uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

▎ wu bingbing, pekingin yliopiston lähi-idän tutkimuskeskuksen johtaja lähde: taihe think tank

toimittajan huomautus

mitä muutoksia yhdysvaltojen lähi-idän politiikkaan on tehty? onko iranin sotilaallista voimaa suuresti aliarvioitu? mihin muihin muutoksiin israelin ja palestiinan konfliktissa kannattaa kiinnittää huomiota?

"phoenix reference" kokoaa lukijoiden iloksi wu bingbingin, pekingin yliopiston lähi-idän tutkimuskeskuksen johtajan, 8. taihe civilization forumin kansainvälisten suhteiden alafoorumissa pitämät upeat puheet.

aihekeskustelussa "kansainväliset geopoliittiset haasteet ja vastaukset" wu bingbing huomautti, että lähi-idässä on tapahtunut huomattavia muutoksia turvallisuuden, talouden ja alueellisten yhteenliittymien osalta. hän sanoi, että yhdysvallat on sopeuttanut lähi-idän politiikkaansa eikä ole halukas käynnistämään alueella toista laajamittaista maasotaa ja on päässyt yksimielisyyteen iranin kanssa tässä asiassa, mutta israel aikoo kärjistää konfliktia alueella. hän esitteli myös lähi-idän maiden muutoksia ja ponnisteluja talouden ja alueellisten yhteenliittymien osalta. seuraava on wu bingbingin puheen koko teksti.

toimittaja丨song dongze hu yufan

▎ 8. ​​taihe civilization forumin kansainvälisten suhteiden alafoorumin teemakeskustelu on "kansainväliset geopoliittiset haasteet ja vastaukset" lähde: taihe think tank

kerron ensin lähi-idän muutoksista.

ensinnäkin turvallisuuden kannalta on pääasiassa kolme perustavaa muutosta: ensinnäkin yhdysvaltain politiikan mukauttaminen tällä alueella. lähes 20 vuotta sitten yhdysvallat aloitti sodat tällä alueella afganistanissa ja irakissa. samaan aikaan kiina on kehittynyt erittäin nopeasti viime vuosina ja saavuttanut yhä enemmän globaalia vaikutusvaltaa. tästä näkökulmasta katsottuna myös yhdysvallat on päättänyt siirtää painopisteensä lähi-idästä aasiaan. obaman hallinnon politiikkana oli kääntyä aasiaan, ja trumpin hallinnolla oli muutos intian ja tyynenmeren strategisessa kehyksessä. myöhemmin obaman hallinto veti joukkonsa irakista, trumpin hallinto pääsi sopimukseen talebanin kanssa ja myös bidenin hallinto sai päätökseen vetäytymisensä afganistanista.

tämä on hyvin selkeä viesti alueelle lähetettynä: yhdysvallat ei ole enää halukas käynnistämään uutta laajaa maasotaa, ainakaan tällä alueella ei tule olemaan sellaista merkkiä. voidaan nähdä, että yhdysvallat toivoo rajoittavansa osallistumistaan ​​lähi-idän sotiin.

▎ yhdysvallat ilmoitti 31.8.2021 saaneensa päätökseen joukkojensa vetäytymisen afganistanista. yhdysvallat aloitti sodan afganistanissa 7. lokakuuta 2001. lähes 20 vuotta kestänyt sota on tuonut afganistanille valtavia ihmishenkien ja omaisuuden menetyksiä.

toinen on iranin nousu. iran on viimeisten 20 vuoden aikana kehittänyt erittäin voimakkaasti erilaisia ​​pelotetekniikoita, mukaan lukien droneja ja tekoälyä. nyt voit nähdä, että iranilla on erittäin laajamittaisia ​​ilmaiskuja israelia vastaan ​​ja periaatteessa 60 % sen ohjuksista on rikkonut israelin ilmapuolustuksen. ,tämä osoittaa iranin erittäin vahvat taistelukyvyt ja voi suorittaa laajamittaisia ​​uhkaavia hyökkäyksiä israelia ja muita maita vastaan.

kolmanneksi tällä alueella hamas, jihad (toimittajan huomautus: jihad, palestiinan islamilainen jihad, on yksi palestiinan tärkeimmistä poliittisista ryhmittymistä ja on vähemmän voimakas kuin hamas), libanonin hizbollah, jemenin houthi-asevoimat, irakin miliisi ja muut ei-valtiolliset tärkeimmät toimijat, he kuuluvat vastarintaarmeijaan ja -leiriin.olemme siis nähneet, että hamas on ollut vastakkainasettelussa israelin kanssa noin viimeisen vuoden ajan, samoin kuin hizbollahin kanssa libanonissa ja israelissa.

nämä kolme suurta muutosta lähi-idän tilanteessa ovat tuoneet meille uusia tilanteita ja tosiasioita.yhdysvallat toivoo välttävänsä suoran vastakkainasettelun ja toivoo myös välttävänsä alueellisen sodan tällä alueella. tästä on tullut yksimielisyys yhdysvaltojen ja iranin välillä. jotkut valtiot ja ei-valtiolliset toimijat, erityisesti israel, vastustavat tätä.israel toivoo eskaloivansa konfliktia alueella, mukaan lukien hamasin poliittisten johtajien murhat ja monet toimet libanonissa. tämä on muutos tämän alueen turvallisuuteen.

▎ yk:n humanitaarinen järjestö varoitti 23.9.2024, että lähi-idän tilanne jatkuu kireänä. israel on tehnyt satoja kostoilmaiskuja hizbollahia vastaan ​​libanonissa. vihollisuudet johtivat kylän tuhoutumiseen etelä-libanonissa.

toiseksi muutokset taloudessa. tästä näkökulmasta voimme nähdä lähi-idän maiden ponnistelut talouden monipuolistamiseksi, kuten arabimaiden, erityisesti saudi-arabian ja yhdistyneiden arabiemiirikuntien ponnistelut. saudi-arabia oli julkaissut "vision 2030" -projektinsa vuonna 2016. tässä vaiheessa kaikki alkoivat tietää, että se oli aloittanut lokalisointi- ja teollistumisprosessin sekä sosiaalisen ja taloudellisen vapautumisen ja markkinoinnin muutokset. nämä maat, mukaan lukien persianlahden maat, ovat erittäin keskittyneet taloudelliseen kehitykseen, kuten talouden kehittämiseen globaalissa kontekstissa. siksi yhdysvallat toivoo, että persianlahden persianlahden maat voivat tehdä yhteistyötä israelin kanssa (toimittajan huomautus: persianlahden yhteistyöneuvosto, persianlahden yhteistyöneuvosto, on persianlahden alueen tärkein poliittinen ja taloudellinen organisaatio), lähinnä persianlahden taustan vuoksi. lähi-idän strateginen liitto.

trumpin hallinnon aikana yhdysvallat tuki myös arabiemiirikuntia ja bahrainia sekä edisti niiden ja israelin välisten suhteiden normalisointia. yhdysvallat edisti myös monenvälisiä järjestelyjä (i2u2), joihin kuuluivat israel, intia ja yhdistyneet arabiemiirikunnat. toimittajan huomautus: yhdysvallat, intia, israel ja yhdistyneet arabiemiirikunnat perustivat nelipuolisen organisaation "i2u2", jonka tavoitteena on valjastaa sosiaalinen elinvoima ja yrittäjyys vastaamaan maailman kohtaamiin haasteisiin.

▎yhdysvaltojen, intian, israelin ja afganistanin neljän maan hallitusten päämiehet pitivät 14.7.2022 ensimmäisen i2u2-johtajien kokouksen. new york times analysoi, että israelille i2u2 on maalle toinen "asento" vastustaa irania ja toinen "alusta" suhteiden vahvistamiseksi yhdistyneiden arabiemiirikuntien kanssa vuosikymmeniä kestäneen vieraantumisen jälkeen.

kolmas on alueellinen yhteenliittäminen. yhdysvallat käynnisti viime vuoden g20-huippukokouksessa intian, lähi-idän ja euroopan talouskäytävän käsitteen. tästä näkökulmasta katsottuna he toivovat meri- ja maayhteyksien lisäksi intian ja persianlahden yhteistyöneuvoston persianlahden maiden sekä euroopan ja yhdysvaltojen välisiä yhteyksiä, vaan myös putkilinjojen, kuten vetyvaraputkien ja -kaapeleiden, perustamista.

tällaisessa kilpailuympäristössä on myös venäjän käynnistämiä kansainvälisiä käytävähankkeita.esimerkiksi "kansainvälinen pohjois-etelä-liikennekäytävä" on tarkoitettu yhdistämään kaukasus, kaspianmeri, venäjä ja iran intiaan.

mukana on myös türkiye. muutokset alueellisissa maissa voidaan nähdä myös tästä näkökulmasta. viime vuonna türkiye ilmaisi toiveensa, että kaspianmeren ylittävä itä-länsi-keskikäytäväaloite linjattaisiin belt and road -aloitteen kanssa yhteyksien parantamiseksi euraasiassa.tästä näkökulmasta katsottuna myös yhteenliittämisessä on kilpailua.

nämä kolme näkökohtaa, turvallisuus, talous ja alueellinen yhteenliittäminen, ovat yhdessä saaneet aikaan vakavamman ja vakavamman geopoliittisen kilpailun, joka ei ole vain suurvaltojen välillä, vaan mukana ovat myös alueelliset voimat, mukaan lukien iran, turkki, yhdistyneet arabiemiirikunnat ja israel. . tätä taustaa vasten voidaan nähdä, että tietyt toimenpiteet ovat tarpeen kilpailun kärjistymisen vähentämiseksi. tästä syystä eri maiden turvallisuusjärjestelyt tulevaisuudessa ovat erittäin kriittisiä ja niitä on edelleen tarkkailtava.