uutiset

Kotimainen kysyntä jatkui heikkona heinäkuussa, ja hidas kulutus on suurin uhka maani makrotaloudelle

2024-08-16

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Sisällön yhteenveto:

Kotimainen kysyntä on heikkoa, kulutus on vaimeaa ja kokonaishinnat ovat jatkaneet laskuaan viimeisen viiden vuosineljänneksen aikana. Kotimainen kysyntä ei osta tarpeeksi tavaroita, jolloin tavaroita ja palveluita tarjoavissa yrityksissä syntyy ylijäämäisiä tuotteita, ja tuottajien kasvupotentiaalia haittaa myös riittämätön kysyntä. Suurin uhka maani makrotaloudelle eivät ole ulkoiset tekijät, vaan pääasiassa jakelu- ja sosiaaliturvajärjestelmien aiheuttama riittämätön kotimainen kysyntä.



Tilastovirasto julkaisi 15. elokuuta makrotaloudelliset tilastot heinäkuulta käyttöomaisuusinvestoinneista, kiinteistöistä, teollisuudesta, kulutuksesta jne. Tässä vaiheessa kaikki heinäkuun tilastotiedot on julkaistu.

Investoinneista tuotantoon, kotimaisesta kysynnästä vientiin, rahoituksesta hintoihin kaikki tilastot viittaavat yhteen tosiasiaan: perheemme tulot ovat vakavasti riittämättömät, kotimainen kysyntä on edelleen heikkoa, kulutus on edelleen vaisua, ylitarjonta ja riittämätön kysyntä ovat tulleet hyvin ilmeisiksi. Siitä on tullut investointien ja tuotannon kahle, joka rajoittaa talouden elpymistä ja vaikuttaa rahapolitiikkamme, finanssipolitiikkamme ja muiden taloudellisten toimenpiteidemme täytäntöönpanoon.

1. Kotimainen kysyntä on heikkoa, kulutus on vaimeaa ja kokonaishinnat ovat jatkaneet laskuaan viimeisen viiden vuosineljänneksen aikana.



Tilastokeskuksen ja muiden virastojen julkaisemat uudet tiedot korostavat kotimaisen kulutusongelman vakavuutta.

1. Vähittäiskaupan kasvuvauhti on vain puolet teollisuustuotannon kasvusta.

Tilastoviraston julkaisemien tietojen mukaan kotimaani kulutustavaroiden vähittäismyynti oli heinäkuussa 3 775,7 miljardia yuania, mikä on 2,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin, josta tavaroiden vähittäismyynti kasvoi 2,7 %. ja catering-myynti kasvoi 3 %. Laajojen hinnanalennusten ja paikallisten vaihtokannustimien vauhdittamana vertailuautojen myynti laski 4,9 % vuodentakaisesta.

2. Liikeasuntojen myynti on laskenut jyrkästi kolmena peräkkäisenä vuotena.

kotimaani liikeasuntojen myynti alkoi laskea heinäkuussa 2021. Paineiden jatkuvan lisääntymisen ja ennennäkemättömien pelastustoimenpiteiden myötä se on jatkanut laskuaan nyt 37 kuukautta. Liikeasuntojen myynti laskettuna tammi-heinäkuun ja tammi-kesäkuun tiedoilla oli 619,7 miljardia juania, mikä on 24,1 % vähemmän kuin vuotta aiemmin;

Kolmannen osapuolen China Index Research Instituten tiedot osoittavat, että heinäkuussa 2024 sadan suurimman kiinteistöyhtiön myynti laski 19,4 % vuodentakaisesta ja 35,2 % kuukaudesta, ja yhden kuukauden suoritusasteikko. pysyi edelleen historiallisen alhaisella tasolla.

3. Palveluiden vähittäiskaupan kasvuvauhti laski jyrkästi.

Tilastokeskus ei ole julkistanut palveluiden vähittäismyyntiä, mutta palveluiden vähittäismyynnin kumulatiivisen kasvuvauhdin perusteella voidaan arvioida, että palveluiden vähittäismyynti kasvoi heinäkuussa 5,4 %. Tämä on 2,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisen vuosipuoliskon palvelujen vähittäiskaupan 7,5 prosentin kasvu.

4. Vuoden 2023 toisesta neljänneksestä lähtien maani kattavat hinnat BKT:n hinnanalennuskertoimella mitattuna ovat jatkaneet laskuaan yli viiden neljänneksen ajan.



Koska Tilastokeskus ei julkaise kattavia kulutustietoja, kuten kotitalouksien kuukausittaisia ​​kulutusmenoja ja palvelualan vähittäismyyntiä, kulutuksen laskua on mahdotonta mitata täysin puhtaasti myynnin perusteella.

Kuitenkin tarjonta ylittää kysynnän, hinnat nousevat, tarjonta ylittää kysynnän ja hintojen lasku ovat perusmarkkinoiden lakeja. Koska monia perushintojamme valvoo kansallisen kehitys- ja uudistuskomission hallinnoima hintaosasto, kuten vesi, sähkö, kaasu, kuljetushinnat, koulutuksen ja lääketieteen hinnat, energian hinnat jne., vaikka tällaisten hintojen tarjonta Ylittää kysynnän tai kansainväliset markkinahinnat, kansallinen kehitys- ja uudistuskomissio vaatii edelleen hinnankorotuksia. tavaroista ja palveluista.

Silti heinäkuussa muut hinnat laskivat vaihtelevassa määrin lukuun ottamatta kuluttajahintaindeksiä, joka sisältää suuren määrän National Development and Reform Commissionin kontrolloimia hintoja ja joka nousi 0,5 % edellisvuodesta. Niistä PPI laski 0,8 % vuoden takaisesta, uusien asuntojen hinnat laskivat 4,2 % ja käytettyjen asuntojen hinnat 8,8 % vuodentakaisesta. Viimeisin Zhuge Research Instituten julkaisema "Kiinan suurten ja keskikokoisten kaupunkien keskimääräinen vuokrahinta heinäkuussa" osoittaa, että keskimääräinen vuokrahinta suurissa ja keskikokoisissa kaupungeissa eri puolilla maata oli heinäkuussa 34,81 yuania/neliömetri/kk. Se on laskenut yhdeksän peräkkäisenä kuukautena 0,01 % edellisvuodesta ja 0,01 % edellisvuodesta.

2. Kotimainen kysyntä ei osta tarpeeksi tavaroita, mikä johtaa tavaroita ja palveluita tarjoavien yritysten ylimääräisiin tuotteisiin, ja yritysten kasvupotentiaalia hidastaa myös riittämätön kysyntä.



Olemme jo pitkään luottaneet vientiin kotimaiseen kysyntään verrattuna ylimääräisen tuotantokapasiteetin imemisessä. Hyödykevienti kasvoi heinäkuussa 6,5 ​​% vuodentakaisesta Tammi-heinäkuussa hyödykkeiden vienti kasvoi 6,7 % vuodentakaisesta, mikä oli 2,4-kertainen ja 1,9-kertainen sosiaalisten hyödykkeiden vähittäiskaupan kasvuvauhti.

Toisaalta joidenkin tuotteiden tarjontaa ei voida viedä vientiin, kuten kiinteistöt, sairaanhoito, koulutus jne. Toisaalta myös ulkoisen kysynnän kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset. Kun viennillämme on suurempi vaikutus vastaaviin toimialoihin muissa maissa, nämä maat rajoittavat vientiämme korottamalla tulleja ja muita kaupan toimenpiteitä. Näin ollen vaikka lähes kaikki talouden elvytystoimemme kohdistuvat tuotantopuolelle, riittämätön kotimainen kysyntä vaikuttaa edelleen tuotantoon.

Kotimainen kysyntä hidastuu edelleen, mikä on vaikuttanut käyttöomaisuusinvestointien kasvuun. Heinäkuussa käyttöomaisuusinvestointien kasvuvauhti hidastui 1,9 prosenttiin ensimmäisen kuuden kuukauden 3,9 prosentista.

Päättäjät ovat asettaneet tuotannon etusijalle talouskasvun tukemiseksi kotitalouksien heikon kysynnän keskellä, mutta heikko kotimainen kulutus on myös vetänyt teollisuustuotantoa ja kasvattanut teollisuuden tuotevarastoja. Teollinen arvonlisäys kasvoi heinäkuussa 5,1 % vuodentakaisesta, 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ensimmäisen vuosipuoliskon 6 %:n kasvu. Teollisuustuotannon kasvu heinäkuussa oli hitain neljään kuukauteen, mikä lisäsi painetta talouden elpymiseen kolmannella neljänneksellä.



Ostopäälliköiden indeksin tilausindeksistä havaittu riittämätön kysyntä on vaikuttanut yrityksiin merkittävästi. Teollisuuden PMI:n uusien tilausten indeksi oli heinäkuussa 49,3 % supistumisvyöhykkeellä kolmatta kuukautta peräkkäin ja ei-teollisuuden uusien tilausten indeksi oli 45,7 % supistumisvyöhykkeellä 15. peräkkäisenä kuukautena.



Riittämättömistä tilauksista johtuen tuotannon PMI oli supistumisvyöhykkeellä 49,4 % ja ei-valmistussektorin PMI oli 50,2 %, mikä oli supistumisvyöhykkeen reunalla. Molemmat PMI-indeksit laskivat neljättä kuukautta peräkkäin.

Yritysten laajentuvan tuotannon ja uusien tilausten väliset erot viittaavat siihen, että tarjontapuolen aktiivisuustiedot voivat edelleen ylittää kysyntäpuolen aktiivisuustiedot, mikä väistämättä aiheuttaa jatkuvia laskupaineita hyödykkeiden hintoihin.



Taloustiedot heijastelevat myös selvästi riittämättömän kysynnän vaikutusta yrityksiin tuotannon laajentamiseen. Heinäkuussa uudet lainat yrityksille ja laitoksille olivat 130 miljardia juania, mikä on 45,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Niistä uudet keskipitkät ja pitkäaikaiset lainat vähenivät 52,1 %. Muiden yritysten talletusten nettolasku oli 178 miljoonaa yuania, mikä on 250 miljardia yuania enemmän kuin vuotta aiemmin.

3. Suurin uhka maani makrotaloudelle eivät ole ulkoiset tekijät, vaan pääasiassa jakelu- ja sosiaaliturvajärjestelmien aiheuttama riittämätön kotimainen kysyntä.



Kun Kiinassa valmistettujen tuotteiden ulkoinen kysyntä kasvaa, myös ulkomaisen kysynnän riskit kasvavat. Hyödykevientiämme puristaa tullien nousu Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa Yhdysvallat, Euroopan unioni, Thaimaa, Etelä-Korea ja eräät muut maat valmistautuvat ottamaan käyttöön lisätulleja kansainvälisten verkkopalvelumme pienpaketteille. kauppayrityksiä hillitsemään vaikutuksia pien- ja mikroyrityksiinsä. Nämä kauppakiistat ovat tärkeitä, koska kauppatariffien ja pienpakkaustariffien voimaantulon jälkeen maailman tehdas voi kohdata joidenkin vientituotteiden kysynnän laskun ulkomailla, ja mahdollinen ulkomaisten tilausten supistuminen vaikuttaa varmasti maamme tuotantoon.

Mutta tämä ei ehkä ole välitön uhka makrotaloudellemme. Sen sijaan heikko kotimainen kysyntä näyttää olevan kiireellisempi ongelma. Vaikka vienti todennäköisesti tukee talouskasvua myös tulevina kuukausina, se ei varmasti korvaa kotimaisen kysynnän vaimeuden aiheuttamaa vahinkoa talouskasvulle. Sitä vastoin kun vienti supistuu ulkoisen kysynnän supistuessa, kotimainen kysyntä ei voi kompensoida viennin supistumisen vaikutusta talouteen. Meidän on kohdattava kohtaamiamme taloudellisia haasteita, kuten kuluttajien heikko luottamus ja kysyntä.

Myös Tilastokeskus myöntää tämän. Työvaliokunta totesi 15. heinäkuuta artikkelin "Kansantalous on kaiken kaikkiaan vakaa ja vakaa alkuvuonna" lopussa, että "On ymmärrettävä, että ulkoinen ympäristö on monimutkainen, kotimainen tehokas kysyntä on edelleen riittämätöntä, ja terveen talouden elpymisen ja kasvun perustaa on vielä vahvistettava."



Riittämätön kotimainen efektiivinen kysyntä näkyy pinnalla kiinteistöjen laskuna, osakemarkkinoiden heilahteluina ja väestön vähenemisenä. Itse asiassa se johtuu siitä, että työntekijöiden tulojen osuus jakelujärjestelmässä on liian pieni ja sosiaaliturvan taso liian alhainen. Kansainvälinen keskimääräinen työntekijöiden palkkatulon osuus bruttokansantuotteesta on noin 65 %, kehittyneiden maiden noin 75 % ja maamme noin 45 %. Sosiaaliturvan kannalta joustavilla työntekijöillä ja maaseututyöntekijöillä ei ole työttömyysvakuutusta, ja näiden ihmisten eläkkeet ovat liian pienet peruselämän ylläpitämiseen.

Lisäksi taloudellinen epävarmuus on johtanut kuluttajien heikkoon luottamukseen ja riskien suojautumiseen keski- ja korkeatuloisten kuluttajien keskuudessa. He käyttävät rahansa säästämiseen eivätkä investointeihin tai yleiseen kulutukseen ja palveluihin.

Heikko kulutuskysyntä on selvästi haitallista taloudelle, koska se voi johtaa deflaatiopaineiden noidankehään hidastuvan palkkojen kasvun ja kulutuksen taustalla.

Siksi Saburo uskoo, että suorin uhka Kiinan taloudelle eivät ole ulkoiset uhat, vaan hidas sisäinen kysyntä.

Heinäkuun kuukausitietojen julkistamisen jälkeen keskuspankki ilmoitti ottavansa käyttöön uusia politiikkoja, jotka edistäisivät talouskasvua.

Kiinan keskuspankin pääjohtaja Pan Gongsheng sanoi: "Ensinnäkin lisäämme täytäntöönpanoponnisteluja tehdäksemme (rahapolitiikan mukauttamisesta) tehokkaampia; toiseksi suunnittelemme edelleen uusia lisätoimia keskushallinnon vaatimusten mukaisesti. "



Saburo uskoo kuitenkin, että heikon kotimaisen kysynnän ongelman ratkaiseminen on keskuspankin kykyjen ulkopuolella. Tämän on osoittanut nykyisen rahapolitiikan tehottomuus, joka johtuu heikkoista luottotiedoista kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuuden pienentyessä. Luottamuksen ja kysyntäpuolen politiikan lisäämiseksi meidän on aloitettava korkeammalta tasolta uudistamalla kansallista tulonjakojärjestelmää ja sosiaaliturvajärjestelmää.

[Kirjoittaja: Xu Sanlang]