maailma ei ole irronnut kiinasta
2024-10-04
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
viime vuosina ulkomaiset tiedotusvälineet ovat esittäneet teoriaa "yhteyksien irrottamisesta ja katkaisemisesta" kiinan kanssa muutaman viime vuoden aikana, mutta todellisuudessa nousu on edelleen suuri.
haluamme aina arvostella "iso, mutta ei vahva". itse asiassa iso itsessään on vahva.
kiinan bkt muodostaa noin 17 % maailman kokonaismäärästä ja sen kauppavolyymi yli 14 %, kun taas yhdysvaltojen osuus vain noin 10 %. maailmankaupan kokonaismäärät laskivat viime vuonna, samoin kiinan, mutta kiinan vienti on jälleen piristynyt tänä vuonna. miksi kiinan vienti on edelleen niin suosittua? se johtuu siitä, että meillä on kustannusetu.
kiinan kustannusetu on tulosta pitkän aikavälin kehityksestä ja riippuu pääasiassa valmistusteollisuutemme laajuudesta ja eheydestä.haluamme aina tutkia itseämme sanomalla, että olemme suuria, mutta emme vahvoja, ja että olemme suuria, mutta emme vahvoja. itse asiassa suuruus on vahva.koska vain kun mittakaava on riittävän suuri, järjestelmä voi olla täydellinen ja kustannuksia voidaan vähentää. tietysti teknologia on myös erittäin tärkeä tässä kasautumisprosessissa. esimerkiksi kiinan logistiikkakustannusten lasku johtuu siitä, että tekoälyteknologia kehittyy edelleen.
kuinka suuri on kiinan valmistusteollisuuden mittakaava? jos katsomme asiaa arvonlisäyksen näkökulmasta, kiinan tehdasteollisuuden osuus on 30 % maailman kokonaismäärästä ja osuutemme on kasvanut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2020, niin kuka sitten vähenee? ei yhdysvallat, vaan japani ja euroopan maat.
niin kauan kuin sotaa ei ole, taloudellinen logiikka on edelleen etusijalla
jotkut sanovat usein, että kiina vastaa nyt 1990-luvun japania, koska pitkällä aikavälillä kiina ikääntyy ja lyhyellä aikavälillä kysyntämme on riittämätöntä, kuten japanissa 1990-luvulla.mutta mielestäni tämä metafora on väärä, jos haluat verrata sitä 1970-luvun lopun japaniin. tämä tarkoittaa, että kiina kokee uudelleen.vaikka usein sanommekin, että tämä on kiinalaisia piirteitä, niin taloudellisen kehityksen näkökulmasta kiina ei ole mitenkään erityinen. se toistaa periaatteessa sitä polkua, jonka japani kulki sodan jälkeen. 1970- ja 1980-luvuilla japanissa tapahtui suuri muutos. toisaalta kysyntä siirtyi ulkomailta kotimaiseen kysyntään ja toisaalta innovatiiviseen talouteen. vanhemmat ihmiset varmaan muistavat, että 1980-luvulla tai jopa 1990-luvun alkupuoliskolla lähes kaikki uudet tuotteet tulivat henkilökohtaisia tietokoneita lukuun ottamatta japanista.
itse asiassa olemme maailman johtavia monilla toimialoilla, sähköajoneuvoista ja uusista energiatuotteista puhumattakaan. jopa tekoälyn alalla kiina johtaa maailmaa. kiinasta puuttuu kaikkein huippuluokan asioita, mutta sovelluksen näkökulmasta kiina on paljon edellä maailmaa.
meillä on oltava tarpeeksi luottamusta itseemme. yhdysvaltojen riippuvuus kiinasta ei ole todellisuudessa vähentynyt. noin 40 %:lle.vaikka tämä maailma voi luoda kansainvälisiä jännitteitä, uskon, että niin kauan kuin sotaa ei ole, taloudellinen logiikka on silti etusijalla.
kiinalaisten yritysten laajentuminen ulkomaille tuo win-win-tilanteen
ei ole epäilystäkään siitä, että ulkomaille siirtymisestä on tullut trendi. tuolloin yhdysvallat ja japani loivat molemmat uudelleen yhdysvaltojen ja japanin ulkomaille.
itse asiassa kiinalaisten yritysten laajentuminen ulkomaille tuo win-win-tilanteen.esimerkiksi meidän ja aseanin välillä meillä oli tapana tuoda raaka-aineita raaka-aineita tuottavista maista, tuoda joitain välituotteita aasian kehittyneistä talouksista, sitten koota ne ja myydä ne eurooppaan ja yhdysvaltoihin. nyt alan uudistuessa monet työvoimavaltaiset toimialat ovat siirtyneet kaakkois-aasiaan. myös vientirakenne on muuttunut ja olemme alkaneet viedä korkealaatuisia välituotteita. täydentävä suhteemme kaakkois-aasiaan on win-win-tilanne.
nykyään puhutaan aina "involuutiosta", mutta itse asiassa kiinan "involuutio" ei ole mitenkään erikoinen. japanilla oli ylikapasiteettia 1970-luvun lopulla. miksi japani laajeni aggressiivisesti ulkomaille? se johtuu siitä, että kotimarkkinoiden kapasiteetti on pieni, mutta investoinnit suuria, joten voimme vain kääntyä ulkomaille.
mutta meidän tukemme innovaatioille ei riitä. meidän on käytettävä enemmän rahaa riskipääomaan. tämä on ratkaisu "involuutioon".
kiinan sitoumus laajentaa entisestään institutionaalista avautumista
koko maailma käy läpi energiamuutosta. jos kehitysmaat haluavat kehittyä, ne eivät voi jatkaa vanhaa fossiilisen energian polkua. suhteellisesti sanottuna kiinalla on parempi tuotantokapasiteetti ja se voi auttaa muita maita, erityisesti kehitysmaita, toteuttamaan energian muuntamista ja myötävaikuttamaan maailman päästöjen vähentämiseen.
sekä yhdysvallat että eurooppa haluavat teollistua uudelleen, mutta yhdysvaltojen on lähes mahdotonta saattaa uudelleen teollistuminen päätökseen yksinään. siksi, jos eurooppa ja yhdysvallat haluavat saavuttaa uudelleenteollistamisen, niiden on avattava ovi kiinalaisille investoinneille. itse asiassa kiinalla ei ole vain valtavaa tuotantokapasiteettia, vaan se on myös ohittanut kehittyneet maat monissa tekniikan osissa. kehittyneiden maiden on myös sopeuduttava tähän.
lyhyesti sanottuna kiina on vapaakaupan lipunkantaja, ja kiinan kommunistisen puolueen 20. keskuskomitean kolmas täysistunto teki myös uusia sitoumuksia siitä, että kiina laajentaa entisestään institutionaalista avoimuutta.kiina on poistanut kokonaan rajoitukset ulkomaisille investoinneille tehdasteollisuudessa, mikä on kiinan sitoumus maailmalle. kiina toivoo myös, että muut maat voivat säilyttää globalisaation saavutukset maailmannäyttämöllä ja säilyttää nykyisen vapaakauppa- ja vapaainvestointikehyksemme.
(kirjoittaja on pekingin yliopiston boya distinguished professor ja kiinan taloustutkimuskeskuksen johtaja)
lähde: beijing daily client
kirjailija: yao yang
