Työskentele yhdessä hälventääksesi tiheät sotapilvet Lähi-idässä
2024-08-07
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
Wang JinJännitteet Lähi-idässä kärjistyivät yhtäkkiä sen jälkeen, kun Hamasin johtajat ja Libanonin Hizbollahin korkeat sotilaskomentajat kuolivat hyökkäyksissä. Yhdysvallat on jännittyneen tiedon tärkein "julkaisulähde". Asiaan perehtyneitä siteeraavien tiedotusvälineiden mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken kertoi Seitsemän maan (G7) ulkoministereille 4. päivänä pidetyssä puhelinkonferenssissa, että Iran ja Hizbollah voivat alkaa hyökätä Israeliin jo 5. päivänä. On edelleen epäselvää, onko Iran ja Hizbollah. Ei myöskään tiedetä, miten hyökkäys toteutetaan ja milloin se tarkalleen tapahtuu. Tässä kokouksessa Blinken pyysi G7-maiden ulkoministereitä painostamaan Irania, Hizbollahia ja Israelia mahdollisimman suuren pidättyväisyyden ylläpitämiseksi. Yhdysvallat kuitenkin vahvistaa sotilaallista voimaaan Lähi-idässä ja lähettää alueelle lisää sota-aluksia ja hävittäjiä käyttämällä tekosyynä "valmistautua Iranin mahdolliseen hyökkäykseen Israelia vastaan". Objektiivisesti katsoen tämä Yhdysvaltojen lähestymistapa on vahvistanut Lähi-idän sodan ilmapiiriä entisestään. Samaan aikaan muut osapuolet työskentelevät kovasti sovitellakseen ennen uuden konfliktin alkamista. Myös Ranskan presidentti Macron ja Jordanian kuningas Abdullah II sopivat 4. elokuuta välttävänsä sotilaallisen kiihtymisen Lähi-idässä "millä hinnalla hyvänsä" vastauksena Lähi-idän lisääntyviin jännitteisiin. Molemmat johtajat kehottivat myös asianomaisia osapuolia luopumaan koston mentaliteetista ja tekemään parhaansa ylläpitääkseen hillintää ja vastuuta ihmisten turvallisuuden takaamiseksi. Jordanian varapääministeri ja ulkoministeri Ayman Safadi teki harvinaisen vierailun Iraniin 3. päivänä keskustellakseen alueellisesta tilanteesta Iranin presidentin Pezhiziyanin kanssa, ja ulkoministeri Safadi vaati väkivallan kärjistymisen lopettamista ja "rauhan, turvallisuuden" toteutumista ja rauha" alueella. Vakauttaa". Geopoliittisesta näkökulmasta katsottuna arabimaiden jäsenenä Jordania voi täysin toimia "välittäjänä". Jordania on Israelin naapuri ja on allekirjoittanut rauhansopimuksen Israelin kanssa vuodesta 1994. Jordania on myös Yhdysvaltojen tärkeä kumppani alueella. Tietysti useat keskeiset tekijät vaikuttavat myös siihen, kuinka tehokasta Jordanian ja muiden diplomaattinen välitys voi olla ja voidaanko Lähi-idän tiheitä sotapilviä hajottaa. Ensinnäkin, muuttaako Israelin Netanyahun hallitus aggressiivista hyökkäysasentoaan Lähi-idän hauraan turvallisuustilanteen ärsyttämisen välttämiseksi. Sen jälkeen, kun Palestiinan ja Israelin välinen konflikti puhkesi 7. lokakuuta viime vuonna, Netanjahun hallituksen tiukka ulkoinen asenne on vahvistunut jyrkästi. Ulkomaan turvallisuuspolitiikan kannalta Israel ajaa "sodan ehkäisyn" ja "ennaltaehkäisevän iskun" käsitteitä, eli kun vaara on juuri "ilmennyt", se poistaa sen sotilaallisin keinoin, kun konflikti on väistämätön Käytä "ennaltaehkäisevää" keinoa valloittaa sitä. Tämän politiikan mukaisesti Israel on viime aikoina jatkuvasti hyökännyt Libanonin Hizbollahia ja Jemenin huthi-asevoimia vastaan. Koska konflikti on kuitenkin kestänyt 10 kuukautta, erilaiset mielipiteet Israelin politiikan seuraavasta vaiheesta ovat tulleet yhä enemmän julkisiksi. Israelin media paljasti muutama päivä sitten, että Netanjahulla oli kova riita Israelin puolustusministeri Galanten ja IDF:n esikuntapäällikkö Halevin kanssa korkean tason turvallisuuskokouksessa. Israelin armeija uskoo, että Gazan aikaisempien taisteluoperaatioiden jälkeen neuvotteluolosuhteet ovat nyt kunnossa ja tilanteen pitäisi kehittyä helpotuksen suuntaan. Ilmeisesti ärsytyksen välttäminen voi auttaa muokkaamaan neuvotteluilmapiiriä. Toiseksi, harkitseeko Iran huolellisesti sotilaallisen vastahyökkäyksensä voimakkuutta. Iranin hallituksen johtajat ovat ilmoittaneet, että Israel aikoo ehdottomasti kostaa. Mutta kuinka ymmärtää vastahyökkäyksen laajuus, koettelee Iranin viisautta Loppujen lopuksi vastakkainasettelun kierre vain vetää molemmat osapuolet syvempään turvallisuusongelmaan. Israelin hyökättyä Iranin suurlähetystörakennukseen Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa tämän vuoden huhtikuussa, Iran ja niin kutsuttu "vastarintaakseli" aloittivat vastatoimia. Kuitenkin tuolloin valitut israelilaiset kohteet ja iskutavat ottivat jossain määrin huomioon "hallittavan vaikutuksen" tekijät eivätkä syöttäneet Lähi-idän tilannetta suurempaan myllerrykseen. Siksi Iran voi seuraavaksi aloittaa suoran hyökkäyksen Israelin mantereelle, ja aiempien sotilasoperaatioiden kokemuksista on otettava opiksi. Lopuksi konfliktin osapuolilta puuttuu suoria sovittelukanavia, ja niiden on lisättävä ulkoisia toimia rauhan edistämiseksi. Israelilla ei ole suoria diplomaattisia suhteita Iraniin, ja siltä puuttuu myös viestintäkanavia eri järjestöjen ja niin sanotun "vastarinta-akselin" jäsenten kanssa. Lähi-idän nykyinen turvallisuustilanne on synkkä. Yksi tärkeimmistä syistä on sovittelumekanismin puute. Konfliktin osapuolet ovat vihamielisiä toisiaan kohtaan ja eivät luota toisiinsa, mikä lisää riskiä konfliktin leviämisestä. Lisäksi konfliktin osapuolten väliset viestintämekanismit ovat rajalliset. Sen lisäksi, että kansainvälisen yhteisön asianomaiset osapuolet eivät ole innostuneet sovitteluun, koska useimmat länsimaat eivät tunnusta Jemenin huthien asevoimia, Palestiinan Hamasia ja Jihadia sekä Libanonin Hizbollahia, kansainvälisen yhteisön laajalti tunnustettuja hallituksia. Libanon, Jemen ja palestiinalaishallinto eivät pysty tehokkaasti hallitsemaan kotimaisia ryhmittymiä, joten on erittäin vaikeaa lieventää konflikteja ja välittää niitä. Kun konfliktin seuraava kierros alkaa, se todennäköisesti kärjistyy laajemmaksi sodaksi. Lähi-idän kireä tilanne vaatii kansainväliseltä yhteisöltä suurempaa huomiota ja ennakoivampaa väliintuloa ja sovittelua asianomaisilta osapuolilta ja alueellisilta mailta. (Kirjoittaja on Northwestern Universityn Israel Studies Centerin johtaja) ▲
