uutiset

CCTV Newsin mukaan Saksan hallitus keskeyttää uuden sotilaallisen avun Ukrainalle 17. elokuuta paikallista aikaa osana Saksan hallitsevan liittouman menojen vähentämissuunnitelmaa.

16. elokuuta Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen toimesta(Sosiaalidemokraattinen puolue), Vihreä puolue ja liberaalidemokraatit(liberaalidemokraattinen puolue)Muodostunut hallitseva koalitio pääsi lopulta sopimukseen menoleikkauksista ja hyväksyi vuoden 2025 budjettisopimusluonnoksen. Suunnitelman mukaan Saksan apu Ukrainalle leikataan puoleen 4 miljardiin euroon muiden kotimaisten menotarpeiden priorisoimiseksi.

Bundestag-budjettivaliokunnan jäsenten mukaan tämän vuoden Ukrainan avustusbudjetti on käytetty loppuun, joten ensi vuoden Ukrainan avustussuunnitelma on ylittänyt kiintiön, mikä tarkoittaa, että Saksan hallitus ei voi tarjota uutta apua Ukrainalle.

Saksa on Ukrainan toiseksi suurin avunantaja. Saksan Ukrainalle antaman avun kokonaisarvo on toistaiseksi ylittänyt 37 miljardin euron rajan, toiseksi vain Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden joukossa. Siksi uutinen, että Saksa on puolittanut Ukrainalle antamansa apua, on herättänyt laajaa huomiota.

Jotkut analyytikot uskovat, että tämä tarkoittaa, että Saksa ei enää myönnä varoja Ukrainalle. Ukraina kuitenkin tuomitsi tämän lausunnon "tietojen manipuloimiseksi". Saksan valtiovarainministeri Lindner vastasi myös 18. päivänä, että hän ei "katkaise toimituksia" Ukrainalle, vaan että osa tulevasta avusta ohjattaisiin kansainvälisiin hankkeisiin, erityisesti G7-maihin, jotka käyttävät jäädytettyjä Venäjän omaisuutta 50 miljardin dollarin toimittamiseen Ukrainalle. lainata.

Toisaalta Ukrainan avun määrä on puolitettu, ja toisaalta uudet sotilaalliset avustushankkeet Ukrainalle on keskeytetty. Mitä Saksalle tapahtui?

Alkuperä on se, että Saksa haluaa käynnistää "velkajarrun" uudelleen

Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen vuonna 2022 Saksan Ukrainalle antaman avun kokonaismäärä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2022 Saksan sotilaallinen apu Ukrainalle oli vain 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2023 se kasvoi 5 miljardiin euroon.

Saksan Ukrainalle antaman avun määrä on kasvanut. Tärkeä tausta on, että maaliskuussa 2020 Saksa keskeytti "velkajarrun" epidemian vuoksi. "Velkajarru" on Saksan tärkein veronrajoitusmekanismi, ja se kirjoitettiin perustuslakiin vuonna 2009. "Velkajarru"-lausekkeen mukaan Saksan uusi julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää 0,35 prosenttia BKT:sta tasapainoisen budjetin ylläpitämiseksi.

"Velkajarrun" keskeyttäminen antaa Saksan hallitukselle vapaata tilaa verobudjettinsa laatimiseen. Tämä on tärkein syy siihen, miksi Saksa on pystynyt jatkuvasti lisäämään Ukrainan avun määrää viimeisen kolmen vuoden aikana.

Saksan avun määrä Ukrainalle nousee vuonna 2024 8 miljardiin euroon, vaikka se onkin "suurta", mutta se jättää Saksalle myös 17 miljardin euron taloudellista aukkoa.

Tätä varten "liikennevalo"-koalitio joutui leikkaamaan valtion menoja merkittävästi Alkuperäinen noin 480 miljardin euron budjetti vuonna 2024 supistettiin lopulta 450 miljardiin euroon. Tämä merkitsee myös Saksan "velkajarrun" uudelleenkäynnistyksen alkua.

Tämän vuoden heinäkuussa "liikennevalot" hallitseva koalitio pääsi sopimukseen vuoden 2025 finanssibudjettisuunnitelmasta. Suunnitelman mukaan Saksan vuoden 2025 talousarvioesityksessä on menoja 480,6 miljardia euroa ja uutta velkaa 43,8 miljardia euroa. Saksan velkataso on edelleen korkeampi kuin perustuslaki edellyttää, mikä edellyttää jatkuvaa menoleikkausta eri ministeriöissä.

Tällä rajoituksella Saksa vähensi Ukrainalle antamaansa apua 4 miljardilla eurolla. Saksan sotilasmenot nousevat kuitenkin vuonna 2025 ennätyskorkeaksi, 75,3 miljardiin euroon. Sitä vastoin se, miksi Ukrainan avun määrä puolitettiin, on mielipidekysymys.

Paljastui, että Ukrainan avun puolittamisen ajoitus oli arkaluonteinen

"Liikennevalo" -hallituksen laatima vuoden 2025 finanssibudjetti valmistuu vasta Saksan parlamentissa marraskuussa.

Teoriassa, kun Saksan parlamentti tarkastelee vuoden 2025 finanssibudjettia, on mahdollista pyytää lisäbudjettiapua Ukrainalle ja aloittaa uusi sotilaallinen apu. Mutta todennäköisyys on hyvin pieni.

Tällä hetkellä Saksan talous on pysähdyksissä. Vuonna 2023 Saksan talous supistuu 0,3 prosenttia Tämän vuoden alusta lähtien Saksan talous on kasvanut vain 0,2 prosenttia tammi-huhtikuussa ja kääntynyt sitten taas supistumaan. Saksan ZEW Economic Sentiment -indeksi elokuussa(Analyytikoiden talousodotukset seuraavalle kuudelle kuukaudelle)Se putosi jyrkästi 19,2:een, mikä on selvästi alle ekonomistien ennusteen 29,0. Saksan talousministeri Habeck myönsi 14. päivänä, että Saksan hallitus ei ole vielä kyennyt voittamaan talouskriisiä.

Tällaisissa olosuhteissa suurten menojen jatkaminen Ukrainan apuun johtaa väistämättä paljon aiempaa suurempaa vastustukseen.

Toisaalta Nord Stream -putkilinjan räjähdyksen yhä selvempi tutkinta on herättänyt huolta myös Saksassa. Syyskuussa 2022 kaksi Nord Stream 1 -putkilinjaa ja yksi Nord Stream 2 -putki vaurioituivat lähellä Tanskan Bornholmin saarta Saksa, Tanska ja Ruotsi aloittivat välittömästi tutkinnan.

Tämän vuoden helmikuuhun mennessä Ruotsi ja Tanska ilmoittivat peräkkäin tutkimusten päättämisestä ja osoittivat vastuullisen osapuolen "valtion tukemaan jengiin". Suurimpana vahingon kärsineenä osapuolena Saksa jatkaa kuitenkin edelleen tutkintaa.

Saksalainen tutkinta on yhdistänyt kuuden hengen ryhmän Nord Stream -putkilinjan räjähdykseen. Tämän vuoden kesäkuussa Saksan liittovaltion yleissyyttäjä antoi salaa Euroopassa ensimmäistä kertaa etsintämääräyksen joukkueen pääepäillylle ukrainalaiselle Zhuraleville.

Zhuralev oli asunut pienessä kaupungissa lähellä Puolan pääkaupunkia Varsovaa, mutta palasi Ukrainaan heinäkuun alussa. Puolan syyttäjät ilmoittivat elokuussa saaneensa Saksan liittovaltion syyttäjänviraston antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen, mutta koska Saksa ei syöttänyt epäiltyihin liittyviä tietoja Schengen-järjestelmään, Puolan rajapoliisi ei onnistunut pidättämään epäiltyä.

Tapahtuman jälkeen Ukraina kiisti hallituksen ja epäillyn välisen suhteen, mutta jotkut saksalaiset poliittiset hahmot osoittivat silti Ukrainaa sormella. Muutama päivä sitten Euroopan parlamentin toiseksi suurimman ja Saksan parlamentissa 78 paikkaa omaavan Alternative for Germany -puolueen johtaja Weidel kehotti sosiaalisessa mediassa Saksan vaatimaan Ukrainalta kansallista korvausta.

Vaikka Saksan viranomaiset kiistävät Nord Stream -putkilinjan räjähdystutkimuksen liittyvän Ukrainan avun vähentämiseen, nämä kaksi suurta uutista on paljastettu peräkkäin, mikä väistämättä johtaa assosiaatioihin.

Tai muuttaa Euroopan maiden Ukrainalle antaman avun mallia

On myös huomattava, että vaikka Saksan Ukrainan avun vähentämisen määrä ei ole suuri, tällä muutoksella voi olla sidosvaikutus ja se saa Euroopan maat vaihtamaan avustusmallinsa Ukrainaan.

Euroopan maat ovat jo ylikuormitettuja. Esimerkiksi vuonna 2023 EU lupasi toimittaa Ukrainalle miljoona tykistöä vuoden sisällä. Vuotta myöhemmin Ukraina ilmoitti kuitenkin saaneensa vain puolet ammuksista.

Tuotantokapasiteetin kyvyttömyyden lisäksi Euroopan maiden taloudet ovat tärkeä tekijä, joka rajoittaa ilmaista apua Ukrainalle. Euroopan keskuspankin tuoreimmat elokuun tiedot osoittivat, että koko euroalueen talous kasvoi 0,3 % tämän vuoden toisella neljänneksellä, kun taas työn tuottavuus henkeä kohti laski 0,4 % vuodentakaisesta, työpaikkojen määrä kasvoi vain 0,2 %, ja monet yritykset hidastivat rekrytointivauhtiaan.

Tämän vuoden kesäkuussa G7(G7)Huippukokous päätti käyttää yli 260 miljardin dollarin jäädytetyistä venäläisistä varoista saadut varat 50 miljardin dollarin vakuudeksi Ukrainalle.(noin 45,7 miljardia euroa)lainoista. Saksa katselee nyt tätä uutta tapaa auttaa Ukrainaa ilman, että hänen tarvitsee maksaa omasta pussistaan. Muut Euroopan maat tulevat todennäköisesti perässä.

Saksa ja muut Euroopan maat haluavat asteittain muuttaa ilmaisen avun mallin maksulliseksi malliksi, jota vauhdittavat myös Yhdysvaltain vaalit. Trump on aiemmin maininnut korottomien lainojen käyttämisen ilmaisten lahjojen sijaan Ukrainan auttamiseksi, ja hänen ehdokkaansa Vance on tehnyt selväksi vastustavansa sotilaallista apua Ukrainalle jättäen Euroopan etsimään oman ratkaisunsa.

Jos Trump palaa Valkoiseen taloon ja leikkaa apua Ukrainalle, Eurooppa joutuu väistämättä maksamaan enemmän Ukrainan avun kustannuksista. Siksi Saksan kaltaisille maille on tullut kiireellinen asia muuttaa Ukrainan avun mallia mahdollisimman pian ja käyttää vähemmän budjettia ja enemmän korko- ja muita tuloja, jotka saadaan Venäjän ulkomaisista varoista.

Avustusmallin muuttaminen Ukrainaan ei tietenkään ole ilman kustannuksia. Esimerkiksi jos Ukraina ei pysty tulevaisuudessa maksamaan takaisin lainojaan, on kysymys siitä, takavarikoidaanko Venäjän ulkomaisten omaisuuserien tuottama tulo todella. Koska Venäjän ulkomaisten varojen takavarikointiin liittyy myös kysymys siitä, vaikuttaako se rahoitusluottoon. Tämä päänsärky on kuitenkin paljon vähemmän kiireellinen ja tärkeä kuin nykyinen talouden pysähtyneisyys ja Yhdysvaltain vaalit.