uutiset

venäjän ja ukrainan välinen konflikti sai euroopan yli 50 miljardin dollarin aseostotilaukset virtaamaan yhdysvaltoihin

2024-09-11

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

venäjän ja ukrainan välinen konflikti on kestänyt yli kaksi vuotta sen lisäksi, että kaksi taistelevaa osapuolta olivat uupuneet raa'an tuhoutumissodan vuoksi, eu oli myös järkyttynyt huomatessaan, että "eurooppalaisen uudelleenaseistussuunnitelman" yhteydessä. venäjän ja ukrainan välinen konflikti, euroopan maat käyttivät hankintoihin kymmeniä miljardeja dollareita noin kaksi kolmasosaa eu:n aseista tulee yhdysvalloista, mikä saa yhdysvaltalaiset asekauppiaat tienaamaan paljon, mutta vahingoittaa eu:n omaa puolustuskykyä.

"63 % puolustushankintista menee yhdysvaltoihin"

yhdysvaltain "defense news" totesi 10. päivänä, että italian entisen pääministerin ja euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan mario draghin toimittama "maamerkki" eu:n kilpailukykyraportti varoitti, että eu-maat ovat kokeneet merkittävää laskua viimeisen kahden aikana. vuosia ja enemmän ajan mittaan ulkomailta on ostettu liian paljon aseita ja varusteita, joista 2/3 on peräisin yhdysvalloista, ja eu on panostanut vakavasti yhteisiin sotilaallisiin hankkeisiin.

raportissa mainittiin, että euroopan komissio pyysi vuosi sitten draghia kirjoittamaan erityisraportin selittämään, kuinka eu:n tulisi säilyttää vihreän ja digitaalisen taloutensa kilpailukyky maailmanlaajuisten kitkojen voimistuessa. puolustuskykyä käsittelevässä osiossa mainittiin, että eu:n 27 jäsenvaltiota eivät ole käyttäneet täysimääräisesti omaa tutkimus- ja kehityskapasiteettiaan asevoimiensa modernisointiin ja investointitaso on vain murto-osa yhdysvaltojen tasosta.

"defense news" totesi, että vuodesta 2014 lähtien naton jäsenvaltiot (useimmat naton jäsenet ovat euroopan unionin jäseniä) ovat lisänneet puolustusmenojaan tavoitteenaan, että kukin maa käyttää puolustusbudjettiinsa vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan. venäjän ja ukrainan välisen konfliktin puhkeaminen kannusti edelleen euroopan maita lisäämään puolustusmenoja. eu:n kilpailukykyraportti ennustaa, että tämän vuoden loppuun mennessä 23 eu:n 32 jäsenvaltiosta saavuttaa tai ylittää 2 prosentin tavoitteen. nämä maat haluavat käyttää vähintään 20 prosenttia puolustusmenoistaan ​​merkittäviin uusiin varusteisiin, mukaan lukien tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaminen, mikä on ratkaisevan tärkeää niiden asevoimien nykyaikaistamisen kannalta. todellisista tuloksista päätellen eu:n 27 jäsenvaltion puolustusalan tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2022 olivat kuitenkin yhteensä 10,7 miljardia euroa (noin 11,8 miljardia yhdysvaltain dollaria), mikä on vain 4,5 % kokonaismäärästä 140 miljardia yhdysvaltain dollaria, mikä vastaa noin 11,8 miljardia yhdysvaltain dollaria.

yhdysvaltain presidentti on useaan otteeseen kehottanut eurooppalaisia ​​liittolaisia ​​lisäämään puolustusmenoja viime vuosina, mutta suurin osa niihin liittyvistä varoista on virtannut yhdysvaltoihin. vuosina 2022–2023 63 prosenttia eu:n puolustustilauksista annetaan yhdysvaltalaisille yrityksille ja 15 prosenttia muille eu:n ulkopuolisille toimittajille, kuten turkille ja etelä-korealle.

amerikkalaisen "politics" -sivuston eurooppalainen versio totesi 9. päivänä, että venäjän ja ukrainan välisen konfliktin puhjettua monet eu-maat aseistautuivat nopeasti uudelleen. raportin tietojen mukaan kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 78 prosenttia eu:n 75 miljardin euron suuruisista puolustushankintatilauksista annettiin eu:n ulkopuolisille asekauppiaille ja 63 prosenttia suuntautui yhdysvaltoihin.

eu ei halua "sisäisiä hankintoja"

raportin mukaan tämä johtuu osittain epäonnistumisesta investoida asianmukaisesti eurooppaan vahvemman puolustusyrityksen luomiseksi. "emme edelleenkään yhdistä voimiamme puolustusteollisuudessa auttaaksemme yrityksiämme konsolidoitumaan ja saavuttamaan mittakaavansa. emme myöskään keskity kilpailukykyisiin eurooppalaisiin puolustusalan yrityksiin. raportissa korostetaan eu-maiden haittoja, jotka investoivat omaan puolustusteollisuuteensa yhteishankintojen sijaan." esimerkiksi kun ukraina pyysi euroopan maita toimittamaan tykistöä, eu toimitti jopa 10 erityyppistä haubitsaa, mukaan lukien ranskalainen caesar-ajoneuvoon asennettu haupitsi, brittiläinen as-90 itseliikkuva haupitsi, saksalainen pzh 2000 itse. -käyttöinen haupitsi ja puolalainen "crab" itseliikkuva haupitsi jne., mutta vaikka ne kaikki olisivat 155 mm kaliiperia, niiden on silti käytettävä erilaisia ​​kuoria, mikä lisää logistista taakkaa. raportissa kritisoitiin: "eu tuhlaa yhteisiä resurssejaan. meillä on vahvat kollektiivisen puolustuksen teolliset valmiudet, mutta olemme hajauttaneet ne useisiin eri maihin ja organisaatioihin."

suurempi ongelma johtuu eu-maiden haluttomuudesta "hankinta sisäisesti". raportin mukaan joidenkin aseiden ostaminen yhdysvalloista "voi joissain tapauksissa olla perusteltua, koska eu:n aseluettelossa ei ole vastaavia tuotteita". kuitenkin monissa muissa tapauksissa, kun samankaltaisia ​​tuotteita on selvästi saatavilla eu:n sisällä, he usein päättävät ostaa ne muista maista, mikä vahingoittaa eu:n puolustuskykyä suuresti.

"politics" -sivusto antoi esimerkin siitä, että eurooppa pystyy selvästi valmistamaan erilaisia ​​edistyksellisiä laitteita, mukaan lukien "typhoon"- ja "rafale"-hävittäjät, "leopard 2 a7+" -panssarivaunut, "caesar" ja pzh 2000 haupitsit sekä "tiger"-aseita jne., mutta monet maat ostavat vastaavia laitteita ulkomailta. esimerkiksi alankomaat, saksa, puola, romania, belgia, tanska, tšekki ja muut maat ovat peräkkäin päättäneet tai aikovat ostaa f-35-stealth-hävittäjiä amerikkalaiselta lockheed martin companylta. romania ja puola päättivät ostaa etelä-korean k-9 itseliikkuvat haubitsat. samaan aikaan puola esitteli myös "tianwu"-raketinheittimen, fa-50-kevythävittäjän, k2 "panther"-pääpanssarivaunun etelä-koreasta. "apa" yhdysvalloista "qi" aseistetut helikopterit jne.

raportissa mainittiin myös, että riittämättömät t&k-investoinnit ja jatkotilaukset ovat vaikuttaneet vakavasti eurooppalaisten puolustusyritysten mittakaavaan ja tuotantokapasiteettiin. suora seuraus on, että eu:n on vaikea lisätä tarvittavia toimituksia, kun se havaitsee, että ukraina tarvitsee kiireellisesti aseita. esimerkiksi euroopan komissio väitti aiemmin, että tämän vuoden tammikuussa 155 mm:n kaliiperin tykistöammusten tuotantokapasiteetti euroopan maissa oli saavuttanut miljoonan vuodessa. sitten kesäkuussa eu:n sisämarkkinoista vastaava komissaari thierry breton väitti, että eu aikoo kasvattaa vuotuista tuotantokapasiteettia 1,7 miljoonaan kappaleeseen vuoden 2024 loppuun mennessä. useista saksan, tšekin, puolan, suomen ja slovakian tiedotusvälineistä koostuvan kansainvälisen medialiiton heinäkuussa julkaisemassa raportissa todettiin kuitenkin, että eu:n yllä oleva lausunto oli kaukana totuudesta. ”tämän vuoden alussa euroopan 155 mm:n tykistöammun tuotantokapasiteetti oli edelleen alle 550 000 vuodessa.

associated press totesi, että eu ei ole kykenemätön kehittämään yhdessä aseita ja varusteita. esimerkiksi monikäyttöinen säiliöalus airbus a330mrtt on monien euroopan maiden kehittämä on varustettu saksassa, ranskassa, isossa-britanniassa, yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, australiassa, maat, kuten singapore ja monet muut maat, ovat kiinnostuneita ostamaan, mikä mahdollistaa kehitysmaiden resurssien yhdistämisen sekä käyttö- ja ylläpitokustannusten jakamisen.

anna yhdysvaltojen ansaita "paljon rahaa"

global times -lehden toimittajan haastattelemat kiinalaiset asiantuntijat sanoivat, että eu-maiden haluttomuus kehittää ja "sisäisesti ostaa" aseita liittyy moniin tekijöihin. ensimmäinen on euroopan tuotannon väheneminen ja pitkällä aikavälillä riittämättömät puolustusinvestoinnit. näitä negatiivisia vaikutuksia ei voida ratkaista lisäämällä investointeja lyhyellä aikavälillä. esimerkiksi britannia otti johtoaseman panssarivaunujen keksimisessä ensimmäisessä maailmansodassa, mutta nyt se on periaatteessa menettänyt panssarivalmistuskykynsä ja voi muokata vain joitain nykyisistä "challenger 2" -pääpanssarivaunuistaan ​​saksan teknisellä tuella.

toiseksi nykyaikaisten aseiden monimutkaistumisesta johtuen pienten ja keskisuurten maiden on yhä vaikeampaa kantaa kehityskustannuksia itsenäisesti, ja yhteinen kehittäminen vie usein aikaa keskinäisten riitojen vuoksi. esimerkiksi vuodesta 2017 alkaen ranska, saksa ja espanja päättivät yhdessä kehittää uuden sukupolven hävittäjiä, "future air combat system", mutta vasta vuonna 2021 kolme maata pääsivät sopimukseen vaiheittaisesta tutkimuksesta ja hanke etenee hitaasti, vaikka ranska ja saksa ovat jo pitkään ilmoittaneet kehittävänsä uuden sukupolven panssarivaunuja, mutta nyt se on umpikujassa ja saksa jatkavat molemmissa maissa tällä hetkellä käytössä olevien tärkeimpien panssarivaunujen parempien mallien edistämistä.

samaan aikaan, koska nato on pitkäjänteisesti hallitseva euroopan turvallisuutta, usa:ssa valmistettujen aseiden osuus on suuri osa euroopan maiden armeijoista. erilaisten näkökohtien, kuten poliittisten suhteiden, turvallisuusmekanismien ja kaluston huollon vuoksi, monet euroopan maat ovat tulleet riippuvaisiksi yhdysvalloista maanpuolustuksessa, ja amerikkalaisvalmisteisten aseiden määrä alallaan jatkaa kasvuaan. "defense news" mainitsi, että syyskuusta 2022 syyskuuhun 2023 yhdysvaltojen saamista 80 miljardin dollarin asetilauksista euroopasta saadut tilaukset olivat 50 miljardia dollaria, mikä on viisi kertaa historiallisen normaalin tason.

lisäksi venäjän ja ukrainan välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen jotkin euroopan maat totesivat, että niiden oli kiireellisesti ostettava nykyaikaisia ​​aseita, mutta eurooppalaiset puolustusyritykset olivat hitaita toimittamassa, joten etelä-korean ja turkin aseet, jotka pystyivät toimittamaan nopeasti miehittää joitakin euroopan markkinoita.