uutiset

"Eurooppalaisen epäilyn" piiritys: myytti, kaksi syvää surua

2024-07-23

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

16. heinäkuuta Metsoora valittiin uudelleen Euroopan parlamentin puhemieheksi. 18. heinäkuuta Yael Blanc-Pivet valittiin uudelleen Ranskan kansalliskokouksen puhemieheksi. Samana päivänä von der Leyen valittiin uudelleen Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Kolmen naisjohtajan uudelleenvalinta on saanut Euroopan politiikan näyttämään "rauhalliselta". Itse asiassa kova tuuli on jo "tunkeutunut laaksoon ja raivonnut maapussin suussa", kuinka se voi helposti pysähtyä nurmikkoon.
Kesäkuun jälkeen kolme tärkeää vaalia, nimittäin Euroopan parlamentin vaalit, Yhdistyneen kuningaskunnan vaalit ja Ranskan parlamenttivaalit, ovat paljastaneet Euroopan sosiaalisen jakautumisen sekä poliittisen pirstoutumisen ja ääriliikkeiden suuntauksen. Valtamiehet ovat yleensä kokeneet takaiskuja, yleisö on välinpitämätön ja avuton perinteisiä poliitikkoja ja poliittisia puolueita kohtaan, "euroskeptisten" poliittisten voimien vaikutusvalta on kasvanut voimakkaasti ja Euroopan tulevaisuus on ennennäkemättömän epävarma.
"Kapina pettymyksen jälkeen"
Kolmet vaalit olivat erilaiset, ja tulokset olivat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Britannian vaalit tuottivat vakaan enemmistöhallituksen, kun taas Ranska tuotti niin sanotun riippuvan parlamentin, jossa yksikään puolue tai puolueiden liitto ei saanut ehdotonta enemmistöä.Mutta yhteistä on myös hyvin näkyvä, eli äänestäjät kapinoivat hallitsijoita ja tyytymättömyys ja jopa viha vallitsi eurooppalaisessa yhteiskunnassa.
Ensinnäkin Euroopan poliittisen pirstoutumisen trendi kiihtyy.
Viimeisten 20 vuoden aikana eurooppalaisen politiikan ilmeinen piirre on ollut poliittinen pirstoutuminen, eivätkä pienet puolueet ole tulleet parlamenttiin, ja enemmän puolueita, kuten kolme, neljä tai jopa viisi tai kuusi puoluetta voidaan muodostaa hallitseva koalitio.
Euroopan parlamentin vaaleissa aiemmin keskustaoikeistolainen kansanpuolue ja keskustavasemmistolainen sosialistipuolue saivat kuitenkin vakaan enemmistön paikoista, mutta tällä kertaa kansanpuolue, sosialistipuolue ja Euroopan parlamentti Uudistuspuolue onnistui saamaan hädin tuskin enemmistön.
Ranskan parlamenttivaaleissa paikat ovat hajanaisempia kuin vuonna 2022. Britannian parlamenttivaaleissa työväenpuolue sai 412 paikkaa alahuoneen 650 paikasta. Se vaikutti yksipuoliselta, mutta itse asiassa se hyötyi niin sanotusta voittaja-take all -vaalijärjestelmästä. Työväenpuolueen ääniosuus on vain 34 %, mikä tarkoittaa, että myös brittiläinen yhteiskunta on hyvin jakautunut ja politiikka on erittäin hajanaista.
Toiseksi poliittisen ääriliikkeiden trendi Euroopassa kiihtyy.
Kun tarkastellaan Euroopan parlamentin vaaleja viime vuosikymmeninä,Huolimatta nousuista ja laskuista niin sanottujen ääripuolueiden, erityisesti valtavirran politiikan ulkopuolelle jääneiden äärioikeistopopulististen puolueiden ääniosuus on kasvanut tasaisesti ja nopeasti.Vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa äärioikeistopuolueet saivat noin viidenneksen paikoista, mutta tällä kertaa ne ovat voittaneet neljänneksen.
Ranskassa,Vaikka äärioikeistolainen Kansallinen mielenosoitus kohtaa lähes kaikki muut puolueet, se on noussut Ranskan suurimmaksi poliittiseksi puolueeksi näissä europarlamenttivaaleissa. Kansalliskokouksen paikkojen määrä on noussut vuoden 2012 vain kahdesta 89:ään vuonna 2022. Näissä vaaleissa se sai 143 paikkaa.
Saksassa,Vasta vuonna 2013 perustettu äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle nousi nopeasti poliittiseksi voimaksi, jota ei voi jättää huomiotta Kristillisdemokraattinen liitto.
Italiassa,Hallitseva äärioikeistolainen Italian veljeskunta voitti jälleen europarlamenttivaalit.
Kolmanneksi "pelillistämisen" kehityssuunta Euroopan politiikassa on kiihtymässä.
Euroopan politiikan toimintahäiriö ei ole uusi ilmiö. Muutaman viime vuosikymmenen aikana, puolueiden tai ihmisten vaihtamisesta huolimatta, he eivät ole kyenneet ratkaisemaan monia eurooppalaisia ​​kiinnostavia taloudellisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Yleisön avuttomuuden tunne ja pettymys politiikkaan ja vaaleihin sekä epäluottamus perinteisiä poliittisia puolueita ja poliitikkoja kohtaan lisääntyy.
Myös Euroopan maat itse uskovat tähänEuroparlamenttivaalit ovat "protestiäänestys", mikä tarkoittaa, että ihmiset käyttävät viiden vuoden välein järjestettäviä europarlamenttivaaleja purkaakseen tyytymättömyytensä maansa hallitsevaa puoluetta ja poliitikkoja kohtaan.Näin syntyneet ongelmat yleisen mielipiteen edustavuudesta ja vallankäytön legitimiteetistä Euroopan parlamentissa tulevat kuitenkin vain korostumaan.
Ranskan viidennen tasavallan alkuperäinen tarkoitus oli varmistaa vahvan presidentin ja hallituksen syntyminen, mutta se ei onnistunut muodostamaan enemmistöhallitusta vuonna 2022. Nämä kansalliskokousvaalit ovat lisänneet hallituksen epävakautta ja epävarmuutta, ikään kuin se olisi palaamassa neljännen tasavallan kaoottiseen tilaan.
Britannian työväenpuolue voi voittaa enemmistön paikoista vain 34 prosentilla äänistä, mikä ei heijasta lainkaan yleistä mielipidettä ja lisää vain entisestään ihmisten inhoa ​​ja pettymystä politiikkaan.
pitkäaikainen mysteeriDilemma
Yleisön mielipiteen muutoksen takana on useiden Euroopassa pitkään jatkuneiden ongelmien yhteisvaikutus.
Yksi on talouden taantuma.
20 vuotta 2000-luvulta voidaan sanoa Euroopan menetetyksi 20 vuodeksi Euroopan talous kärsii edelleen useista kriiseistä, ja sen keskimääräinen kasvuvauhti on alle puolet Yhdysvaltojen kasvusta.Joidenkin maiden, kuten Kreikan ja Italian, talousaggregaatti ei ole vieläkään palautunut vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin puhkeamista edeltävälle tasolle.
Ukrainan kriisin puhkeaminen vuonna 2022 tulee vaikuttamaan ennennäkemättömällä tavalla Euroopan talouteen, mukaan lukien inflaatio, elinkustannuskriisi jne. Vuonna 2023 euroalue, Euroopan talouden ydin, kasvaa vain 0,5 %, 11 EU-maata putoaa negatiiviseen kasvuun ja suurin talous Saksa supistuu vuonna 2024, euroalueen odotetaan supistuvan kasvaa vain heikot 0,8 % ja tämä voi silti olla suhteellisen optimistinen arvio.
Ison-Britannian talouskehitys on pysähtynyt Brexitin jälkeen ja vajoaa taantumaan vuonna 2023. Se kasvaa vain hieman, 0,7 % vuonna 2024. 71 % ihmisistä uskoo taloudellisen tilanteen pahenevan Brexitin jälkeen.
Lisäksi Ison-Britannian ja Ranskan kaltaisten maiden julkisen talouden alijäämä ja julkinen velka kasvavat nopeasti, ja tulevaisuuden talouskehityksen suhteen on vaikea olla optimistinen.
Toinen on sosiaalinen erilaistuminen.
Kaiken kaikkiaan yhteiskunnallinen jakautuminen Euroopassa kehittyy edelleen, erityisesti lisääntyvä vastakkainasettelu eliitin ja tavallisten ihmisten välillä.
Euroopan niin kutsutuilla eliiteillä on vasemmistosta tai oikeistosta riippumatta yleensä samat näkemykset geopoliittisista kysymyksistä, kuten Venäjän ja Ukrainan konfliktista sekä Palestiinan ja Israelin konfliktista sekä sellaisista asioista kuin ilmastonmuutos ja arvot poliittinen korrektius, on ilmeistä lähentymistä, tukahduttaa erilaisia ​​mielipiteitä ja usein leimaa ja hallitsee kertomus- ja diskurssivaltaa Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Tavallisten ihmisten oikeutetut vaatimukset ja erimielisyydet jätetään parhaimmillaan huomiotta ja pahimmillaan tukahdutetaan. esimerkiksi,Venäjän ja Ukrainan konfliktin aiheuttamat elinkustannuskriisit, pakolaiskysymykset, energiaongelmat ja Ukrainan maataloustuoteongelmat ovat vaikuttaneet vakavasti keskiluokan ja alemman luokan ihmisten elämään Euroopassa eliitti ja se on hinta, joka on maksettava. Maanviljelijöiden mielenosoitukset eri puolilla Eurooppaa vuodesta 2024 lähtien ovat tapahtuneet tätä taustaa vasten. Ei vain maatalous, vaan myös mielenosoitukset muilla aloilla.
Yhä useammat eurooppalaiset ovat tyytymättömiä maansa poliittiseen järjestelmään ja poliitikkoihin. Esimerkiksi huomattava osa ranskalaisista uskoo, että presidentti Macron on "rikkaan miehen presidentti".
Jotkut syyttävät EU:ta pakolaisten ja laittomien maahanmuuttajien lisääntymisestä. Tämän seurauksena äärioikeistolaiset puolueet, jotka kannattavat tiukkaa politiikkaa ja ottavat takaisin kansallisen suvereniteetin, saavat yhä enemmän kannatusta.
Koska EU ei pysty vastaamaan tehokkaasti kansalaisten huolenaiheisiin, EU nähdään yhä useammin syrjäytyneenä ja kansalaisista irrallisena byrokratiana EU:ssa, eivätkä pysty vastaamaan kansalaisten huolenaiheisiin ajoissa ja tehokkaasti.
Euroopan yhdentymisen ydin on kansallisen suvereniteetin asteittainen vähentäminen samalla kun Euroopan suvereniteettia asteittain rakennetaan. Tässä prosessissa ristiriita Euroopan ja kansallisen suvereniteetin välillä kasvaa jatkuvasti. Tämä on rakenteellinen ongelma, jolla on eurooppalaiset ominaispiirteet ja joka on yhä akuutimpi ja aiheuttaa ongelmia.
Myytit dilemmassa
Sodan jälkeisten vuosikymmenten aikana EU ja Euroopan integraatio ovat kohdanneet kriisejä monta kertaa, mutta lopulta ne ovat voineet vaikeudet ja edetä. Tämä on niin sanottu "kriisivetoinen teoria".
Mutta toisin kuin ennen, Euroopan nykyiset ongelmat ja kriisit eivät ole yksittäisiä, vaan kattavia ja kattavia taloudellisia, sosiaalisia, geopoliittisia ja turvallisuuskysymyksiä kietoutuvat toisiinsa, mikä tekee niistä monimutkaisempia ja vaikeammin ratkaistavia. Lisäksi Eurooppa on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti epäedullisemmassa asemassa, ja sen kyky vastata ja ratkaista monimutkaisia ​​ongelmia on heikentynyt.
——Euroopan on vaikeampaa edistää strategista riippumattomuutta.
Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen Euroopasta on tullut täysin riippuvainen Yhdysvalloista talouden, rahoituksen, energian, turvallisuuden ja muilla aloilla, paljon enemmän kuin kylmän sodan aikana. Vastaavasti,Euroopassa on nähty presidentti Macronin huolissaan oleva "vasallistumistrendi", toisin sanoen sen on Yhdysvaltojen huollettavana palveltava enemmän Yhdysvaltojen etuja, vaikka se olisi monissa tapauksissa haitallista sen omien etujen kannalta. .
Euroopan turvallisuus-, energia-, talous- ja rahoituspolitiikka ovat kaikki Yhdysvaltojen hallinnassa, mikä vaikeuttaa sen itsenäistä kehittymistä. Sen yhteiskunta on jakautunut ja sen ulkoinen ympäristö on ankarampi.
——Euroopan on vaikeampaa edistää yhdentymistä ja rakenneuudistuksia.
Integraatio on tärkein eurooppalaisen voiman lähde, mutta integraatio on kuin polkupyörällä ajamista, jos et kulje eteenpäin, syntyy ongelmia. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen vuonna 2009 EU on vain puuhaillut sitä vuosien ajan eikä ole onnistunut muuttamaan sopimusta ratkaisemaan useita integraation rakenteellisia ongelmia. Päinvastoin, ongelmat, kuten pohjoisen ja etelän välinen ristiriita, idän ja lännen välinen ristiriita sekä Saksan ja Ranskan väliset erot, kasvavat edelleen.
Poliittisen pirstoutumisen ja ääriliikkeiden kehittyessä Ranskan ja Saksan hallitukset heikkenevät ja tulevaisuuden yhdentymisen näkymät ovat synkät.
——Euroopan on vaikeampi harjoittaa järkevää ja pragmaattista sisä- ja ulkopolitiikkaa.
Nykyään Euroopassa yleispolitisoituminen ja yleisturvallisuus supistavat suuresti tilaa rationaaliselle ajattelulle ja pragmaattiselle politiikalle linnoituksen suuntaus on käymässä yhä selvemmäksi EU:n menneen vaurauden ja vaikutuksen taustalla on avoin kehitys ja osallistava kehitys.
Voidaan sanoa,EU:n nykyinen taloudellinen ahdinko liittyy pitkälti EU:n yleispolitisoitumiseen ja yleisturvallisuusajatteluun.Järkeyden, käytännönläheisyyden ja suvaitsevaisuuden puute vain pahentaa Euroopan taloudellisia vaikeuksia ja johtaa lisää sosiaalisiin ja poliittisiin ongelmiin, mikä tekee Euroopasta epävarmemman ja muodostaa noidankehän.
Kun "eurooppalaiset" piirittävät kaupunkia, kukat putoavat ja vesi virtaa?
Historian risteyksessä se, miten Eurooppa tekee valintoja, on erittäin tärkeää itselleen ja maailmalle. Ei ole epäilystäkään siitä, että riippumaton, avoin, osallistava, järkevä ja pragmaattinen kehityspolku antaa Euroopalle paremman tulevaisuuden, mikä on hyväksi Euroopalle ja maailmalle.

Teksti / Zhang Jian
(Varajohtaja ja tutkija, China Institute of Contemporary International Relations)
Toimittaja/Shan Yu
Toimittaja/Se on Yuan, mutta ei Yun tai Ziyan
Kuva / Xinhua News Agency‍‍‍