uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Teksti: Ren Zepingin tiimi

tapahtuma

Valtiovarainministeriö julkaisi 22. heinäkuuta julkisen talouden tulo- ja menotiedot kesäkuulta. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla valtion julkisen budjetin tulot olivat 11 591,3 miljardia yuania, mikä on 2,8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, valtion julkisen budjetin menot olivat 13 657,1 miljardia juania, kasvua 2; %.

teksti

1. Kesäkuun finanssitilanteen ominaispiirteitä: Sekä tulot että menot laskivat ja muut kuin verotulot kasvoivat epätavallisesti.

1) Tulojen lasku kaventui, ja verottomat tulot kasvoivat epänormaalisti.Verotuotot laskivat kesäkuussa 8,5 % edellisestä kuukaudesta ja laskut kasvoivat 0,4 prosenttiyksikköä edellisestä kuukaudesta, ja kasvu jatkui nopeana.Verottoman tulon vuosikasvu kesäkuussa nousi 16,4 prosenttiin viime kuun 15,8 prosentista.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kansalliset verotulot olivat 9,408 miljardia yuania, mikä on 5,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, eli 11,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin Liikevaihdon osuus oli 28,3 %, ja se on ollut nousussa kolmen peräkkäisen kuukauden ajan.

Verotulo korreloi vahvasti taloudellisen toiminnan kanssa Jos verolähdeyritys on hyvä, verotulo on luonnollisesti hyvä.Veroihin kuulumattomat tulot sisältävät pääasiassa maksuja, sakkoja jne., joita kunnat käyttävät usein aktiivisesti tulojen hankkimiseen, kun verotulojen pieneneminen on epätavallisen suuria, sillä se vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaympäristöön.

Kiinnitä huomiota ei-verotulojen epänormaalin kasvun vaikutuksiin toimintaympäristöön sekä yritysten ja asukkaiden tilanteeseen, joka heijastuu yhteisö- ja tuloveron laskuun. Makrotasolla se on dataa, mikrotasolla monien perheiden iloja ja suruja. Kehitys on viimeinen sana ja etusijalla.

Aikaisemmin, kun talous oli paineen alla, vastaus oli verojen ja maksujen leikkaaminen, toipuminen ja vaikeuksien selviäminen yhdessä. Muiden kuin verotulojen äskettäinen merkittävä kasvu, kuten verojen takavarikointi, sakot ja takavarikoinnit joissakin paikoissa, on otettava vakavasti. Talous on paineen alla, ja myös yritykset ovat paineen alla. Järvessä ei kannata kalastaa. Veroja ei löydetä, niitä kehitetään niin kauan kuin talous kukoistaa, veroja on luonnollisesti olemassa.

Taloushistoria kertoo meille, että kaikkina aikoina ja kaikissa maissa, kun talouskehitys on hyvä, on yksi perusominaisuus: veden vapauttaminen kalan kasvattamiseen, ihmisten kanssa lepääminen, verotaakan keventäminen, maalaisjärjen kunnioittaminen ja totuuden etsiminen tosiasioista.

2) Neljästä suuresta veroluokasta vain kulutusvero on kasvanut positiivisesti, kun taas muut hintasidonnaiset verot ovat olleet hidasta.Kulutusvero nousi kesäkuussa 4,5 % vuodentakaisesta.Yhteisön tulovero oli -26,8 %, henkilötulovero -4,0 % ja arvonlisävero -2,5 % vertailukaudesta. . Yhteisöveron ja henkilötuloveron kasvuvauhdin lasku on laajentunut syventäen verotulojen hidasta arvonlisäveron kasvuvauhtia on kääntynyt positiivisesta negatiiviseksi, mikä on pyrstöä hidastavaa – viime vuoden veronkevennyspolitiikkaa.

3) Menopuolen kasvuvauhti on hidastunut ja paikalliset julkisen talouden menot ovat olleet suurempi jarrutus. Kesäkuussa julkisen talouden menot kääntyivät negatiivisiksi toukokuun 2,6 prosentista -3 prosenttiin vuodentakaisesta, mikä on 5,6 prosenttiyksikköä vähemmän. Valtion ja kuntien osalta valtion menot olivat 7,4 % vuotta aiemmasta, 1,8 prosenttiyksikköä pienemmät toukokuun 9,2 %:sta -4,4 % edellisvuodesta, 5,7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin % toukokuussa, paikallisilla alueilla suurempi lasku. Alamenoja tarkasteltaessa vain velan korkomaksut, kaupunki- ja maaseutuyhteisöt sekä sosiaali- ja työllisyysmenot olivat positiivisella vaihteluvälillä vuositasolla, kun taas muut menot laskivat takaisin negatiiviselle alueelle vuositasolla. ihmisten toimeentulomenojen lasku on suurin.

4) Valtion rahastobudjetin tulojen lasku laajeni ja menojen lasku kaventui, jolloin pääasiallisena esteenä oli maamyyntitulot. Valtion rahastobudjetin tulot olivat kesäkuussa -32,4 vuotta aiemmasta %, jatkaen kasvuaan toukokuun -22,2 %:n laskusta. Niistä maansiirtotulojen vuosilasku kesäkuussa kasvoi 35,3 prosenttiin, mikä on alimmillaan sitten heinäkuun 2022.

2. Tulopuoli: Verojen kasvu hidastui, verottomat tulot kasvoivat jyrkästi ja rakenteellista eriytymistä tapahtui.

Julkisten budjettitulojen kasvuvauhti hidastui.Julkisen talouden tulot laskivat kesäkuussa -2,6 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mikä on hieman pienempi kuin toukokuun -3,2 %. Ilman pk-yritysten ja mikroyritysten veronlykkäyksiä, jotka lisäsivät tuloja pohja ja viime vuoden puolivälissä käyttöön otettu veronkevennyspolitiikka, viime vuoden puolivälissä käyttöön otettu veronkevennyspolitiikka vähensivät tuloja erityistekijöiden vaikutuksesta vertailukelpoisesti julkisen talouden tulot kasvoivat kesäkuussa -1 % vuositasolla.

Verotulojen lasku laajeni, ja muiden kuin verotulojen kasvuvauhti oli suhteellisen nopeaa. Kesäkuussa verotulot kasvoivat 1 361,8 miljardia yuania, -8,5 % edellisvuoteen verrattuna. Lasku oli suurempi kuin toukokuussa, mikä nosti verottoman tulon 538,3 miljardia juania 15,8 %:sta. toukokuussa 16,4 prosenttiin saavuttaen korkeimman tason sitten vuoden 2023. Ei-verotuloilla ja verotuloilla on keinuva vaikutus ., jota käytetään usein suojana verotulojen laskua vastaan, mutta itse asiassa vaikutusta Liiketoimintaympäristöön.

Tarkastellaan verojaottelua yksityiskohtaisesti:

1) Neljästä suuresta verosta kulutusvero on lisännyt verotuloja, kun taas muut hintasidonnaiset verot ovat olleet hitaita. Kulutusvero oli kesäkuussa 4,5 %, yhteisövero -26,8 % ja arvonlisävero -2,5 % arvonlisäverosta. Neljästä suuresta veroluokasta vain kulutusvero nousi toukokuuhun verrattuna, kun taas muut kolme veroluokkaa laskivat edellisvuodesta. Niistä arvonlisävero laski eniten Viime vuoden vastaavan ajanjakson korkean pohjan ja viime vuoden puolivälissä käyttöön otetun edistyneiden valmistavien yritysten arvonlisäveron vähennyspolitiikan alennuksen lisäksi. siihen vaikuttivat pääasiassa hidas hintataso ja heikko kotimainen kysyntä . Yhteisöveron lasku heijastaa yritysten heikkoa tulosta ja heikkoa tuloskehitystä. Henkilökohtaisen tuloveron kasvu jatkui negatiivisena Sen lisäksi, että siihen vaikuttivat muun muassa viime vuoden puolivälissä käyttöön otettu henkilökohtaisten tuloveron lisävähennysten korotuspolitiikka, se saattaa liittyä tuloveron määrän vähenemiseen. verovelvollisten ja työllisyysympäristön on vielä vakiinnutettava.

2) Maa- ja kiinteistöverojen alennus laajeni. Kesäkuussa viiden maa- ja kiinteistöverotyypin kokonaisalennus kasvoi -2,1 prosenttiin edellisvuodesta, mikä oli suurempi kuin toukokuun -0,9 prosentin lasku. Niistä tekovero, maan arvonlisävero, kiinteistövero, kaupunkimaan käyttövero ja viljelymaan käyttövero olivat -21,1 %, -0,3 %, 20,1 %, 1,7 % ja 26,9 % edellisvuodesta. . Heistä eniten tekovero laski, 5,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin toukokuussa. Kiinteistöihin liittyvät verot jarruttavat edelleen, ja tekoverot nousevat edelleen merkittävästi, mikä kuvastaa kiinteistömarkkinoiden tämänhetkistä taantumaa ja kiinteistöjen myynti ei ole vielä saavuttanut selkeää pohjaa.

3) Muut verot heikkenivät. Kesäkuussa kokonaisulkomaankauppa oli heikkoa, tuonnin määrä kasvoi negatiivisesti ja tuontiverojen ja vientiin liittyvien verojen kasvuvauhti kääntyi negatiiviseksi, kun vuositasolla ne olivat -4 % ja -13,6 %. Kesäkuussa leimaveron vuosilasku laajeni ja laski -52,4 %:iin toukokuun -30,3 %:sta. Toisaalta siihen vaikutti viime elokuussa alkanut transaktioleimaverojen "puolittuminen". vuonna, ja toisaalta se heijasteli suhteellisen aktiivista arvopaperikauppaa, arvopaperikaupan volyymi supistui. Lisäksi autokaupan laskun jatkuessa autojen ostoveron lasku laajeni kesäkuussa ja laski toukokuun -22 %:sta -29,5 %:iin, mikä vastaa autojen vähittäiskaupan kehitystä.

3. Menot: Julkisten budjettimenojen kasvuvauhti on hidastunut ja paikalliset ja ihmisten toimeentulomenot ovat laskeneet merkittävästi.

Yleisbudjetin menot ovat laskeneet, mutta julkisen talouden menoja on edelleen vahvistettava. Kesäkuussa julkisen talouden menot kääntyivät positiivisesta negatiiviseksi vuodentakaiseen verrattuna, 5,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin toukokuussa. Valtion ja kuntien osalta valtion menot olivat 7,4 % vuotta aiemmasta, 1,8 prosenttiyksikköä pienemmät toukokuun 9,2 %:sta -4,4 % edellisvuodesta, 5,7 % vähemmän kuin vuotta aiemmin % toukokuussa, paikallisilla alueilla suurempi lasku. Menopuolen yleisen budjetin menojen kasvuvauhti on kääntynyt negatiiviseksi toisaalta siihen vaikuttaa tulopuolen hidas kehitys ja toisaalta se liittyy kuntien joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuun.

Eräkohtaisesti vain velkakorot, kaupunki- ja maaseutuyhteisöt sekä sosiaali- ja työllisyysmenot olivat positiivisella vaihteluvälillä vuositasolla, kun taas muut menot laskivat takaisin negatiiviselle vaihteluvälille vuositasolla. Erityisesti:

1) Ihmisten toimeentulomenot laskivat merkittävästi. Kesäkuussa ihmisten toimeentulomenot olivat -6,7 % vuodentakaisesta, mikä on merkittävä lasku toukokuun 0,4 %:sta. Näistä ihmisten toimeentuloon liittyvät sosiaaliturva-, työ-, terveys- ja koulutusmenot olivat 2,6 %, -21,7 % ja koulutusmenot -5,9 % edellisvuoteen verrattuna edellisestä kuukaudesta Sosiaaliturvan ja työllisyyden kasvuvauhti hidastui 5,7 prosenttiyksikköä edellisestä kuukaudesta. Hallitukset ovat monin paikoin julkaisseet asiakirjoja elämän kiristämiseksi, mikä osoittaa, että julkisen talouden menoja on nopeutettava entisestään sellaisilla aloilla kuin ihmisten toimeentulon ja työllisyyden vakauttaminen.

2) Infrastruktuurimenojen kasvuvauhti on hidastunut. Kesäkuussa infrastruktuurimenot olivat -2 % vuodentakaisesta, mikä on merkittävä pudotus toukokuun 5,3 %:sta. Niistä energiansäästöön ja ympäristönsuojeluun, maatalouteen, metsä- ja vesiasioihin sekä kuljetuksiin meni -5,6 %, -4,1 % ja -3,1 % edellisvuoteen verrattuna, mikä oli merkittävästi alhaisempi kuin 2,3 %. % ja toukokuussa 9,5 %. Toisaalta kulutustahtiin voivat vaikuttaa äärimmäiset säät, kuten korkeat lämpötilat ja sateet, toisaalta se heijastaa valtion obligaatioiden lisäemissioiden tukivaikutusta. Lisäksi kaupunkien ja maaseudun yhdyskuntamenot olivat 3 % vuodentakaisesta, kasvua toukokuun 0,1 %:sta. Infrastruktuurimenot ovat voimakas väline suhdanteiden sopeuttamiseen, ja vuoden jälkipuoliskolla on tärkeää panostaa.

3) Velkakorkojen maksukulut ovat edelleen suhteellisen korkeat. Kesäkuussa velkojen korkomaksut olivat 3,5 % vuodentakaisesta, kun ne toukokuussa olivat 8,4 %.

4. Valtion rahastobudjetti: Tulojen lasku on laajentunut ja menojen lasku kaventunut Syynä on maan myyntitulojen jyrkkä lasku.

Maansiirtotulojen laskun vaikutuksesta valtion rahastojen budjettitulojen lasku jatkoi kasvuaan. Valtion rahaston budjetin tulot olivat kesäkuussa -32,4 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja jatkoivat kasvuaan toukokuun -22,2 %:n laskusta. Tällä hetkellä kiinteistösykli on edelleen pohjalla, ja valtion omistamien maankäyttöoikeuksien siirrosta saadut tulot jatkavat laskuaan. Niistä maansiirtotulojen vuotuinen lasku kesäkuussa kasvoi 35,3 prosenttiin alimmalla tasolla sitten heinäkuun 2022. Maansiirtotulojen jyrkkä lasku on tukahduttanut hallituksen Seksuaalirahaston budjettitulot kasvoivat.

Valtion rahastobudjetin menojen lasku on kaventunut, mutta on edelleen matalalla vaihteluvälillä. Valtion rahastobudjetin menot olivat kesäkuussa -11,1 % edellisvuodesta, mikä oli pienempi kuin toukokuun -14,2 %:n lasku. Paikallisten erikoisjoukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku oli edelleen hidasta vuoden ensimmäisellä puoliskolla, eikä se tukenut laajan julkisen talouden menojen kasvua. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä on laskettu liikkeeseen 425 miljardia yuania valtion erityislainoja Vuoden toisella puoliskolla erityislainojen liikkeeseenlaskun nopeutettua ja valtion erityislainojen liikkeeseenlaskua jatkettaessa valtion rahastojen budjettimenoja. odotetaan vahvistuvan.

5. Näkymät: Makrotalouspolitiikan on oltava tehokkaampaa

CPC:n keskuskomitean kolmas täysistunto painotti järkkymättömästi koko vuoden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tavoitteiden saavuttamista Viimeaikaiset politiikat ovat antaneet signaaleja vero- ja verouudistukselle alkaa.Vuoden toisella puoliskolla verouudistuksen toimeenpanon myötä valtion ja kuntien välisen finanssisuhteen odotetaan edelleen tasoittuvan, mikä auttaa lisäämään paikallisia verotuloja ja helpottamaan paikallisen verotuksen aiheuttamia finanssimenojen rajoituksia. epäonnistumisia.

Vuoden jälkipuoliskolla, jos talous saavuttaa "pidennetyn 5 prosentin" kasvun, julkisen talouden menojen on vauhditettava ponnisteluja, vauhditettava erityisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuja, laajennettava kohtuudella erityistä joukkovelkakirjatukea ja nopeuttamaan liikkeeseenlaskua. ultrapitkän aikavälin erityisiä valtion obligaatioita ja tarvittaessa laajentaa valtion erityislainojen liikkeeseenlaskua.

Konversiovaiheessa vanhojen ja uusien liikkeellepanijoiden välillä on edelleen tarpeen ylläpitää tiettyä talouskasvua ja ratkaista kehitysprosessin ongelmia. Finanssipolitiikan kasvu laajentaa kokonaiskysyntää ja samalla lisää tukea uudelle taloudelle ja uusille tuotantovoimille, ja rahapolitiikka tekee yhteistyötä korko- ja varantovelvoitteen leikkauksilla. Mikroyhteisöjen elinvoimaisuuden parantaminen, työllisyyden ja asukkaiden tulojen lisääminen sekä kehitys ovat perusratkaisuja kaikkiin ongelmiin.

Lisää avustaja saadaksesi ainutlaatuisia tutkimusraportteja