uutiset

Talouskolmikon keskustelu: "AI Jackie Chan" on kylmässä, kohtaako digitaalinen ihmistekniikka pullonkauloja elokuvissa ja televisiossa?

2024-07-27

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Lähde: Global Times

Toimittajan huomautus: Viime aikoina elokuvan "Legend" julkaisu on herättänyt laajaa huomiota, ei vain siksi, että se on elokuva- ja televisiotähti Jackie Chan, vaan myös siksi, että elokuvassa hyödynnetään laajasti tekoälyn (AI) digitaalista ihmisteknologiaa. . Mutta yllättäen elokuva epäonnistui sekä lipputuloissa että maineessa sen julkaisun jälkeen. Vuotta 2024 kutsutaan "tekoälysovellusten räjähdysmäiseksi vuodeksi", ja tekoälyn käyttöönotosta eri toimialoilla on tullut trendi. Miksi yleisö ei hyväksy "AI-näyttelijöitä"? Onko digitaalinen ihmistekniikka kohdannut pullonkaulan elokuvissa ja televisiossa?

Teknologiaa tärkeämpää on koskettaa ihmisten sydämiä

Li Zhiqi

Yleisön haalea vastaus "AI Jackie Chaniin" ei itse asiassa ole jälkiä jättämättä. Teknologian ja taiteen fuusiossa yleisö arvostaa usein itse taiteen aitoutta ja vetovoimaa. Vaikka tekoälytekniikka voi simuloida Jackie Chanin imagoa ja jopa saada sen näyttämään todelliselta joissain osissa, on vaikea toistaa täysin Jackie Chanin ainutlaatuista viehätystä ja suorituskyvyn yksityiskohtia ihmisenä. Teatteriin saapuessaan yleisö odottaa visuaalisen shokin lisäksi myös näyttelijöiden todellisia tunteita ja herkkiä esityksiä. Vaikka digitaaliset tekoäly-ihmiset ovat teknisesti edistyneitä, on vaikea koskettaa ihmisten sydämiä.

Lisäksi tekniikan epätäydellisyys on myös tärkeä syy, miksi "AI Jackie Chan" on jätetty kylmään. Vaikka nykyinen tekoälyteknologia on edistynyt merkittävästi videoiden tuottamisessa, kuvankäsittelyssä, puheentunnistuksessa ja muilla aloilla, sitä on vielä parannettava monimutkaisten ihmisen tunteiden ja hienovaraisten liikkeiden simuloinnissa, ja täydellistä "digitaalista toistoa" on vaikea saavuttaa. ". Elokuvan "AI Jackie Chan" saattaa näyttää jäykältä ja luonnottomalta tietyissä otoksissa yleisö voi helposti vangita tämän epäluonnollisuuden suurella näytöllä, mikä vaikuttaa katselukokemukseen.

Syvemmällä tasolla katsottuna "AI Jackie Chanin" heikko vastaanotto tällä kertaa heijastaa myös joitain yleisön huolia teknologian ja taiteen yhdistämisestä. Nykyään, kun digitalisaatiosta tulee yhä suositumpi, ihmiset alkavat pohtia teknologian vaikutusta taiteelliseen omaperäisyyteen ja autenttisuuteen. Kun tekniikka voi helposti kopioida ja simuloida mitä tahansa kuvaa tai ääntä, onko taiteen ainutlaatuisuus ja omaperäisyys uhattuna? Ovatko todelliset ihmisen suoritukset arvokkaampia? Yleisön välinpitämättömyys "AI Jackie Chania" kohtaan saattaa heijastaa tätä asiaa koskevaa huolta.

Emme tietenkään voi täysin kiistää tekoälyn digitaalisten ihmisten sovellusmahdollisuuksia elokuva- ja televisioteollisuudessa vain yhden epäonnistumisen vuoksi. Kirjoittajan mielestä Jackie Chanin rohkea yritys on tarjonnut meille arvokasta kokemusta ja oppia. Kehityksen näkökulmasta teknologian ja taiteen yhdistäminen on pitkäjänteinen ja monimutkainen prosessi, joka vaatii jatkuvaa yhteistyön vahvistamista, jatkuvaa tutkimista ja harjoittelua taide- ja teknologiapiireissä. Ehkä lähitulevaisuudessa, tekoälyteknologian harppauksen ja taiteellisen luomisen jatkuvan innovaation myötä, meidän odotetaan näkevän luonnollisempia ja realistisempia tekoälyn digitaalisia ihmiskuvia suurella näytöllä.

Pyrkiessämme teknologiseen kehitykseen emme saa unohtaa taiteen alkuperäistä viehätysvoimaa ja yleisön luontaista halua kokea mukaansatempaavia kokemuksia. Tällä tutkimuspolulla yleisön innostunut hyväksyntä ja markkinoiden myönteinen palaute tulee meille tärkeä mittapuu menestymisen mittaamisessa. (Kirjoittaja on Pekingin CPPCC:n talouskomitean apulaisjohtaja ja Revitalization International Think Tankin puheenjohtaja)

Älä tee teknisistä työkaluista bisnestemppuja

Dong Ming

Tämän "Legendin" suurin myyntivaltti on digitaalisen tekoälytekniikan avulla luoda "nuori versio Jackie Chanista" ja saada hänet "nuorentamaan" ja lähtemään uudelleen taistelukentälle. Itse asiassa tämä "musta tekniikka" on esiintynyt monissa Hollywood-elokuvissa aiemmin. Kuten nuori versio Schwarzeneggerista "Terminator: Genisysissä", Brad Pitt huipussaan elokuvassa "The Curious Case of Benjamin Button" ja Will Smith ja Will Smith Ang Leen ohjaamassa "Gemini Man" -elokuvassa , jne. Voidaan sanoa, että tämän digitaalisen erikoistehostetekniikan soveltaminen kotimaisessa elokuvateollisuudessa on teknologinen kehityssuunta, mikä ei ole yllättävää.

Kirjoittaja uskoo, että todellinen syy siihen, miksi "Legend" on kohdannut enemmän negatiivisia arvosteluja, on se, että se on "ensi silmäyksellä väärennetty", mikä johtuu riittämättömästä teknologian sovelluksesta. Elokuvan tekoälyhahmoilla on jäykkä ilme ja luonnottomat silmät. Jopa joissakin kohtauksissa, joiden pitäisi olla surullisia, "AI-kasvot" itse asiassa aiheuttivat naurua. Todellisiin näyttelijöihin verrattuna elokuvan tekoälyllä on vaikeuksia välittää hahmojen herkkiä tunteita.

Sen lisäksi, voivatko tekoälynäyttelijät olla "ulkonäköisesti ja hengeltään samankaltaisia", juoni kliseeksi ja käsikirjoituksen logiikka kaukaa haettuina ovat myös tärkeitä syitä siihen, pystyykö elokuva itsessään houkuttelemaan katsojia. . 20 vuoden takaisena "The Myth" -teoksena tämä uusi teos vuonna 2024 toistaa edelleen vanhoja vitsejä "aikamatkailusta" ja "sankarit pelastavat kaunottaret". Juoni ei ole sujuvaa ja johdonmukaista, ja naurut tuntuvat "hankalilta". ". Maailmankuuluna kiinalaisena kung fu -supertähtenä Jackie Chan ylläpitää vahvaa luovaa voimaa viime vuosina. Fanit kuitenkin kaipaavat vielä enemmän Jackie Chanin huippumuotoa nuorena kung fu -näyttelijänä. Tästä on myös tullut yksi syy siihen, miksi "digitaalisia tekoälyihmisiä" käytetään laajasti "Legend"-elokuvan päähenkilöinä "vähentämään" heidän ikänsä - mukaan lukien Jackie Chan itse, joka myös toivoo "nuorenansa nuoruutta" ja käyttämään parasta fyysistä kuntoaan. ja toimintasuunnitelma antaa takaisin yleisölle.

Valitettavasti tämä hyvä toive ei toteutunut täysin. Tällaiset tulokset tekevät myös teollisuuden varovaisemmaksi digitaalisen tekoälytekniikan suhteen. Ihmisen ilmeet ovat niin monimutkaisia ​​ja hienovaraisia. Niin sanottu "silmien näyttäminen" ei ole vielä täydellisesti simuloitu digitaalisella tekniikalla epämiellyttävä "uncanny Valley Effect" ( Uncanny Valley Effect kuvaa positiivisia ja negatiivisia reaktioita, joita ihmiset osoittavat nähdessään ihmisen kaltaisia ​​esineitä, erityisesti robotteja - Toimittajan huomautus).

Tekoälytekniikan nopeasta kehityksestä päätellen digitaaliiän lyhentämisen, kasvojen vaihtamisen tai jopa suoran virtuaalisen hahmon luomisen käyttö voi kuitenkin yleistyä tulevaisuudessa. Samaan aikaan yleisö vaatii yhä enemmän audiovisuaalista laatua. Elokuvat eivät ole idolikuvia tai animoituja lyhyitä videoita. Ne vaativat enemmän juonilogiikkaa ja hahmojen luomista. Tekoälyteknologia ei yksin voi korvata suorituskykyä, puhumattakaan narratiivista. Mitä tulee tekoälyn syntymiseen ja kehitykseen, kulttuuri- ja luovien alojen tulisi nyt pohtia, miten sitä voitaisiin pitää paremmin teknisenä työkaluna kuin kaupallisena temppuna, ja käyttää aidoimpia esityksiä kertoakseen aidoimpia tarinoita. Tämä on tärkeää elokuvien tekijöille ja yleisölle se on välttämätön kunnioitus. (Kirjoittaja on elokuvakriitikko ja kolumnisti)

Mitä potentiaalia "AI + taide" voi hyödyntää?

Shenyang Youkeke

Tekoälyteknologian ja taiteen yhdistämisprosessissa suurin vaikeus on tasapainottaa teknologista innovaatiota ja yleisön tunteiden välittämistä. Elokuva- ja televisioteokset eivät ole vain visuaalisia juhlia, vaan myös tunteiden ja tarinoiden välittäjiä. Asia ei johdu siitä, että yleisö ei hyväksy "AI Jackie Chania", vaan ne vastustavat teoksia, joista puuttuu tunneresonanssi ja jotka esittelevät liikaa taitojaan.

Teknisten sovellusten näkökulmasta nykyinen tekoälytekniikka ei vielä pysty luomaan videoita täysin automaattisesti. Siksi tekoälyn rooli elokuvassa ei juurikaan eroa muista teknologioista, eikä se voi täysin korvata manuaalista luomista. Lisäksi teknologisen kehityksen tulee palvella taiteen ilmaisua eikä korvata itse taidetta. Tekoälyteknologian käytön tarkoitus on palvella sisältöä, ei tulla elokuvan pääasialliseksi myyntivaltiksi. Tekniikan lisäksi elokuvan menestymisessä on otettava huomioon myös yleisöpsykologia, sisällön laatu ja tunneresonanssi.

Teknisen etiikan näkökulmasta katsottuna tekoälyteknologiaa elokuva- ja televisiotuotannossa käytettäessä tulee myös kunnioittaa näyttelijöiden omaperäisyyttä, säilyttää teoksen aitous ja varmistaa, että teknologia palvelee taidetta sen sijaan, että se asettaisi sen taiteen yläpuolelle. Vaikka kasvoja muuttava teknologia voi saavuttaa "kuolemattomuuden" näyttelijöille, sen väärinkäyttö saa yleisön menettämään luottamuksensa ja samaistumisensa teokseen. Liiallinen teknologiaan luottaminen voi johtaa luomusten homogenisoitumiseen ja innovaatioiden puutteeseen. Lisäksi tekoälytekniikan väärinkäyttö voi aiheuttaa myös tekijänoikeus- ja eettisiä ongelmia.

Miten "AI + taide" elää tulevaisuudessa rinnakkain ja muotoutuuko elokuva- ja televisiomaisema uudelleen? Kirjoittaja uskoo, että tekoälyn potentiaalia elokuva- ja televisioteollisuudessa ei voida jättää huomiotta. Ensinnäkin tekoäly voi parantaa merkittävästi elokuva- ja televisiotuotannon tehokkuutta, olipa kyseessä käsikirjoituksen luonti tai jälkituotanto, tekoäly voi tarjota älykkäitä aputyökaluja, jotka auttavat tekijöitä suorittamaan työnsä tehokkaammin. Toiseksi tekoälyteknologia voi innostaa luovampaa ilmaisua. Esimerkiksi virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) voivat nauttia mukaansatempaavammasta elokuvan katselukokemuksesta. Kolmanneksi tekoäly voi ymmärtää syvästi yleisön mieltymyksiä data-analyysin avulla ja luoda teoksia, jotka vastaavat paremmin markkinoiden tarpeita. Lisäksi innovatiivisen emotionaalisen vuorovaikutusteknologian, moniulotteisen virtuaalisen kokemuksen ja dynaamisen hahmojen luontitekniikan avulla tekoälyn odotetaan tuovan enemmän potentiaalia tulevaisuuden elokuva- ja televisioteollisuudessa ja saavuttavan teknologian ja taiteen todellisen integroinnin. (Kirjoittajat ovat Tsinghuan yliopiston Journalism Schoolin ja School of Artificial Intelligence -opiston kaksoistyössä työskenteleviä professoreita sekä Tsinghuan yliopiston Journalism Schoolin tutkijatohtoria)