tunnettu japanilainen kommentaattori hiroyuki akita: türkiyen "akrobaattinen diplomatia" elää rinnakkain mahdollisuuksien ja riskien kanssa
2024-09-22
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
reference news network raportoi 22. syyskuuta"nihon keizai shimbun" julkaisi artikkelin "turkin "akrobaattinen diplomatia" itsenäisyyden saavuttamiseksi" 19. syyskuuta. kirjoittaja oli sanomalehden kommentaattori hiroyuki akita. ote artikkelista on seuraava:
koko maailman tulevaisuus ja kohtalo ovat paksun sumun peitossa.
tässä tilanteessa yksi nouseva voima on suurin muuttuja, ja se on türkiye, jonka pinta-ala on kaksi kertaa japaniin verrattuna. noin 100 vuotta sitten türkiyen edeltäjä, ottomaanien valtakunta, hallitsi aikoinaan maailmaa, ja sillä oli valtava alue euraasian mantereella. tänään türkiyen paino kansainvälisessä politiikassa on jälleen nousussa. globaalia puolustustietoa jäljittävän "global firepower" -sivuston tilastojen mukaan turkin sotilaallinen kokonaisvoima on noin 355 000, mikä on toiseksi vain yhdysvallat naton sisällä, ja se sijaitsee euroopan, lähi-idän ja aasian risteyksessä. , ja sen geopoliittinen asema on erittäin tärkeä.
turkkia johtava presidentti recep tayyip erdogan on viime vuosina sitoutunut seuraamaan "omaa polkuaan" ja poikkeamaan täysin terveestä järjestä. vaikka se on naton ydinjäsen, sillä on hyvät suhteet venäjän presidentti vladimir putiniin. erdogan ilmaisi myös aikomuksensa liittyä kiinan ja venäjän johtamaan brics-mekanismiin sekä shanghain yhteistyöjärjestön türkiye on jättänyt jäsenhakemuksen entiselle. olisi täysin ennenkuulumatonta, että naton jäsenistä tulisi brics-maita.
lisäksi samalla kun türkiye kätteli venäjää, se otti yhteyttä myös venäjän kanssa sodassa olevaan ukrainaan toimittaakseen sille tb2-sotilaallisia droneja.
mitä mieltä turkkilaiset? miten he aikovat hyödyntää kansainvälistä politiikkaa? selvittääkseen näitä asioita kirjoittaja tuli türkiyeen syyskuun alussa kuuntelemaan paikallisten diplomaattien ja valtion virkamiesten analyysiä.
useimmat asiantuntijat ilmaisivat olevansa kiireellisiä yhdysvaltain hegemonian heikentymisen ja moninapaisuuden kehittyvän prosessin suhteen. heidän mielestään pelkkä natoon luottaminen ei voi suojella maansa turvallisuutta. näistä huolista türkiye aikoo yhdistää voimansa kaikkien osapuolten kanssa varmistaakseen itselleen riittävät vakuutukset kaikkiin suuntiin.
çal erhan, turkin presidentinlinnan turvallisuus- ja ulkopoliittisen komitean jäsen, uskoo: "yhdysvaltojen hegemonian heikentyminen on synnyttänyt mielipide-eroja naton sisällä. turkin on vahvistettava asemaansa lännessä ja samalla vahvistettava suhteita itään ja valmistauduttava mahdollisen varaan muutokseen."
voidaan sanoa, että kaikkialla türkiyen ympäristössä on kuumia pisteitä. syyrian sisällissota on aiheuttanut yli 3 miljoonan pakolaisen virtaamisen turkkiin irakin ja syyrian raja-alueilla, taistelu turkista riippumattomuuteen sitoutuneiden kurdiryhmien ja hallituksen välillä ei ole koskaan laantunut. lisäksi türkiye on ollut kiistassa kreikan kanssa useiden vuosien ajan kyproksen kysymyksestä.
vastatakseen itsenäisesti yllä mainittuihin uhkiin turkki jatkaa sotilasverkostonsa laajentamista, mukaan lukien sotilastukikohtien perustaminen tai joukkojen lähettäminen irakiin, azerbaidžaniin, kyprokselle, qatariin ja somaliaan sekä sotilaallisten neuvoa-antavien ryhmien lähettäminen keskellä olevaan syyriaan. sisällissodasta.
amerikkalaisen ajatushautomon german marshall fundin ankaran toimiston johtaja analysoi, että türkiyen pitkähihainen tanssi on juurtunut myöhään ottomaanien valtakunnan historiallisiin geeneihin. 1700-luvulla ottomaanien valtakunta menetti hegemoniansa länsimaille, kuten britannialle ja venäjälle. sen jälkeen toteuttaakseen oman modernisoitumisensa ja selviytymisensä ottomaanien valtakunta toisaalta vahvisti suhteitaan länsivaltojen kanssa ja toisaalta tajusi myös, että sen on luotava kilpailua valtojen sisällä. turkin tasapainoinen strategia perii tämän linjan säilyttäen samalla tiiviit suhteet länsimaiden kanssa ilman, että se luottaa mihinkään suurvaltaan.
mikä vaikutus türkiyen diplomaattisilla liikkeillä on kansainväliseen politiikkaan? jos türkiye vaatii kulkemaan omaa tietä, se tuhoaa yhtenäisyyden naton sisällä. turkki esti vuonna 2023 ruotsia liittymästä natoon sillä perusteella, että ruotsi salli kurdiryhmien toimia maassa, mikä aiheutti päänsärkyä yhdysvalloille ja euroopalle.
toisaalta türkiyen itsenäisellä linjalla on oma roolinsa asioissa, joita länsi ei voi ratkaista itsenäisesti. maa lisää osallistumistaan afrikan asioihin mahdollisten konfliktien ratkaisemiseksi, mutta naton suhtautuminen afrikkaan on epäselvä ja horjuva. elokuun alussa türkiye käynnisti myös sovittelun yhdysvaltojen ja venäjän välillä ja loi edellytykset 26 vangille, jotka on pidätetty seitsemässä maassa, mukaan lukien yhdysvallat ja venäjä, palata omiin maihinsa.
kuitenkin niin kauan kuin türkiye pysyy naton jäsenenä, tällainen "akrobaattinen diplomatia" uhkaa menettää kaiken, jos se tekee yhden väärän liikkeen. turkin talous- ja ulkopolitiikan tutkimuskeskuksen johtaja sinan jürgen huomautti: ”viime vuonna 60 prosenttia turkin saapuvista turisteista ja kaupasta tuli länsimaista. tässä tapauksessa on mahdotonta ylläpitää tasavälistä suhdetta länteen ja ei-länsimaat. pahimmassa tapauksessa turkki potkitaan ulos läntisistä taloudellisista ja poliittisista instituutioista.
venäjän ja ukrainan konfliktin ja lähi-idän konfliktin aiheuttamat kriisit leviävät edelleen. länsimaiden paras strategia on hyödyntää türkiyen itsenäistymishalua ja kannustaa sitä antamaan myönteisiä panoksia. (koottu / liu lin)
