Sotilaseläkkeitä ja etuuskohtelua koskevat määräykset (koko teksti)
2024-08-14
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Xinhua News Agencyn mukaan Pekingissä 13. elokuuta
Sotilaseläkkeitä ja etuuskohtelusäännöksiä
(Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston ja Kiinan kansantasavallan keskussotilaskomission määräys nro 413 1. elokuuta 2004 julkistettiin ensimmäisen kerran "valtioneuvoston ja keskussotilaskomission päätöksen mukaisesti 29. heinäkuuta 2011 annettujen "Sotilaseläkkeitä ja etuuskohtelua koskevien määräysten" muuttamisesta. Tarkistettu 2. maaliskuuta 2019 tehdyn "Valtioneuvoston päätöksen joidenkin hallintomääräysten muuttamisesta" mukaisesti, toinen tarkistus ja kolmas tarkistus 5. elokuuta 2024, Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston ja Kiinan kansantasavallan keskussotilaskomission määräys nro 788)
Luku 1 Yleiset määräykset
1 artikla Sotilaiden valtion eläkkeen ja etuuskohtelun turvaamiseksi innostaa sotilaiden omistautumista isänmaan puolustamiseen ja rakentamiseen, vahvistaa kansallista puolustusta ja sotilaallista nykyaikaistamista sekä tehdä sotilashenkilöstöstä koko yhteiskunnan arvostettu ammatti. Kiinan kansantasavallan maanpuolustuslaki ja Kiinan kansantasavallan maanpuolustuslaki, Kiinan kansantasavallan asepalveluslaki, Kiinan kansantasavallan laki aseman ja oikeuksien ja etujen suojaamisesta sotilashenkilöstöstä, Kiinan kansantasavallan laki veteraanien turvallisuuden suojelusta ja muut asiaankuuluvat lait muodostavat nämä määräykset.
2 artikla Näissä asetuksissa mainittuja eläke- ja etuuskohtelukohteita ovat mm.
(1) sotilaat;
(2) vammainen sotilashenkilö, joka palvelee palveluksessa ja on eläkkeellä varsinaisesta palveluksesta;
(3) Marttyyreista eloonjääneet, tehtävistään kuolleiden sotilaiden eloonjääneet ja sairauteen kuolleiden sotilaiden eloonjääneet;
(4) sotilashenkilöstön perheenjäsenet;
(5) Eläkkeellä oleva sotilashenkilöstö.
3 artikla Sotilashenkilöstön eläke ja etuuskohtelu noudattavat Kiinan kommunistisen puolueen johtoa.
Sotilashenkilöstön eläke- ja etuuskohtelutyössä tulee harjoittaa sosialistisia ydinarvoja, toteuttaa etuuksien ja maksujen yhteensovittamisen periaatteita, hengellisyyteen ja aineelliseen yhtäläiseen huomioimiseen sekä hoidon ja palveluksen yhdistämiseen edistämään eläke- ja etuuskohtelujärjestelmän kaupunkien ja maaseudun koordinointia ja parantamaan eläke- ja etuuskohtelustandardien dynaamista mukauttamista sen varmistamiseksi, että eläkkeiden ja etuuskohtelun taso on oikeassa suhteessa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tasoon, maanpuolustukseen. ja sotilasrakennustarpeet.
4 artikla Valtionturvaeläkkeen ja etuuskohtelun saajat nauttivat kansalaisille yleisiä etuja, kuten sosiaaliturva ja julkiset peruspalvelut, sekä vastaavat eläkkeet ja etuuskohtelut.
Tarkasteltaessa sitä, täyttävätkö eläkkeen ja etuuskohtelun saajat vastaavan sosiaaliturvan ja julkisten peruspalvelujen edellytykset, eläkkeet, tuet ja etuuskohtelu eivät sisälly eläkkeen ja etuuskohtelun saajan henkilökohtaisiin ja perheen tuloihin.
5 artikla Valtioneuvoston alainen eläkkeellä olevien sotilasasioiden osasto on vastuussa sotilashenkilöstön eläkkeestä ja etuuskohtelusta valtakunnallisesti. Eläkkeellä olevien sotilasasioiden osasto vastaa läänin tasolla tai sen yläpuolella. sotilashenkilöstön kohtelu omilla hallintoalueillaan.
Asiaankuuluvien keskus- ja valtion virastojen, keskussotilaskomission asianomaisten osastojen ja asianomaisten paikallisten virastojen kaikilla tasoilla tulisi tehdä hyvää työtä eläkkeiden ja etuuskohtelun tarjoamisessa sotilashenkilöstölle vastuualueensa puitteissa.
6 artikla Valtion ja paikallishallinnon välisen taloudellisen toimivallan ja kustannusvastuun jaon periaatteen mukaisesti sotilaseläkkeisiin ja etuuskohteluun tarvittavat varat kuuluvat pääosin keskushallinnon maksettavaksi painetta ruohonjuuritasolla.
Maakuntatason tai sitä korkeampien paikallisten kansanhallitusten on taattava varat sotilashenkilöstön eläkkeisiin ja etuuskohteluun.
Keskus- ja paikallistalouden järjestämiä sotilaiden eläkkeisiin ja etuoikeuteen tarvittavia varoja ja käyttövaroja hallinnoidaan koko talousarvion toteuttamisprosessin ajan ja ne ovat talous- ja tarkastusosastojen valvonnassa.
7 artikla Valtio kannustaa ja ohjaa yhteiskunnallisia voimia, kuten joukkojärjestöjä, yrityksiä ja laitoksia, yhteiskunnallisia järjestöjä ja yksilöitä tukemaan ja avustamaan sotilaiden eläkkeitä ja etuuskohtelua lahjoituksin, perustamalla rahastoja, vapaaehtoispalveluita jne. lakia.
Koko yhteiskunnan tulee huolehtia ja kunnioittaa eläkkeen ja etuuskohtelun saajia, harjoittaa erilaista toimintaa armeijan tukemiseksi ja heidän perheilleen etusijalle sekä luoda vahva isänmaallisuuden, armeijan tukemisen ja kunnioituksen ilmapiiri.
Artikla 8 Valtio edistää sotilaiden eläke- ja etuuskohtelutyön informatointia, vahvistaa sotilaiden eläke- ja etuuskohtelun kattavan tietoalustan rakentamista, vahvistaa osastojen koordinaatiota ja tiedonvaihtoa, saavuttaa sotilaiden eläke- ja etuuskohtelutyön tarkan tunnistamisen. , sekä parantaa palvelukykyä ja sotilaiden eläkkeiden ja etuuskohtelun tasoa.
Valtio on perustanut vuotuisen vahvistusjärjestelmän säännöllisen eläketuen saajille ja tilivelvollisuusmekanismin vääristä etuuksista varmistaakseen eläke- ja etuuskohtelurahastojen oikean maksun.
9 artikla Yksiköt ja henkilöt, jotka ovat saavuttaneet erinomaisia saavutuksia sotilaseläkkeiden ja etuuskohtelun työssä, tulee kiittää ja palkita asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.
Luku 2 Sotilaallinen kuolemantapausetuus
Artikla 10: Marttyyreista eloon jääneet saavat marttyyrien ylistysrahastoja ja kertaeläkkeitä, ja he voivat saada myös säännöllisiä eläkkeitä, hautausavustuksia, kertaluonteisia erityiseläkkeitä jne. määräysten mukaisesti.
Tehtävässä tai sairauteen kuolleiden sotilaiden jälkeen jääneet saavat kertaeläkkeen, ja he voivat myös saada määräysten mukaista säännöllistä eläketta, hautausavustusta, kertaluonteista erityiseläkettä jne.
11 artikla Jos sotilas kuolee jossakin seuraavista olosuhteista, hänet tuomitaan marttyyriksi:
(1) uhrata taistelussa vihollista vastaan tai saada vammoja taistelussa vihollista vastaan ja kuolla vammoihin ennen kuin lääkehoito on saatu päätökseen;
(2) Ne, jotka viholliset tai rikolliset tappoivat suorittaessaan tehtäviään tai jotka vangittiin tai pidätettiin, mutta jotka kieltäytyivät antautumasta ja viholliset tappoivat tai kiduttivat ja uhrasivat;
(3) uhrata valtion omaisuuden, kollektiivisen omaisuuden, kansalaisten hengen ja omaisuuden pelastamiseksi ja suojelemiseksi tai terrorismin vastaisten tehtävien suorittamiseksi ja hätätilanteiden hoitamiseksi;
(4) henkilöt, jotka uhrasivat henkensä suorittaessaan sotaharjoituksia, taisteluvalmiuden navigointilentoja, lento- ja ohjusten laukaisukoulutusta, merikokeilu- ja lentokoetehtäviä sekä osallistuessaan aseiden ja varusteiden tieteelliseen tutkimukseen ja testaukseen;
(5) kuoli suorittaessaan maan lähettämiä diplomaatti- tai ulkomaanapuoperaatioita tai kansainvälistä rauhaa ylläpitäviä tehtäviä;
(6) Muut uhrauspalat ovat erityisen merkittäviä ja voivat toimia mallina.
Sotilaita, jotka katoavat suorittaessaan tehtäviä, kuten taisteleessaan vihollista vastaan, ylläpitäessään kansainvälistä rauhaa, suorittaessaan raja- ja rannikkopuolustustehtäviä tai suorittaessaan hätäpelastus- ja katastrofiapuoperaatioita, ja jotka on julistettu kuolleiksi, kohdellaan marttyyreina.
Marttyyrien arvioimiseksi, jos heidät uhrataan taistelussa, yksiköiden poliittisen työosaston on hyväksyttävä heidät rykmenttitasolla tai sitä korkeammalla, jos heidät uhrataan ei-sotatilanteissa sotilastason tai sen yläpuolella, jos he ovat tämän artiklan 1 kohdan 6 kohdassa määriteltyjä olosuhteita, he ovat sotilaskeskuksen poliittisen työosaston hyväksymiä.
12 artikla Jos sotilas kuolee jossakin seuraavista olosuhteista, hänen katsotaan kuolleen palvelussuhteessa:
(1) kuoli tapaturman johdosta tehtäviä suorittaessaan, työssä tai matkalla töistä ja sieltä poistuessaan;
(2) kuolema, joka johtuu vanhojen vammojen uusiutumisesta sen jälkeen, kun hänet on todettu vammaiseksi sodan tai velvollisuuden vuoksi;
(3) ammattitautien aiheuttama kuolema;
(4) äkillinen kuolema sairauden vuoksi tehtäviä suoritettaessa tai työssä;
(5) Muut, jotka kuolivat palvelussuhteessa.
Jos sotilas katoaa suorittaessaan muita tehtäviä kuin vihollista vastaan taistelussa, kansainvälisen rauhan ylläpitämisessä, raja- ja rannikkopuolustustehtävissä tai hätäpelastus- ja katastrofiavun tehtävissä ja julistetaan kuolleeksi, häntä on kohdeltava uhrauksena. velvollisuus.
Sotilaan kuoleman tehtävässä on vahvistettava rykmenttitason tai sitä korkeamman yksikön poliittisen työosaston toimesta, jos se osuu tämän artiklan 1 kohdan 5 kohdassa mainittuihin olosuhteisiin sotilasyksikön poliittisen työosaston toimesta joukkojen tasolla tai sen yläpuolella.
13 § Jos sotilas kuolee muihin kuin näiden sääntöjen 12 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittuihin sairauksiin, se vahvistetaan sairauskuolemaksi.
Jos sotilas kuolee suorittamatta tehtäviään tai on kadonnut ja julistettu kuolleeksi, häntä on kohdeltava ikään kuin hän olisi kuollut sairauteen.
Sotilaan sairauskuoleman vahvistaa sotilasyksikön poliittisen työn osasto rykmenttitasolla tai sen yläpuolella.
14 artikla Sen jälkeen kun sotilaan uhri on arvioitu marttyyriksi, vahvistettu uhriksi virkatehtävissä tai sairauden seurauksena, asianomaisten sotilasosastojen tai yksiköiden on raportoitava kansanhallituksen toimivaltaiselle eläkkeellä olevalle sotilasasiain osastolle. maakuntatasolla, jossa marttyyrin perheenjäsenet, virkatehtävissä kuolleen sotilaan menehtynyt perhe tai sairauteen kuolleen sotilaan menehtynyt jäsen sijaitsevat läänin tason kansanhallituksessa, jossa heidän kotitalouksiensa rekisteröinti sijaitsee Lähetä "Ilmoitus marttyyriarvioinnista", "Ilmoitus sotilaan kuolemasta virkavelvollisuuden vuoksi", "Ilmoitus sotilaan kuolemasta virkavelvollisuuden aikana" ja "Todistus sotilaan kuolemasta virassa". ". Marttyyritodistusten myöntäminen on suoritettava "Marttyyrien kunnianosoitusmääräysten" määräysten mukaisesti. läänin tason kansanhallituksen eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto tämän artikkelin mukaisesti virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden elossa oleville perheenjäsenille.
Jos kaikki eloonjääneet ovat sotilaita ja heillä ei ole kotitalousrekisteröintiä, sotilasyksikön sijaintipaikka on eloonjääneiden kotitalousrekisteröintipaikka.
15 artikla Marttyyrien ylistysvarat jaetaan marttyyrien perheiden eloon jääneille jäsenille sen kansanhallituksen eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaavan osaston toimesta sen läänin tasolla, jossa marttyyrin perherekisteri sijaitsee, ja sen on perustuttava standardiin. 30 kertaa kaupunkilaisten käytettävissä oleva kansallinen tulo asukasta kohti edellisenä vuonna marttyyrin kuolinhetkellä. Sota-aikana sodassa henkensä uhraaneiden marttyyrien kiittämisen kultatasoa voidaan nostaa asianmukaisesti.
Sotilaan kuolemasta, kuoleman luonteen ja kuolinhetken kuukausittaisen peruspalkan perusteella, läänin tason kansanhallituksen eläkkeellä oleva sotilasasioiden valvoja, joka on saanut "Marttyyriarviointiilmoituksen", " Ilmoitus sotilasuhrista palvelussuhteessa" ja "Ilmoitus sotilaskuolemasta sairauden seurauksena" Osasto myöntää eloonjääneille kertaeläkkeen seuraavien normien mukaisesti: marttyyreille ja palvelussuhteessa kuolleille, se on 20-kertainen kaupunkien asukaskohtaiseen käytettävissä olevaan tuloon edellisenä vuonna lisättynä sairauteen kuolleiden 40 kuukauden peruspalkalla, se on 20-kertainen kaupunkien edellisen vuoden käytettävissä olevaan asukastuloon verrattuna; kaksinkertainen kaupunkilaisten käytettävissä oleva tulo asukasta kohti koko maassa plus 40 kuukauden peruspalkka. Jos kuukausiperuspalkka tai -lisä on alempi kuin yliluutnantin peruspalkkavaatimus, lasketaan se yliluutnantin peruspalkkastandardin mukaan. Postuumi sotilasarvon saaneiden kuukausittainen peruspalkka määräytyy postuumisti myönnetyn sotilasarvon ja sitä vastaavan kohtelutason mukaan.
16 § Jos sotilas, joka on tunnustettu ansiopalveluksesta varsinaisessa palveluksessa, on marttyyriksi todettu, henkensä uhrannut tai kuollut sairauteen, hänen eloonjääneiden perheenjäsenensä tulee kertaeläkettä, josta heidän tulisi nauttia, hoitaa läänin kansanhallituksen eläkkeellä oleva sotilasasioiden johtaja Osasto myöntää kertaluonteisia lisäeläkkeitä seuraavissa suhteissa:
(1) Mitalien tai kansallisten kunnianimien saajat saavat 40 % lisäkorvauksen;
(2) Niille, joille puolueen keskuskomitea, valtioneuvosto ja keskussotilastoimikunta erikseen tai yhdessä myöntävät kunnianimen, myönnetään 35 % lisäkorvaus;
(3) Niille, jotka ovat saavuttaneet ensiluokkaisia sotilaallisia hyökkäyksiä, saaneet ensimmäisen luokan tunnustuksia tai joille sotilaskeskuksen valtuuttamat yksiköt ovat myöntäneet kunnianimityksiä, saavat 30 % lisäkorotuksen;
(4) Niille, jotka saavuttavat toisen luokan sotilasansiot, ensimmäisen luokan ansiot tai saavat toisen luokan kiitoksen ja hyväksynnän, myönnetään 25 % lisäkorvaus;
(5) Kolmannen luokan sotilasansiot tai toisen luokan ansioiden saavuttaneiden liikkeeseenlaskua korotetaan 15 prosentilla;
(6) Neljännen luokan tai kolmannen luokan sotilasansiot saavuttaneille myönnetään lisäksi 5 %.
Jos sotilas saa kuoleman jälkeen ansiotyöstään kunniamaininnan, hänelle myönnetään kertaluonteinen lisäeläke edellisen kappaleen säännösten mukaisesti.
Marttyyreille, henkensä uhraaneille palveluksessa oleville varusmiehille ja sairauteen kuolleille varusmiehille, jotka on tunnustettu ansiotyöstään useaan kertaan aktiivisessa palveluksessa, perheille myönnetään läänin kertaluonteinen lisäeläke. tason kansanhallituksen osasto, joka vastaa eläkkeellä sotilasasioista mukaan suurimman osuuden kasvusta.
17 artikla Marttyyreille, jotka ovat tehneet elämänsä aikana erityisiä maksuja, palvelussuhteessa henkensä uhraaneita sotilaita tai sairauteen kuolleita sotilaita varten heidän perheilleen näiden lakien mukaisesti maksetun kertaeläkkeen lisäksi. määräysten mukaisesti armeija voi myös maksaa perheilleen kertaluonteista erityiseläkettä asiaankuuluvien määräysten mukaisesti.
Artikla 18 Marttyyrien kunniamaininta jaetaan marttyyrien vanhemmille (kannattajille), puolisoille ja lapsille, jos ei ole vanhempia (tukijoita), puolisoita tai lapsia, se jaetaan alle 18-vuotiaille veljille ja sisarille; vanhoja ja yli 18-vuotiaita, mutta joilla ei ole elatuskuluja, sekä veljet ja sisaret, joita sotilas oli tukenut hänen elinaikanaan.
Kertaeläkettä maksetaan marttyyrien jälkeen jääneille, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloon jääneille ja sairauteen kuolleiden sotilaiden eloonjääneille kohta.
Artikla 19 Marttyyreista eloon jääneille, virkatehtävissä kuolleista sotilaista eloon jääneille ja sairauteen kuolleiden sotilaiden eloon jääneille, jotka täyttävät seuraavat ehdot, kansanhallituksen eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto läänin tasolla, jossa heidän asuinpaikkansa on hakemuksensa perusteella maksettava säännöllistä palkkaa siitä kuukaudesta, jolloin hänen on vahvistettu täyttävän eläkeehdot:
(1) Vanhemmat (huollettavat) ja puolisot ovat työkyvyttömiä ja heillä ei ole toimeentulonlähdettä tai heidän tulotasonsa on paikallisen asukkaiden keskimääräistä elintasoa alhaisempi;
Lapsi on alle 18-vuotias tai 18 vuotta täyttänyt, mutta hänellä ei ole koulunkäynnin tai vamman vuoksi toimeentulonlähdettä;
(3) Veljet ja sisaret, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai yli 18-vuotiaita, mutta joilla ei ole koulunkäynnin vuoksi toimeentulonlähdettä ja joita sotilas on elinaikanaan tukenut.
Säännöllisten eläkkeiden taso määräytyy kansallisten asukkaiden edellisen vuoden käytettävissä olevien tulojen perusteella. Erityiset normit ja niiden mukautusmenetelmät määrää valtioneuvoston sotilasasioista vastaava osasto yhdessä. valtioneuvoston talousosaston kanssa.
Artikla 20: Marttyyrin puoliso, henkensä uhrannut sotilas tai sairauteen kuollut sotilas jatkaa marttyyrin, virkatehtävissä kuolleen sotilaan vanhempien (vanhempien) elatusta, tai sotilas, joka kuoli sairauteen solmittuaan uuden avioliiton ja jatkaa marttyyrin vanhempien (vanhempien) elämistä, velvollisuudessaan henkensä uhraaneen tai elinaikanaan sairauteen kuolleen sotilaan ja sisaret, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai yli 18-vuotiaita, mutta eivät työkykyisiä ja joilla ei ole elinkustannuksia, kansanhallituksen eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto siinä läänin tasolla, jossa heidän kotitaloutensa on rekisteröity sijaitsee jatkaa säännöllisten eläkkeiden myöntämistä.
21 artikla Marttyyreista eloon jääneille, virkatehtävissä kuolleista sotilaista eloon jääneille tai sairauteen kuolleiden sotilaiden eloon jääneille, joilla on edelleen erityisiä vaikeuksia elää säännöllisen eläkkeen saamisen jälkeen, paikalliset kansanhallitukset läänissä tai sen yläpuolella. taso voi nostaa eläkkeitä tai ottaa käyttöön muita menetelmiä vaikeusavustuksen myöntämiseksi.
22 artikla Jos marttyyreista eloon jääneet, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloonjääneet tai sairauteen kuolleiden sotilaiden eloon jääneet, jotka saavat säännöllistä eläkettä, kuolevat, heidän alun perin nauttimansa säännöllisen eläkkeen maksamista jatketaan 6 kuukauden ajan hautausavustuksena. .
23 artikla Jos sotilas on kadonnut ja julistettu kuolleeksi ja sen jälkeen kun hänet on arvioitu marttyyriksi, vahvistettu henkensä uhraaneen virkatehtävissä tai kuolleeksi sairauteen ja tämän jälkeen kuolemantuomio kumotaan oikeudellisin menettelyin, Alkuperäinen arviointi- tai vahvistusviranomainen kumoaa julkilausuman marttyyriksi tai sairauteen kuolleeksi Julkisesti kuolleen tai sairauteen kuolleen sotilaan pätevyyden kumoaa ja alun perin nauttimat eläke-etuudet. hänen perheenjäsentensä toimesta lopetetaan.
Luku 3 Sotilastyökyvyttömyyseläkkeet
24 artikla Vammaiset sotilashenkilöt saavat työkyvyttömyyseläkkeitä ja voivat saada tukietuja, hoitomaksuja jne. määräysten mukaisesti.
25 artikla Jos sotilas on vammainen ja täyttää jonkin seuraavista olosuhteista, hänet katsotaan vammaiseksi taistelun vuoksi:
(1) Haavoittunut ja vammainen taistelussa vihollista vastaan;
(2) Vihollisten tai rikollisten loukkaantuminen ja vammautuminen tehtäviä suorittaessaan tai vihollisten vammautuminen ja toimintakyvyttömyys tai kidutettu ja vammainen vangitsemisen tai pidätyksen jälkeen;
(3) olla vammainen valtion omaisuuden, kollektiivisen omaisuuden, kansalaisten hengen ja omaisuuden pelastamiseksi ja suojelemiseksi tai terrorismin vastaisten tehtävien suorittamiseksi ja hätätilanteiden hoitamiseksi;
(4) vammautuminen sotilasharjoitusten, taisteluvalmiuden navigointilentojen, ilmassa ja ohjusten laukaisukoulutuksen, merikokeilu- ja lentokoetehtävien sekä aseiden ja varusteiden tieteelliseen tutkimukseen ja testaukseen osallistumisen vuoksi;
(5) vammautuminen suorittaessaan diplomaattista tai ulkomaanapua tai valtion lähettämiä kansainvälisiä rauhanturvatehtäviä;
(6) Muut ovat vammaisia sodan vuoksi.
Jos sotilas on vammainen ja täyttää jonkin seuraavista olosuhteista, hänen katsotaan olevan vammainen palvelussuhteessa:
(1) vammautuminen onnettomuuden vuoksi tehtäviä suorittaessaan, työssä tai matkalla töistä ja sieltä poistuttaessa;
(2) ammattitautien vuoksi vammainen;
(3) äkillinen sairaus, vamma tai vamma tehtäviä suoritettaessa tai työssä;
(4) Muut, jotka ovat vammaisia töissä.
Edellisen kappaleen toisessa ja kolmannessa kohdassa mainittuja olosuhteita lukuun ottamatta muiden sairauksien vuoksi vammaiset varusmiehet ja kersantti katsotaan sairauden vuoksi työkyvyttömäksi.
26 § Vammaisuusaste määräytyy työssä esiintyvän toimintakyvyn heikkenemisen ja itsehoidon heikkenemisen asteen mukaan, ja se jaetaan asteeseen 1-10 vaikeasta lievään.
Vammaistason erityiset arviointistandardit määrää valtioneuvoston eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto yhdessä valtioneuvoston henkilöstö- ja sosiaaliturvaosaston, terveysosaston ja asiaankuuluvien sotilasosastojen kanssa.
27 § Jos sotilas tulee vammautumaan sodan tai velvollisuuden vuoksi ja täyttää vammaisuuden arvioinnin ehdot hoidon ja vamman stabiloitumisen jälkeen, vammaisuus on arvioitava ajoissa. Jos varusmies ja nuorempi kersantti vammautuu sairauden vuoksi ja heidän tilansa vakiintuu hoidon jälkeen ja täyttää vammaisuustason arvioinnin ehdot, on henkilöllä (siviilikäyttökyvyttömällä tai rajoitetusti käyttäytymiskykyisellä henkilöllä) hänen huoltajansa) tai yksikön, johon hän kuuluu, on toimitettava hakemus ajoissa.
Sodan tai velvollisuuden vuoksi työkyvyttömät, joiden työkyvyttömyysaste on yhdestä kymmeneen, saavat eläkkeitä ne, jotka ovat työkyvyttömiä sairauden vuoksi ja työkyvyttömyysaste on yhdestä kuuteen. Jos työkyvyttömyystaso arvioidaan, työkyvyttömyyseläke myönnetään hyväksymiskuukaudesta alkaen.
28 artikla Valtuus määrittää sodasta, työstä tai sairaudesta johtuvan vamman luonne ja arvioida vamman taso on:
(1) Varusmiesten ja nuorempien kersanttien vammat tunnistaa ja arvioi sotilastason yläpuolella olevien sotilasyksiköiden terveysosasto yhdessä asianomaisten osastojen kanssa;
(2) Sotilasalueen tai sitä korkeamman tason yksiköiden terveysosasto yhdessä asiaankuuluvien osastojen kanssa tunnistaa ja arvioi keski- tai korkeamman tason sotilaiden ja aliupseerien vamman;
(3) Jos varsinaisesta palveluksesta eläkkeelle jääneiden sotilaiden ja eläkkeellä olevien sotilaiden ja hallitukseen uudelleensijoittamista varten siirrettyjen eläkkeellä olevien kersanttien on selvitettävä vamman luonne ja arvioitava vamman taso, tunnistaminen ja arviointi on tehtävä viimeistään maakunnan kansanhallituksen eläkkeellä olevien sotilasasioiden osasto.
Vammaistason arvioinnin tulee perustua lääketieteen ja terveydenhuollon asiantuntijaryhmän antamaan vammaisuustason lääketieteelliseen arviointilausuntoon.
Vammaiselle sotilashenkilöstölle myönnetään "Kiinan kansantasavallan vammaisen sotilashenkilöstön todistus" virastolta, joka määrittää vamman luonteen ja arvioi vamman tason.
29 § Jos sotilas tulee vammautumaan sodan tai palvelussuhteen vuoksi eikä hänen vammaisuuttaan arvioida ajoissa, hänen jäätyään eläkkeelle, hän (siviilikäyttökyvytön henkilö tai henkilö rajoitettu toimintakykyinen on edunvalvojansa) haettava vammaisuuden uudelleen myöntämistä hyvissä ajoin, jos alkuperäiset asiakirjat ja alkuperäiset potilastiedot voivat osoittaa, että vamman tila ja luonne palveluksen aikana vastaavat vammaisuustason arvioinnin edellytyksiä, vammaisuustaso voidaan arvioida.
Jos henkilöllä todetaan tai todetaan ammattitauti tai hän on ruumiiseen jääneen sirpaleen vuoksi vammainen ja hän täyttää vammaisuuden arvioinnin ehdot, hän voi hakea uudelleen vammaisuuden arviointia.
Sotilaan vammaisuustason arvioinnin jälkeen, jos alkuperäisen vammauttavan osan vamma muuttuu merkittävästi varsinaisen palveluksen aikana tai palveluksesta eläkkeelle siirtymisen jälkeen ja alkuperäinen vammaisuustaso on ilmeisen ristiriidassa vamman kanssa, yksilö (ei toimintakykyinen henkilö) siviilikäyttäytymistä tai siviilikäytökseen rajoittunutta henkilöä) on Vammaisuustaso voidaan arvioida uudelleen, jos huoltaja) hakee sitä tai jos sotilasterveysosasto tai kunnan sotilasasioista vastaava kunta ehdottaa, että vammaisuutta on säädettävä. Hakemus työkyvyttömyystason oikaisemisesta tulee jättää vuoden kuluttua viimeisestä työkyvyttömyystason arvioinnista.
30 artikla Vammaisten sotilaiden, jotka jäävät eläkkeelle aktiivisesta palveluksesta tai jotka siirretään hallitukseen, tulee 60 päivän kuluessa siitä, kun armeija on suorittanut eläkkeelle siirtymis- tai siirtomenettelyt, hakea hakemuksensa kansanhallituksen eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaavalle osastolle läänin tasolla. jossa heidän rekisteröity asuinpaikkansa muutetaan hakemaan siirtoa eläkesuhteeseen, työkyvyttömyyseläkkeet saavat työkyvyttömyyden luonteen ja tason. Työkyvyttömyyseläkkeen siltä vuodelta, jolloin hän jää eläkkeelle tai luovutetaan hallitukselle, maksaa hänen armeijansa, ja kansanhallituksen sotilasasioista vastaava osasto sen läänin tasolla, johon hän muuttaa, maksaa sen paikallisten normien mukaan. ensi vuodesta alkaen.
Työkyvyttömyyseläkkeelle, joka jatkaa palvelusta työtarpeen vuoksi, myönnetään yksikkönsä työkyvyttömyyseläkkeet määräysten mukaisesti sotilastason tai sitä korkeamman sotilasyksikön hyväksynnällä.
31 artikla Vammaisen sotilashenkilöstön eläketaso määritellään kaupunkiyksiköiden työntekijöiden kansallisen keskimääräisen vuosipalkan perusteella edellisenä vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat normit ja erityiset menetelmät, joilla 1-10 työkyvyttömyyseläkkeelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeitä, määrää valtioneuvoston alaisuudessa eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto yhdessä valtioneuvoston talousosaston kanssa.
Vammaisille varusmiehille, joilla työkyvyttömyyseläkkeen saamisen jälkeen on edelleen erityisiä vaikeuksia elää, läänin tai sitä korkeamman tason kansanhallitukset voivat myöntää lisäeläkkeitä tai antaa muulla tavoin vaikeusavustusta.
32 §: Jos vammainen sotilas, joka jää eläkkeelle varsinaisesta palveluksesta ja on vammainen sodan tai työssä, kuolee vanhan vamman uusiutuessa, läänin tasolla kansanhallituksen eläkkeellä olevasta sotilasasioista vastaava osasto maksaa kertaluonteinen maksu hänen eloonjääneille perheenjäsenilleen palvelussuhteessa kuolleiden sotilaiden eläkevaatimusten mukaisesti ja heidän jälkeenjääneensä saavat säännölliset eläke-etuudet vuonna palvelussuhteessa kuolleiden sotilaiden jälkeen jääneille. kansallisten määräysten mukaisesti.
Jos vammainen sotilas, joka jää eläkkeelle, kuolee sairauteen, maksetaan hänen alun perin nauttimansa työkyvyttömyyseläkettä 12 kuukauden ajan hautausavustuksena, muun muassa 1-luokan vammaisille neljään, joka oli työkyvytön sodan vuoksi tai kuoli sairauteen, heidän perheensä saavat säännöllisiä eläke-etuuksia kuolleen sotilashenkilöstön jälkeen kansallisten määräysten mukaisesti.
33 §: Valtion elinikäinen eläkkeellä olleet vammaiset sotilaat, jotka tarvitsevat pitkäaikaista sairaanhoitoa tai jotka ovat yksin ja erillään elättämättömiä hyväksynyt toimivaltainen osasto eläkkeellä sotilasasioiden läänin kansanhallitus voidaan tarjota keskitetysti.
Artikla 34: Vammaiset sotilaat, joita tuetaan erikseen tasolta 1 tasolle 4 heidän jäädessään eläkkeelle varsinaisesta palveluksesta, jotka myönnetään uudelleen tai mukautetaan tasolle 1 tasolle 4 sen jälkeen, kun he ovat jääneet eläkkeelle varsinaisesta palveluksesta ja jotka on arvioitu tasolta 5 - 6. psyykkisille häiriöille hoitotyön aikana, hoitomaksun taso on:
(1) Sodasta tai työstä johtuvan ensimmäisen ja toisen asteen vammaisten osalta 50 % paikallisten kaupunkiyksiköiden työntekijöiden edellisen vuoden keskimääräisestä kuukausipalkasta;
(2) Sodasta tai työstä johtuvan kolmannen ja neljännen tason vammaisten osalta 40 % paikallisten kaupunkiyksiköiden työntekijöiden edellisen vuoden keskimääräisestä kuukausipalkasta;
(3) Sairausvammaisille 1–4 30 % edellisen vuoden paikallisten kaupunkiyksiköiden työntekijöiden keskimääräisestä kuukausipalkasta;
(4) Psyykkisesti vammaisten 5-6 vammaisten osalta päiväraha on 25 % paikallisissa kaupunkiyksiköissä edellisen vuoden keskimääräisestä kuukausipalkasta.
Tehtäväpalveluksesta eläkkeellä olevien ja paikkakunnalle siirrettyjen vammaisten varusmiesten hoitomaksut maksaa kuntatasolla tai sitä korkeammalla tasolla oleva kansanedustuslaitosten sotilasasioista vastaava osasto. Vammaisten varusmiesten, jotka eivät ole jääneet eläkkeelle tai joita ei ole siirretty paikalliselle paikkakunnalle, hoitomaksut maksaa sotilasmääräysten mukaisesti armeija, johon he kuuluvat. Valtiolle sijoitettaviksi siirrettyjen eläkkeellä olevien vammaisten varusmiesten hoitomaksut toteutetaan asiaa koskevien kansallisten ja sotilasmääräysten mukaisesti.
Sinä aikana, kun hoitomaksuista nauttivat vammaiset ovat erikoissairaalaan keskitettyyn hoitoon, hoitomaksut ovat koko Erikoissairaalan käytössä. Kun hoitomaksua saava vammainen sotilas on armeijassa ja yksikkö ostaa hoitopalveluja kunnalta, tulee hoitomaksut sisällyttää yksikön sosiaalipalvelujen hankintaan yhtenäistä hoitoa ja käyttöä varten määräysten mukaisesti.
Artikla 35: Vammaiset sotilashenkilöt, jotka vammansa vuoksi tarvitsevat proteeseja, pyörätuoleja, kuulolaitteita ja muita kuntoutuslaitteita ja jotka tällä hetkellä palvelevat aktiivisessa palveluksessa, tulee hoitaa armeijan tasolla tai sitä korkeammalla, jos he jäävät eläkkeelle läänin kansanhallituksen eläkkeellä olevasta sotilasasioista vastaava osasto on vastuussa ongelman ratkaisemisesta, tarvittavat varat takaa läänin kansanhallitus.
Luku 4 Etukohtelu
Artikla 36: Eläkkeen ja etuuskohtelun kohteet saavat etuoikeutettuja perhe-etuuksia, kunniakannustimia, hoitoa ja apua sekä etuoikeutettua kohtelua koulutuksessa, sairaanhoidossa, työelämässä, asumisessa, vanhustenhoidossa, kuljetuksissa, kulttuurissa jne. lain mukaisesti .
37 § Valtio parantaa eläkkeen ja etuuskohtelun saajien kiittämis- ja palkitsemismenetelmiä, rakentaa henkisiin ja aineellisiin näkökohtiin yhtäläisesti huomiota kiinnittävän kunniakannustinjärjestelmän, perustaa eläkkeen ja etuuskohtelun saajille kunniakannustinmekanismin, parantaa kutsuja osallistua merkittäviin juhlia, toteuttaa tyypillistä julkisuutta, ripustaa kunniakyltit ja laatii politiikkoja ja järjestelmiä, kuten etuuskohtelutodistusten myöntäminen, hyvien uutisten lähettäminen, kirjaaminen paikallisiin aikakirjoihin ja lyhytaikaisen toipumisen järjestäminen.
Artikla 38 Valtio perustaa eläkkeen ja etuuskohtelun saajien hoito- ja avustusmekanismin ja asteittain parantaa eläkkeen ja etuuskohtelun saajien elinoloja koskevien tietojen rekisteröintijärjestelmää, mikäli olosuhteet sen sallivat, veteraanien hoitorahastoja voidaan perustaa Hoitorahastot voidaan hyödyntää täysimääräisesti avun ja avun toteuttamiseen. Lisää hoitoa ja apua eläkkeensaajille, jotka ovat kokeneet suuria muutoksia elämässään tai kohdanneet erityisiä vaikeuksia.
Kuntien hallitukset ja osapiiritoimistot tekevät aloitteen ovelta ovelle -käynneillä ovelta ovelle -käynneillä eläkkeiden ja etuuskohtelun saajien elinolojen ymmärtämiseksi ja palveluiden tarjoamiseksi. kuten apua hakemisessa ja avun järjestämisessä. Ruohonjuuritason massaautonomien järjestöjen tulisi auttaa vierailemaan ja avustamaan eläkkeen ja etuuskohtelun saajia. Kannustetaan yhteiskunnallisia järjestöjä, sosiaalityöntekijöitä ja vapaaehtoisia toimimaan psykologisen neuvonnan, henkisen mukavuuden, oikeusavun, humanistisen hoidon ja muiden palveluiden tarjoamisessa eläkeläisille ja etuoikeutettujen kohtelun saajille. Maakuntatasolla tai sen yläpuolella olevien kansanhallitusten tulisi ryhtyä toimiin tarjotakseen olosuhteet ja tuen kuntien kansanhallituksille, osapiiritoimistoille ja ruohonjuuritason autonomisille massaorganisaatioille asiaankuuluvan työn suorittamiseksi.
Artikla 39 Valtio lisää vähitellen marttyyrien eloonjääneiden etuuskohtelua koulutuksessa, sairaanhoidossa, työelämässä, vanhustenhoidossa, asumisessa, kuljetuksissa, kulttuurissa jne.
Valtioneuvoston asianomaisten osastojen, asiaankuuluvien sotilasosastojen ja paikallisten kansanhallitusten tulee huolehtia marttyyrien menehtyneiden perheiden elinoloista, tehdä vierailuja ja esittää surunvalitteluja ja tarjota viipymättä kunniakannustusta ja hengellistä lohdutusta marttyyrien menehtyneiden perheille.
Marttyyrien lapset, jotka täyttävät virkamiesten ja kokopäiväisten yhdyskuntatyöntekijöiden pääsy- ja työskentelyvaatimukset, ovat etusijalla rekrytoinnissa tai työsuhteessa samoin ehdoin.
40 artikla Marttyyrien lapset, veljet ja sisaret, henkensä uhraaneiden sotilaiden tai sairauteen kuolleiden sotilaiden sekä sotilaiden lapset, jotka hakevat vapaaehtoisesti asepalvelukseen ja täyttävät asevelvollisuuden edellytykset, siviilipalvelukseen hakevat saavat etusijaa säännösten mukaisesti.
Artikla 41: Valtio perustaa erityishuollon sairaaloita ja kunniasairaaloita tarjoamaan erityishuollon ja -hoidon saajille etuoikeutettuja palveluja määräysten mukaisesti. Maakuntatasolla tai sen yläpuolella olevien kansanhallitusten tulisi hyödyntää täysimääräisesti olemassa olevia sairaanhoito- ja vanhustenhuollon resursseja, vahvistaa erityissairaaloiden ja kunniakotien rakentamista paikallisten olosuhteiden mukaan sekä ottaa vastaan tai tarjota keskitettyä tukea eläkkeellä oleville sotilashenkilöille, jotka ovat orvoina ja eivät pysty huolehtimaan itsestään.
Sotaan osallistuneet veteraanit, marttyyreista eloon jääneet, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloonjääneet, sairauteen kuolleiden sotilaiden eloonjääneet sekä sotilashenkilöstön perheenjäsenet, jotka täyttävät määrätyt ehdot ja hakevat keskitettyä hoitoa, sairaalahoitoa tai lyhytaikainen toipuminen valtion perustamissa erityissairaaloissa ja kunniakodeissa saavat etu- ja etuuskohtelun.
Erilaisten sosiaalilaitosten tulisi asettaa etusijalle eläkkeen ja etuuskohtelun saajien vastaanottaminen. Etusijalle asetetaan marttyyreista eloon jääneet, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloonjääneet, sairauteen kuolleiden sotilaiden eloonjääneet sekä määrätyt ehdot täyttävät ja julkisiin hoitokotiin hakevat sotilaiden perheenjäsenet. samoilla ehdoilla.
42 § Valtio on perustanut valtion ja kuntien taloudellisen rasitteen omaavien varusmiesten perheille etuoikeutetun eläkejärjestelmän Aktiivipalveluksen aikana varusmiesten perheet saavat etuuseläkettä maakuntatason kansanhallituksesta. heidät hyväksytään armeijaan ja he saavat myös muuta etuuskohtelua määräysten mukaisesti.
Varusmiesten ja kersanttien ennen armeijaan tuloa lain mukaisesti saamat maaseutusopimuksen hoitooikeudet säilyvät varusmiespalveluksen ajan.
Armeijan varusmiesten säännölliset kirjeet toimitetaan maksutta.
Artikla 43 Marttyyrien lapset, jotka hakevat pääsyä tavallisiin lukioihin, toisen asteen ammatillisiin kouluihin sekä korkeakouluihin ja yliopistoihin, saavat etuuskohtelun "Marttyyrien ylistystä koskevien määräysten" ja muiden lakien ja määräysten sekä asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti. Julkisissa päiväkodeissa ja julkisissa kouluissa opiskelevat saavat erilaisia opintotukea ja muita politiikkoja asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti.
Työtehtävissä henkensä uhraaneiden sotilashenkilöiden lapset ja 1–4 luokkalaisten vammaisten sotilashenkilöiden lapset, jotka hakevat pääsyä tavallisiin lukioihin, toisen asteen ammatillisiin kouluihin sekä korkeakouluihin ja yliopistoihin, saavat etuuskohtelun asiaankuuluvien määräysten mukaisesti. akateemisen koulutuksen saaneet saavat erilaisia opiskelijatukia asiaankuuluvien kansallisten sääntöjen mukaisesti.
Julkisiin oppivelvollisuuskouluihin ja inklusiivisiin päivätarhoihin ilmoittautuvat sotilashenkilöstön lapset voivat ilmoittautua oman, vanhempiensa, isovanhempiensa, äidinpuoleisten isovanhempien tai muiden laillisten huoltajiensa asuinpaikkaan tai paikkaan, jossa heidän vanhempansa asuvat tai missä armeija on sijoittunut. paikallinen koulutuspolitiikka sotilaslapsille hakea tenttiin Tavalliset lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä korkeakoulut ja yliopistot ovat etusijalla pääsyssä soveltuvien kansallisten määräysten mukaisesti akateemisen koulutuksen saaneet saavat erilaisia opintotukea ja muuta politiikkaa asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti. Paikallishallinnon kaikilla tasoilla ja niiden vastaavien osastojen tulee luoda olosuhteet, jotta sotilashenkilöstön lapset saavat hyvän koulutuksen lakien, määräysten ja asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.
Tehtäväpalveluksesta eläkkeelle siirtymisen jälkeen vammaiset varusmiehet ja kersantit saavat kansallisten määräysten mukaisen etuuskohtelun hakiessaan toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Etusijalle asetetaan vammaiset sotilashenkilöt opiskeluun ja koulutukseen, ja he nauttivat kansallisesta rahoituspolitiikasta määräysten mukaisesti. Eläkkeellä oleva sotilashenkilö osallistuu koulutukseen säännösten mukaisesti maksutta. Tukikelpoiset eläkkeellä olevat korkeakoulusotilaat, jotka jatkavat koulua, vaihtavat pääaineenaan, opiskelevat maisterintutkintoa jne., saavat etuuskohtelun asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti.
Valtioneuvoston eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto yhdessä valtioneuvoston koulutusosaston kanssa määrää erityistoimenpiteet, joilla eläkkeen ja etuuskohtelun saajat voivat saada koulutusetukohtelun.
44 § Valtio takaa työtapaturmavakuutukseen kuuluvien 1-6 vammaisten sotilaiden sairauskulut. maksaa työtapaturmavakuutuskassa.
Työtapaturmavakuutuskassa maksaa työtapaturmavakuutuskassan vanhojen vammautumien uusiutumisesta aiheutuvat sairauskulut, jos he eivät ole olleet työtapaturmavakuutuksissa , heille maksetaan heidän työpaikkansa, jos heillä on työpaikka, ja jos heillä ei ole työpaikkaa, he saavat palkan paikalliselta läänin tasolta tai korkeammalta. Kansanhallitus on vastuussa ongelman ratkaisemisesta. Muihin sairauskuluihin kuin vanhojen vammojen uusiutumiseen luokissa 7–10 kuuluville vammaisille sotilaille, jotka eivät osallistu sairausvakuutuksiin ja joilla on vaikeuksia maksaa itseään, kuntatasolla tai sitä korkeammalla tasolla oleva paikallishallinto myöntää tukia oman harkinnan mukaan. paikallinen kansanhallitus.
Eläkkeiden ja etuuskohtelun saajat saavat etuuskohtelupalveluja sotilaslääketieteellisissä ja terveydenhuollon laitoksissa sekä valtion ylläpitämissä hoito- ja terveyslaitoksissa määräysten mukaisesti. . Sotaan osallistuneet veteraanit ja vammaiset sotilaat saavat säännösten mukaisia lääkealennuksia.
Valtioneuvoston eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaava osasto ja sotilaskeskuksen logistiikkatukiosasto määräävät erityistoimenpiteet, jotta eläkkeen ja etuuskohtelun saajat voivat saada lääketieteellistä hoitoa ja etuuskohtelun. valtioneuvoston terveysturva- ja muut osastot.
Valtio myöntää kunnille asianmukaisia tukia eläkkeen ja etuuskohtelun saajien sairauskuluvaikeuksien ratkaisemiseksi.
Artikla 45: Varusmiehet ja aliupseerit, jotka olivat valtion virastojen, joukkojärjestöjen, julkisten laitosten tai valtionyhtiöiden työntekijöitä ennen armeijaan tuloaan ja jotka siirtyvät itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi varsinaisesta palveluksesta eläkkeelle jäämisen jälkeen, voivat halutessaan palata Työssä ja heidän palkansa ja sosiaalietuudet eivät saa olla yksikön palkkaa ja sosiaalietuja alhaisemmat yksikön henkilökuntaa.
Vammaiset varusmiehet, varusmiehet ja nuoret kersantit, jotka hakevat virkamiestutkintoja varsinaisesta palveluksesta eläkkeelle jäätyään, saavat etuuskohtelun asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.
46 § Valtio suojelee sotilaspuolisoiden työ- ja sijoittumisoikeuksia lain mukaisesti. Virastojen, joukkojärjestöjen, yritysten, laitosten, yhteiskunnallisten järjestöjen ja muiden järjestöjen on täytettävä velvollisuutensa ottaa vastaan sotilashenkilöstön puolisoita lain mukaisesti. Niiden upseerien ja kersanttien perheenjäsenten, jotka rykmenttitason tai sitä korkeamman yksikön poliittisen työn osasto on hyväksynyt seuraamaan armeijaa, on käytävä läpi rekisteröintimenettelyt niissä yleisen turvallisuuden elimissä, joissa armeija on varuskunnassa.
Jos sotilaspuoliso työskenteli virastossa tai julkisessa laitoksessa ennen armeijaan siirtymistään, uudelleensijoituspaikan kansanhallitus ja sen toimivaltainen osasto järjestävät puolison vastaavaan työyksikköön asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti. Niistä ennen armeijaan siirtymistä virkamiehissä olleet sijoitetaan periaatteessa vastaaviin tehtäviin virastossa säädetyn perustamiskiintiön ja virkojen määrässä, säädetyn perustamiskiintiön ja virkojen lukumäärän rajoissa ja todellisen aseman perusteella. paikallisen alueen ja armeijaan siirtyneiden perheenjäsenten tilanne, jotka olivat julkisten laitosten henkilökuntaa ennen armeijaan liittymistä, Viestinnän kautta, säädetyn perustamiskiintiön ja virkojen lukumäärän puitteissa sekä paikallisen alueen todellisen tilanteen perusteella; ja armeijan perheenjäsenet periaatteessa sijoitetaan vastaaviin tehtäviin julkisissa laitoksissa. Henkilön ja vastaanottavan yksikön keskinäisen valinnan jälkeen heidät voidaan asettaa määräysten mukaisesti sopiviin paikkoihin myös muihin yksiköihin.
Sotilaspuolisoille, jotka työskentelivät muissa yksiköissä ennen armeijaan liittymistä tai joilla ei ollut työyksiköitä ja joilla on kyky ja halu löytää työtä, uudelleensijoituspaikan kansanhallitus tarjoaa työvoimapalveluja, kuten uraohjausta, työhön tutustumista ja ammatillista neuvontaa. koulutusta ja toteuttaa asiaankuuluvia tukipolitiikkoja määräysten mukaisesti auttaakseen heitä saavuttamaan työllisyyden.
Paikallinen kansanhallitus asettaa etusijalle marttyyreista eloon jääneiden, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloonjääneiden ja määrätyt ehdot täyttävien sotilaiden puolisoiden työsuhteen. Kun pätevät upseerit ja kersantit jäävät eläkkeelle varsinaisesta palveluksesta, heidän puolisonsa ja lapsensa voivat liikkua heidän kanssaan asiaa koskevien kansallisten määräysten mukaisesti.
Artikla 47 Valtio kannustaa työvoiman tarpeessa olevia työnantajia asettamaan etusijalle armeijan mukana tulevien perheenjäsenten palkkaamisen. Kun valtion omistamat yritykset rekrytoivat uusia työntekijöitä, niiden tulee palkata sotilaallisia huollettavia työvoiman kysyntään sopivassa suhteessa.
Valtio kannustaa ja tukee päteviä ja halukkaita sotilaspuolisoita yrittäjyyteen ja oman yrityksen perustamiseen sekä toteuttaa asiaa koskevia tukipolitiikkaa määräysten mukaisesti.
48 artikla Rajamaakunnille (kaupungeille), autiomaa-alueille, kolmannen luokan alueille valtion määrittelemillä syrjäisillä alueilla sijoitetut upseerit ja aliupseerit sekä armeijan määräämät erityiset, ensimmäisen ja toisen luokan saariyksiköt eivät voi mennä armeijaan, jos he täyttävät armeijaan liittymisen edellytykset. Paikallishallinnon tulee tehdä tarvittavat järjestelyt.
49 artikla Armeijaa seuranneista marttyyreista, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloon jääneistä tai sairauteen kuolleista sotilaista eloon jääneille, jotka siirretään paikallisen kansanhallituksen uudelleensijoittamista varten, on määrätty etuuskohtelu. näissä asetuksissa ja paikallisessa kansanhallituksessa.
Artikla 50: Tehtävästä eläkkeelle siirtymisen jälkeen valtion virastoissa, joukkojärjestöissä, yrityksissä, laitoksissa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä työskentelevät vammaiset sotilaat saavat samat toimeentulotuet ja sairaanhoitoa kuin heidän yksiköissään työssä loukkaantuneet. Työnantaja ei saa irtisanoa häntä eikä irtisanoa hänen työ- tai työsopimustaan hänen vammansa vuoksi.
Artikla 51: Valtio mukautuu asuntoturvajärjestelmän uudistamisen ja kehittämisen vaatimuksiin, parantaa asteittain eläkkeen ja etuuskohtelun saajien edullista asumiskohtelua sekä lisää sotiin osallistuneiden veteraanien, marttyyrien eloonjääneiden etuuskohtelua asianmukaisesti, virkatehtävissä kuolleiden sotilaiden eloonjääneet ja sairauteen kuolleiden sotilashenkilöiden eloonjääneet. Jos eläkkeen ja etuuskohtelun saajat, jotka täyttävät paikalliset asumisturvaehdot, vuokraavat tai ostavat kohtuuhintaista asuntoa, paikallisten kansanhallitusten läänin tasolla tai sen yläpuolella on etusijalla. Maaseudulla asuvat eläke- ja etuuskohtelun saajat pääsevät etusijalle valtion tai kuntien toteuttamien rappeutuneiden maaseuturakennusten peruskorjaushankkeiden piiriin samoin edellytyksin.
Artikla 52: Sotilashenkilöstön on esitettävä voimassa olevat todistukset, kuten upseeritodistus, kersantin todistus ja harjoittelijatodistus, "Kiinan kansantasavallan vammaisen sotilashenkilöstön todistus" ja eloonjääneistä palveluksessa kuolleiden sotilaiden ja sairauteen kuolleiden sotilaiden eloonjääneiden tulee esittää etuuskohtelutodistukset Kotimaan rautateiden matkustajajunilla, laivoilla, kaukoliikenteen matkustajabussilla ja siviililennoilla voit nauttia etuoikeuspalveluista, kuten lippujen ostosta. , turvatarkastus, odotus ja läpikulku, voit myös nauttia vammaisille sotilashenkilöstölle alennetuista kuljetusmaksuista.
Sotilashenkilöstö ja vammaiset sotilashenkilöt voivat matkustaa seteleillään ilmaiseksi kaupunkibusseissa, raitiovaunuissa, lautoissa ja junaliikenteessä.
53 artikla: Eläkkeen ja etuuskohtelun saajien on saatava etuuskohtelu ja etuuspalveluja määräysten mukaisesti vieraillessaan kirjastoissa, museoissa, taidegallerioissa, tiede- ja teknologiamuseoissa, muistohalleissa, urheilupaikoissa ja muissa julkisissa kulttuurikohteissa sekä puistoissa, näyttelysaleissa , luonnonkauniita paikkoja ja historiallisia kohteita jne.
54 artikla Sotilashenkilöstöllä on edullinen henkilökohtainen tuloveropolitiikka lain mukaisesti. Eläkkeellä oleva ammatinharjoittaja tai ehdot täyttävä eläkkeellä olevaa sotilasta rekrytoivat yritykset saavat lain mukaisia verohelpotuksia.
Luku 5 Oikeudellinen vastuu
55 § Jos sotilashenkilöstön eläkkeiden ja etuuskohtelun hallintoyksikkö ja sen henkilökunta kavallevat, pidättävät tai yksityisesti jakavat sotilaiden eläkkeen ja etuuskohtelun edellyttämiä varoja ja työvaroja, mikä on rikos, asianomaisia vastuuhenkilöitä on tutkittava rikoksesta. jos se ei ole rikos, asianomaiset vastuussa olevat henkilöt rangaistaan lain mukaisesti. Sotilashenkilöstön eläkkeisiin ja etuuskohteluun tarvittavat varat sekä kavalletut, pidätetyt tai yksityisesti jaetut työvarat määrätään perittäväksi toimivaltaisen sotilasasioista vastaavan yksikön ja kansanhallituksen sotilasosaston seuraavaksi ylempänä. taso.
56 artikla Jos sotilashenkilöstön eläkkeiden ja etuuskohtelun hallintoyksikkö ja sen henkilökunta tai sotilashenkilöstön eläke- ja etuuskohtelutyöhön osallistuva yksikkö ja sen henkilökunta syyllistyvät johonkin seuraavista teoista, on esimiehensä määrättävä heidät korjaamaan Jos olosuhteet ovat niin vakavat, että ne muodostavat rikoksen, asianomaisten vastuuhenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu on rangaistava laki:
(1) sääntöjen rikkominen sotilaiden eläke-etuuksien hyväksymisessä;
(2) antaa vääriä diagnooseja, arvioita ja todistuksia sotilashenkilöstön eläke-etuuksien hyväksymisprosessin aikana;
(3) Eläkkeiden, tukien tai etuuskohtelun hyväksymättä jättäminen tai myöntämättä jättäminen määrättyjen standardien, määrien ja tavoitteiden mukaisesti;
(4) Valtuutuksensa käyttäminen henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi sotilashenkilöstön eläke- ja etuuskohtelun työssä;
(5) Muut lakien ja määräysten rikkomukset.
57 artikla Jos yksikkö, jolla on velvollisuus antaa etuuskohtelu sotilashenkilöstölle, ei täytä velvollisuuttaan tarjota etuuskohtelu, paikallisen kansanhallituksen eläkkeellä olevasta sotilasasioista vastaava osasto läänin tasolla tai sen yläpuolella määrää sen suorittamaan velvoitteensa määräajassa, jos yksikkö ei täytä velvoitteitaan määräajassa, siitä määrätään vähintään 20 000 juania, mutta enintään 50 000 yuania rangaistaan lain mukaan. Jos eläkkeen ja etuuskohtelun kohde kärsii vahinkoa etuuskohteluvelvollisuuden laiminlyönnistä, hän on korvausvelvollinen lain mukaan.
58 artikla Jos eläkkeellisen kohtelun saajat ja muut henkilöt tekevät jonkin seuraavista teoista, paikallisten kansanhallitusten eläkkeellä olevien sotilasasioista vastaavien läänin tasolla tai sen yläpuolella olevien osastojen ja asianomaisten sotilasosastojen on peruutettava asiaankuuluvat etuudet ja perittävä takaisin laittomat tulot ja yksiköt tai yksiköt, joissa he työskentelevät, rangaistaan lain mukaisesti, jos rikos on todettu, rikosoikeudellinen vastuu on tutkittava lain mukaisesti:
(1) Eläkkeiden, tukien tai etuuskohtelun esittäminen;
(2) vamman, vamman tai sairauden väärentäminen sairauskulujen tai muiden asiaan liittyvien eläkkeiden ja etuuskohtelun pettämiseksi;
(3) antaa vääriä todistuksia, väärentää asiakirjoja ja sinettejä eläkkeiden, tukien ja etuuskohtelun pettämiseksi;
(4) Muut, jotka turvautuvat petokseen saadakseen eläkkeen ja etuuskohtelun.
59 artikla: Kun eläkkeen ja etuuskohtelun kohde tuomitaan määräaikaiseen vankeuteen, riistetään poliittiset oikeudet tai hänet etsitään, eläkkeiden ja tukien maksaminen on keskeytettävä, jos henkilö tuomitaan kuolemaan, elinkautiseen vankeuteen Jos hänet erotetaan armeijasta, hänen eläke- ja etuoikeutensa mitätöidään.
Jos eläke- ja etuuskohtelun kohde osuu edellisessä kappaleessa määriteltyihin olosuhteisiin, lääninhallituksen eläkkeellä olevasta sotilasasioista vastaavan osaston on keskeytettävä tai peruutettava asiaankuuluvat eläke- ja etuuskohteluetuudet asiaankuuluvien kansallisten määräysten mukaisesti ja Ilmoita se valtioneuvoston eläkkeellä olevista sotilasasioista vastaavalle osastolle arkistointia varten.
Luku 6 Täydentävät määräykset
Artikla 60: Nämä määräykset koskevat Kiinan aseellisia poliisivoimia.
61 artikla Eläkkeellä olevien sotilaskaaderien ja eläkkeellä olevien kersanttien eläke ja etuuskohtelu pannaan täytäntöön näiden määräysten sotilashenkilöstön eläkettä ja etuuskohtelua koskevien määräysten mukaisesti.
Kokeeseen osallistuvien veteraanien tulee viitata näiden sääntöjen määräyksiin sotaan osallistuneista veteraaneista.
Reserviläisten, miliisimiesten, siirtotyöläisten ja muun sellaisen henkilöstön eläkkeet, jotka loukkaantuivat tai kuolivat sotaan, muuhun sotilasoperaatioon kuin sotaan, sotilaskoulutukseen tai sotilastehtävien suorittamisen vuoksi, on hoidettava näiden määräysten asiaa koskevien määräysten mukaisesti.
Artikla 62 Valtio määrää määräysten mukaisesti sotaan osallistuneista pätevistä veteraaneista, sairaana kotiin palanneista eläkkeellä olevista sotilaista, yli 60-vuotiaista eläkkeellä olevista maaseutukansalaisista sotilaista, ennen 31. lokakuuta 1954 palveluksessa olevista ja sitten eläkkeellä olevista. säännönmukaista toimeentulotukea myönnetään säännönmukaista toimeentulotukea varsinaisesta palveluksesta luvanvaraisesti sekä maassa asuville marttyyrien lapset, joilla ei ole työtä maaseudulla ja kaupungissa ja jotka ovat yli 60-vuotiaita ja yli 18-vuotiaita säännöllisen eläkejärjestelmän alkaessa.
Sotaan osallistuneen ja valtakunnallista säännöllistä toimeentulotukea saaneen veteraanin kuoltua jatketaan hautausavustuksena hänen alunperin 6 kuukauden säännöllistä toimeentulotukea.
63 artikla Maanpuolustuksen ja armeijan uudistuksen syventämisen aikana siviilihenkilöstöä, joka muunnetaan aktiivisesta sotilashenkilöstöstä, sovelletaan näiden määräysten eläkkeisiin ja sotilashenkilöstön etuuskohteluun.
Korvaus ja etuuskohtelu muulle siviilihenkilöstölle, joka suorittaa tuki- ja tukitehtäviä taistelu- ja sotilasoperaatioissa taistelutaustalla, osallistuu ei-sodan ulkopuolisiin sotilasoperaatioihin ja saa sotilaallisen tason yläpuolella olevien yksiköiden hyväksymiä ja sotilaskoulutussuunnitelmiin sisältyviä sotilaskoulutuksen uhreja. viitataan näiden ohjeiden asiaankuuluviin määräyksiin.
64 § Nämä määräykset tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 2024.
Toimittaja Xin Jing
