edellytyksiä. digitaalisen teknologian korkea energiankulutus on johtanut energian kysynnän tuntuvaan kasvuun. siksi tulevaisuuden teollisen muutoksen on kehitettävä uusiutuvan energian suuntaan, rakennettava uusi energiajärjestelmä sekä saavutettava koordinoitu digitalisaation ja viherryttämisen kehittäminen.
julkisten tietojen avaamisen estopisteet on vielä murrettava
digitaalisilla elementeillä on tärkeä rooli digitaalitalouden syvän integraatiojärjestelmän rakentamisessa ja kansainvälisten tekoälyn suurmallien kilpailussa. tietojen puutteet on kiireellisesti korjattava.
kiinan yhteiskuntatieteiden akatemian yliopiston professori jiang xiaojuan sanoi digital wilderness -seminaarissa tämän vuoden toukokuussa, että kiinan etuja ovat vahva julkinen sektori sekä hyvä datamäärä ja tietorakenne. hallituksen näkökulmasta kiinan institutionaalisia vahvuuksia on edistettävä voimakkaasti mahdollisimman pian.
hän kuitenkin huomautti myös, että tutkimukset osoittavat, että kiinan hallituksen osittain hallitsemat tietoresurssit muodostavat yli 50 % koko yhteiskunnan dataresursseista, mutta avoimuus ja jakaminen eivät riitä, vaan tiedon hyödyntämisen tehokkuus on ei tarpeeksi korkea.
zheng lei, fudanin yliopiston kansainvälisten suhteiden ja julkisten asioiden korkeakoulun professori ja digital and mobile governance laboratoryn johtaja, sanoi kokouksessa, että julkisen tiedon avoimuus kohtaa kaksi pullonkaulaa. ensinnäkin korkealaatuisia tietoja "ei voida jättää pois". toisaalta hallitus on huolissaan turvallisuuskysymyksistä, ja tiedon avoimuuteen voi liittyä turvallisuutta, yksityisyyttä, business intelligenceä ja muita asioita.
toinen estokohta on "liikkumattomuus". kysynnän ja tarjonnan välissä hallitus toimittajana ei tiedä, mitä dataa markkinat tarvitsevat, ja yritykset kysyntäpuolena eivät tiedä, millaista tietoa valtiolla on lisäksi valtion teknologiakehityksestä ja toiminnasta palvelumahdollisuudet ovat rajalliset, mikä vaikeuttaa kysynnän ja tarjonnan yhdistämistä. valtion henkilö- ja talousresurssien puute estää myös jatkuvan ja vakaan käsittelyn vaativan arvokkaan tiedon saannin.
pullonkaulan ratkaisemiseksi "valtuutettu toiminta" on malli, jota tutkitaan. suurin ero tietojen avoimen ja valtuutetun toiminnan välillä on toimintatilassa ja sovellettavissa skenaarioissa. tietojen avoimuus korostaa ilmaisen ja laajan tiedon tarjoamista innovaatioiden edistämiseksi ja yleisen edun edistämiseksi, kun taas valtuutettu toiminta keskittyy tietoturvan ja yksityisyyden suojaamiseen valtuuttamalla kolmannet osapuolet käsittelemään raakatietoja palveluiksi tai tuotteiksi tietyille markkinoille. tämä malli tarjotaan yleensä skenaariolähtöisesti eli "yksi skenaario, yksi hyväksyntä" ja vaatii toimijoilta välittäjän roolia.
valtuutetut toiminnot kohtaavat kuitenkin myös monia haasteita, erityisesti "oikeuksien, velvollisuuksien ja etujen" jakamisessa. vastuullisilta yksiköiltä puuttuu esimerkiksi edelleen halukkuus, mitkä aiheet tulisi ottaa mukaan etuuksien jakamiseen. lisäksi julkisten tietojen lisäksi myös alustadatalla on "omistus"-ongelmia. esimerkiksi ostosalustojen kuluttajatiedot kuuluvat sekä alustalle että kuluttajille.
zheng lei sanoi: "meidän pitäisi keskittyä tietojen sallimiseen ja samalla kaikkien osapuolten oikeuksien ja etujen suojelemiseen sekä etujen jakamiseen kullekin henkilölle sen sijaan, että joutuisimme määrittämään sen omistajuuden."
nyt kun ruumiillinen älykkyys on ikäluokkien vaiheessa, miten meidän pitäisi kuvitella tekoälyä?
joulukuussa 2022 amerikkalainen tekoälyyritys openai lanseerasi generatiivisen tekoälyn chatgpt:n, josta tuli häiritsevä innovaatio tekoälyn kehityksen historiassa.
sen jälkeen kuluneiden 20 kuukauden aikana laajamittainen tekoälymalli on kehittynyt ennennäkemättömällä tavalla ja tuo tekoälyn generatiivisen tekoälyn vaiheeseen. "mielestäni tekoälyn todellinen kehitys näiden 20 kuukauden aikana perustuu kahden viikon tai viimeistään kuukauden mittakaavaan, ja zhu jiaming uskoo, että agentic ai (autonominen ai) on tämänhetkinen vaihe." konkreettinen kehitys fyysisen älyn "baby boom" -aikana. "se kasvaa nyt kymmenien tuhansien tai satojen tuhansien vauhtia, ja uskon, että siitä tulee merkittävä vaikutus talouteen kolmesta viiteen vuodessa."
cicc:n pääekonomisti peng wensheng huomautti, että kiinalla on tulevaisuudessa merkittäviä etuja ruumiillistuneen älykkyyden alalla. kehollinen älykkyys vaatii erittäin joustavia ja tarkkoja mekaanisia liikeominaisuuksia, ja kiinan valmistusinfrastruktuuri ja teknologian kertyminen tekevät siitä ainutlaatuisen kilpailukykyisen tällä raja-alueella.
zhu jiaming uskoo tekoälyn muuttavan reaalitaloutta pääasiassa kahden mallin kautta. ensimmäisessä mallissa tekoälykehityksessä itsessään on teollisia geenejä, ja jokainen sen edistysaskel johtaa luonnollisesti uusien toimialojen syntymiseen ja kehittymiseen. on monia tapauksia tämäntyyppisistä malleista. se on sinänsä uusi toimiala.
toinen malli on se, että tekoäly muuttaa perinteisiä toimialoja, toimialoja ja osastoja. zhu jiaming sanoi: "mikään teollisuus ei voi hylätä tekoälyä, koska tekoälyn suurin panos on varmistaa, että perinteisten teollisuudenalojen työn tuottavuus paranee ja että minkä tahansa teollisuuden, yrityksen ja taloudellisen organisaation laskentatehoa ja algoritmeja parannetaan."
samoin peng wensheng mainitsi myös "teollisen tekoälyn" kokouksessa. hän uskoo, että kiinalla on tärkeä asema maailmanlaajuisessa tuotannon toimitusketjussa, erityisesti sen johtavassa asemassa teollisuuden aloilla, kuten robotiikassa, aurinkosähkössä, ilmastoinnissa ja uusissa energiaajoneuvoissa, mikä tekee kiinasta hyvät mahdollisuudet saavuttaa älykkäitä tuotantoprosessien päivityksiä. ai-tekniikka. tämä päivitys ei vain voi parantaa tuotannon tehokkuutta, vaan myös vähentää kustannuksia ja parantaa edelleen kiinan valmistavan teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä.
erityisesti siitä, kuinka tekoäly vaikuttaa tulevaisuuden talouteen, zhu jiamingilla on yhdeksän havaintoa. ensinnäkin taloudellisen toiminnan pääosa on muuttunut alkuperäisestä luonnollisesta henkilöstä älykkääksi kokonaisuudeksi. toiseksi muutokset taloudellisissa yksiköissä johtavat muutoksiin ihmisissä itsessään, ja ihmisistä tulee yhä älykkäämpiä. ihmisen ympärillä on erilaisia ​​tekoälytyökaluja, erilaisia ​​puettavia laitteita ja erilaisia ​​aivorajapintoja. kolmanneksi muuta tilaa ja aikaa ihmisten toiminnalle. neljänneksi suhdannesykli muuttuu. viidenneksi tuotemuoto muuttuu. korkean teknologian sisällöstä korkeaan älykkyyteen. kuudenneksi taloudellinen jakelujärjestelmä on muuttunut. ihminen on lyhentänyt työaikaansa ja työn intensiteettiä huomattavasti, ja hallitus ja valtio ovat takaaneet ihmisille perustoimeentulon, josta on tullut tekoälyn aikakauden peruspiirre. seitsemänneksi talouskehityksen perusrakennetta on muutettu ja mukautettu. tekoäly osallistuu infrastruktuuriin. kahdeksanneksi tuotannon ja kulutuksen välinen suhde on muuttunut. tekoälyn aikakauden toimitusketjussa suuri osa tuotannosta itsessään on kulutusta ja suuri osa kulutuksesta itsessään on tuotantoa. yhdeksänneksi maailman rakennetta muutetaan. tekoälyteollisuuden kehitysaste määrää maiden väliset suhteet.
zhu jiaming huomautti edelleen: "nyt kun itse reaalitalous on alkanut digitalisoitua, kaikki digitaalitaloudet on integroitu reaalitalouteen, ja ytimen on vielä ratkaistava laskentatehon ja algoritmien ongelma."
tekoälyn kehitysvaiheesta ja tulevaisuuden mielikuvituksesta asiantuntijat törmäsivät kokouksessa mielipiteitä. peng wensheng uskoo, että tekoäly on ylittänyt s-muotoisen käyrän ensimmäisen käännepisteen ja siirtynyt nopean kasvun vaiheeseen. avain seuraavaan kehitysaskeleen on se, kuinka onnistuneesti toteutetaan tekoälyn teollinen sovellus ja teollisuuden tekoälymuutos.
zhu jiaming suhtautuu varauksellisesti siihen, onko tekoäly saavuttanut täyden soveltamisen käännepisteen. "tekoäly on yksi innovaatio, joka ajaa toista innovaatiota, jatkuvan innovaation prosessi. prosessissa ei ole vakaata käännekohtaa. käännepisteen jälkeen tekoäly siirtyy tutkimuksesta sovelluksiin "tänään tekoälyn jokaisesta edistymisestä on tullut." sovelluslähtökohta, ja jokaista edistystä on ohjattava tutkimuksella, muuten se alkaa viiveellä ja jälkeenjääneisyydellä sovelluksessa."
samaan aikaan zhu jiamingin mielikuvitus on entistä rohkeampi sen suhteen, mitä uusia muotoja tekoäly kehittää tulevaisuudessa. "tekoälyn suuresta generatiivisesta mallista johdettu älykäs agentti ei ole enää tekoälytyökalu, joka palvelee ihmisiä ja jota ihmiset ohjaavat passiivisesti. älyagentin suurin ominaisuus on, että se on ennakoiva, automaattinen ja mukautuva, ja se voi muuttua joksikin erilaiseksi älykkyyden muotoksi, johon ihmiset vaikuttavat ja jota hallitsevat."
stan sanoi: "kyseessä siitä, voiko tekoäly toimia tulevaisuudessa ihmisistä riippumattomasti, jotkut ovat esittäneet ajatuksen "uusista piipohjaisista organismeista". mutta mielestäni tämä keskustelu on edelleen avoin, enkä henkilökohtaisesti sitä tee. samaa mieltä tämän väitteen kanssa, marxilaisuuden mukaan yhteiskunta on edelleen ihmiskeskeinen.
peng wensheng on myös suhteellisen konservatiivinen. "koska suuret mallit perustuvat olemassa olevaan tietoon ja kantajiin, oli se sitten videota, tekstiä tai kuvia. tietoa, jota ihmisillä ei vielä ole, ja tietoa siitä, että ihmiset innovoivat tulevaisuudessa, ei ole kielessämme eikä kuvissamme. , miten voimme käyttää olemassa olevia kieliä löytääksemme malleja ja löytääksemme uusia asioita .”
kulutus vai vihreä, työttömyys tai turvallisuus, mitä tekoäly tuo tulevaisuuteen?
ei ehkä tiedetä, tuoko tekoäly tulevaisuudessa riskejä ja haasteita, joita ihminen ei voi hallita. joitakin vaikutuksia voidaan kuitenkin jo ennakoida.
cicc:n tutkimusryhmä teki kvantitatiivisen analyysin tekoälyn kehityspotentiaalista kahdesta näkökulmasta: teknologisesta aktiivisuudesta ja markkinaaktiivisuudesta, ja arvioi tekoälyn kehitysindeksin. tässä analyyttisessä kehyksessä yhdysvallat johtaa teknologisella toiminnallaan, kun taas kiina osoittaa suurta potentiaalia markkinaystävällisyydessään.
"tekoälyn odotetaan lisäävän kiinan bkt:tä vuonna 2035 9,8 % perusskenaarioon verrattuna, mikä vastaa 0,8 prosenttiyksikön lisäystä vuosittaisessa kasvuvauhdissa seuraavan 10 vuoden aikana, peng wensheng sanoi, että kiinan valtava väestökoko ja monipuoliset sovellukset skenaario tarjoaa ihanteelliset olosuhteet tekoälyn laajamittaiselle soveltamiselle, mikä voi tuoda valtavia voittoja, samanlaisia ​​kuin internetin aikakaudella.
tekoälyn tuomat mittakaavaedut kohtaavat kuitenkin myös monia haasteita. peng wensheng sanoi, että monet tekijät, kuten energiankulutus, tiedonhallinta, etiikka ja turvallisuus, voivat rajoittaa tekoälyn mittakaavaetujen täydellistä kehitystä.
stan sanoi, että vihreää ja vähähiilistä kehitystä on saavutettava edistäessään teollista digitaalista muutosta. teoriassa kuznetsin käyrä (ekc) osoittaa, että ympäristöparannukset ovat saavutettavissa taloudellisella kehityksellä. mutta stein huomautti, että kuznetsin käyrä (ekc) ei itse asiassa pidä paikkaansa ilmastonmuutoksen olosuhteiden vuoksi. jotkut tutkijat uskovat, että jos lämpötila nousee yli 2 celsiusastetta, ilmakehän muutokset ovat peruuttamattomia ja ympäristöä ei voida korjata. "tämä on eri asia kuin yksinkertaiset saastuneiden jätevesien ja kaasujen päästöt, joista puhuimme aiemmin."
ilmaston lisäksi laajaa keskustelua on herättänyt myös se, johtaako tekoälyn kehitys massatyöttömyyteen.
tältä osin cicc:n tutkimusryhmän tutkimustulokset osoittavat, että tekoälyn vaikutus heijastuu selvemmin käsityön alalla, erityisesti kaivosteollisuudessa, luonnonvarojen käsittelyteollisuudessa ja muissa voimapohjaisissa tehtävissä, joissa on eniten tilaa. vaihtoa varten. tekoälyn odotetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana parantavan merkittävästi näiden toimialojen tuottavuutta, mutta tuottavuuden parantuminen toimialoilla, kuten tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja catering, on suhteellisen vähäistä. "siksi uskomme, että tekoälyn popularisoituminen saa todennäköisemmin työvoiman siirtymään luovemmille ja arvokkaammille työalueille, mikä optimoi yleistä työllisyysrakennetta sen sijaan, että se aiheuttaisi laajamittaista työttömyyttä."
zheng lei uskoo, että jos älykkäällä aikakaudella voi olla vaikutusta reaalitalouteen ja työllisiin, hallituksen on tehtävä politiikkaa työturvallisuuden ja sosiaalisen jakautumisen suhteen. tältä osin peng wensheng uskoo, että tekoälyn kehityksen odotetaan parantavan yhteiskunnan yleistä kykyä parantaa sosiaaliturvaa. tekoälyn vetämän talouskasvun ja tuotannon tehokkuuden paranemisen myötä kiinan sosiaaliturvajärjestelmän odotetaan tuovan merkittäviä parannuksia seuraavien 5-10 vuoden aikana.
(harjoittelija cui yiming osallistui myös tähän artikkeliin)
shao yuanyuan, the paper research instituten tutkija
(tämä artikkeli on the paperista. jos haluat lisätietoja, lataa "the paper" -sovellus)
raportti/palaute