viekö tekoäly työpaikkoja?
2024-09-16
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
"korea herald" -artikkeli 11. syyskuuta, alkuperäinen otsikko: vaikuttaako tekoäly työllisyyteen ja pahentaako eriarvoisuutta? tekoäly (ai) voi tarjota ratkaisuja useammille aloille ja kehittää edelleen tuottavuutta, mutta jotkut ihmiset ovat huolissaan siitä, että tekoäly voi johtaa työpaikkojen menetykseen ja tuloerojen kasvamiseen. polttomoottorin ja tietokoneiden tavoin tekoäly nähdään yleisenä teknologiana, jolla on usein potentiaalia vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen ja aiheuttaa työttömyyttä. jokaiseen historian teknologiseen innovaatioon on liittynyt huoli "teknologisesta työttömyydestä". vaikka siirtymävaiheeseen liittyy tuskaa, voimme aina muuttaa vaaran turvallisuudeksi ja luoda enemmän uusia työpaikkoja kuin menetämme.
automaatio yleensä parantaa tuotannon tehokkuutta ja sen tuottoa voidaan käyttää uusien tuotteiden ja palveluiden tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä nostaa uusia tuottavuusvaatimuksia. uusien vaatimusten ja uusien ammattien laajentuessa myös korvaamattomien ihmistehtävien määrä kasvaa. david otto mit:stä havaitsi, että 60 prosenttia yhdysvaltojen työpaikoista vuonna 2018 ei ollut olemassa vuonna 1940. teknologinen iteraatio ja työn uudelleenjako asettavat myös uusia vaatimuksia työvoiman osaamiselle, mikä edellyttää jatkuvaa koulutusta ja koulutusta. jos talouden muutos ei ole sujuvaa, makrotalouden ja rahoituksen vakaus vaikuttaa myös työvoimarakenteeseen. vuosikymmeniä jatkunut työmarkkinoiden polarisoituminen viittaa siihen, että automaatio vaikuttaa myös tulonjakoon.
noudattaako ai-aika historian lakeja vai avaako se uuden tilanteen? kuten monet tekniikat, tekoäly voi vapauttaa monien automatisoitujen töiden tuottavuutta. kyky oppia jatkuvasti itse ja integroida hiljaista tietoa tietokannoista antaa tekoälylle mahdollisuuden suorittaa epätavallisia tehtäviä. jotkut ihmiset saattavat ajatella, että tekoäly toimii tulevaisuudessa paremmin kuin ihmiset useimmissa työpaikoissa. tämä päivä voi tulla, mutta se ei todellakaan ole nyt. tässä vaiheessa tekoäly voi itsenäisesti suorittaa pienen määrän kognitiivisia tehtäviä ja auttaa ihmisiä suorittamaan monimutkaisempia tehtäviä.
tutkimus osoittaa, että tietointensiiviset alat, kuten rahoitus, mainonta, konsultointi, tiedotus ja viestintä, ovat alttiimpia tekoälyn vaikutuksille. aloilla, joilla on alhainen tietosisältö, kuten kaivosteollisuus, rakentaminen, hallintotuki ja kuljetus, on kuitenkin vain vähän yhteyttä tekoälyyn. tämä on jälleen laukaistanut ihmisten pelkoa teknologisesta räjähdyksestä. automatisointi on aiheuttanut monien työntekijöiden työpaikan. onko tekoäly korvike vai katalysaattori? molemmat ovat tärkeitä ja toimivat eri tavalla eri toimialoilla. tehtävät, jotka eivät vaadi sumeiden tapahtumien arviointia, voidaan automatisoida. tietointensiivisillä aloilla tekoälyn käyttö työntekijöiden työkyvyn parantamiseen on parempi valinta. tekoäly voi korvata joitakin työpaikkoja, mutta se voi myös parantaa joidenkin ihmisten tuottavuutta. vaikka se on arvokas työkalu työhön, sen mahdollisuus tehdä puolueellisia tai harhaanjohtavia arvioita suurissa päätöksissä tarkoittaa, että ihmisten harkintaa ei voida täysin korvata.
kustannukset sekä kyky allokoida resursseja, mukauttaa tuotantoprosesseja ja liiketoimintamalleja, nämä tekijät voivat vaikuttaa tekoälyn popularisoinnin ja edistämisen tehokkuuteen ja siten määrittää tekoälyn tuottavuuden tehokkuuden. tekoälymallien kehittämisen, soveltamisen ja käytön kustannukset ovat erittäin korkeat, ja sen korkea energiankulutus uhkaa eri maiden kestävän kehityksen tavoitteita. käyttämällä tekoälyteknologian etuja markkina-asemansa vahvistamiseen teknologiajätit kasvattavat entisestään kuilua muihin yrityksiin. siksi tekoälyteknologian kilpailun valvonta on keskeinen lenkki kansallisen innovaation ja tuottavuuden kehittämisen edistämisessä.
monet taloustieteilijät ovat optimistisia siitä, että tekoälyteknologian läpimurrot voivat nostaa pysyvästi tuottavuuden kasvua. kuitenkin kautta historian teknologiset innovaatiot ja sovellukset ovat aina kokeneet ylä- ja alamäkiä, joihin usein vaikuttavat ulkoiset tekijät. tällä hetkellä sekä pelko massatyöttömyydestä että odotukset merkittävästä tuottavuuden kasvusta ovat ennenaikaisia. mutta tekoäly voi silti mullistaa työmenetelmiä, vaikuttaa liiketoimintamalleihin ja muuttaa jakelumalleja. tutkimukset osoittavat, että tekoäly voi tarjota enemmän apua matalan tason työntekijöille, mikä parantaa nykyistä epätasaista jakautumista. onko tekoälyn päärooli automatisoitu työmehiläinen, joka voi aiheuttaa työttömyyttä ja palkanleikkauksia, vai assistentti, joka tuo uusia tuotteita, uusia palveluita, uusia liiketoimintamalleja ja uusia työpaikkoja? asianomaisten osastojen tulee muotoilla politiikkaa, jolla lisätään investointeja koulutukseen, edistetään taitojen koulutusta, tarjotaan urakonsultteja ja työnhakuapua, varmistetaan reilu kilpailu, optimoidaan työvoima- ja pääomaveropolitiikka ja estetään tekoälyn virheellinen käyttö, jotta se saadaan lopulta sujuvasti ja järkevästi käyttöön. (kirjoittaja christopher andrew, kääntänyt wei mou) ▲
