500 päivää myöhemmin Sudan on loukussa "nälkään"
2024-08-27
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
26. elokuuta paikallista aikaa Sudanissa, Koillis-Afrikassa, koko maahan levinnyt sisällissota tuli virallisesti 500. päivään. Tämä sisällissota puhkesi 15. huhtikuuta 2023. Sotivat osapuolet olivat Sudanin asevoimat ja Sudanin nopeat tukijoukot. Taistelut puhkesivat pääkaupungissa Khartumissa ja levisivät vähitellen muille alueille.
Tämä sisällissota on aiheuttanut syvää kärsimystä Sudanin kansalle. Äskettäin Yhdistyneet Kansakunnat ilmoitti, että Sudanin Pohjois-Darfurin alueella on esiintynyt nälänhätää – ensimmäinen vahvistettu nälänhätä maailmanlaajuisesti sitten vuoden 2017. Nälänhädän kriisi kasvaa edelleen kaikkialla Sudanissa. YK:n viranomaiset sanoivat, että yli 25,6 miljoonaa ihmistä maassa on vaarassa saada akuutti nälkä ja 8,5 miljoonaa on vaarassa saada hätänälkä.
Sota on kuitenkin edelleen käynnissä. Viime viikolla uusi tulitaukoneuvottelukierros Sudanin aseellisesta konfliktista päättyi Genevessä, Sveitsissä, mutta ei päässyt sopimukseen tulitauosta ja muista kysymyksistä. YK:n pakolaisjärjestön virkamies kertoi Beijing Newsin toimittajalle, että jos tämä sisällissota jatkuu, tuhansien ihmisten henki Sudanissa on vaarassa.
Heinäkuun 24. päivänä paikallista aikaa Itä-Sudanissa aseellinen konflikti jatkui Sudanissa, ja pakolaisleireillä asuivat siirtymään joutuneet ihmiset. Kuva/IC valokuva
nälänhätä pyyhkäisee maata
Sudan, Afrikan ja Lähi-idän suurin maataloustuottaja, on pitkään pidetty alueen potentiaalisena leipäkorina, mutta nyt nälkä riehuu koko maassa.
Tämän vuoden 1. elokuuta Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvikeohjelman "Integrated Food Security Phase Classification" (IPC) -hankkeen nälänhätätarkastelukomitea (FRC) vahvisti virallisesti, että Zamzamin pakolaisleirillä Pohjois-Darfurissa, Sudanissa, oli nälänhätä. FRC:n raportti osoittaa, että tämän vuoden tammikuusta lähtien saatujen tietojen perusteella akuutti aliravitsemus ja kuolleisuus Zamzamin pakolaisleirillä ovat ylittäneet IPC:n kynnyksen nälänhädän katsomiselle.
Xinhua News Agency lainasi Reutersin raporttia, jonka mukaan tämä on kolmas kerta IPC-projektin käynnistämisen jälkeen vuonna 2004, kun jossain päin maailmaa on havaittu nälänhätä. FRC julisti ensimmäisen kerran nälänhädän vuonna 2011, kun lähes 500 000 ihmistä Somaliassa kärsi nälänhädästä konfliktien, kuivuuden ja riittämättömien sateiden vuoksi. Viimeisin kerta oli vuonna 2017. Tuolloin kolmen vuoden sisällissodan jälkeen 80 000 ihmistä kohtasi nälänhätää Etelä-Sudanin Unity Staten osissa.
Sudanin humanitaarinen kriisi on pahentunut yli vuoden ajan konfliktin jatkuessa. Erityisesti pakolaisten määrä Zamzamin pakolaisleirillä lähellä Pohjois-Darfurin pääkaupunkia El Fasheria on paisunut muutamassa viikossa 300 000:sta lähes 500 000:een. Nämä pakolaiset viittaavat pääasiassa ihmisiin, jotka ovat joutuneet siirtymään Sudanin sodan vuoksi.
FRC:n raportin mukaan nälänhätä on jatkunut Zamzamin pakolaisleirillä tämän vuoden heinäkuusta lähtien ja todennäköisesti jatkuu ainakin lokakuuhun asti. Vaikka vain Zamzamin pakolaisleiri on virallisesti julistettu nälänhätä, raportissa todetaan, että "monet muut Sudanin osat ovat edelleen nälänhädän vaarassa" niin kauan kuin konflikti jatkuu ja humanitaarinen apu on rajoitettua.
Assadullah Nasrullah, Yhdistyneiden Kansakuntien Sudanin pakolaisjärjestön tiedottaja, sanoi Beijing News -lehden toimittajan haastattelussa, että Zamzamin pakolaisleirin nälänhätä on traaginen seuraus Sudanissa meneillään olevasta sodasta.
"Konfliktin keskellä ihmiset eivät pysty tuottamaan ruokaa. Samaan aikaan humanitaarisen avun pääsyä rajoitetaan voimakkaasti monissa paikoissa, mikä estää miljoonia ihmisiä saamasta tarvittavaa selviytymisapua, mikä pahentaa entisestään humanitaarista katastrofia "Nasrallah sanoi, että vaikka nälänhätä on tällä hetkellä vahvistettu vain yhdessä paikassa, sudanilaisille, jotka joutuvat siirtymään maan sisällä, tämä osoittaa myös selvästi, että elintarvikekriisi maassa voimistuu.
Sudanin nälänhätäkriisi leviää edelleen. CCTV Newsin mukaan 13. elokuuta paikallista aikaa paikallisen aseellisen Sudanin kansan vapautusliikkeen (North Bureau) Shiru-ryhmä Etelä-Sudanissa antoi julkilausuman, jossa se ilmoitti nälänhädästä sen hallinnassa olevissa Etelä-Kordofanin ja Sinisen Niilin osavaltioissa. Lausunnossa kerrottiin, että näillä kahdella alueella asuu noin 3 miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä yli 20 prosenttia perheistä kärsii vakavasta ruokapulasta ja yli 30 prosenttia lapsista on aliravittuja, mikä saavuttaa YK:n nälänhädän määritelmän. Sudanin kansan vapautusliikkeen (Pohjoinen) Shiru-ryhmä antoi 22. elokuuta toisen lausunnon, jossa ilmoitettiin, että 109 ihmistä oli kuollut aliravitsemuksen vuoksi Etelä-Kordofanissa.
Sudanin sisällissodan puhkeamisen jälkeen YK totesi, että Sudanilla on yksi viime vuosien vakavimmista humanitaarisista katastrofeista maailmassa. Tällä hetkellä puolet Sudanin 45 miljoonasta ihmisestä tarvitsee kiireellisesti ulkopuolista apua, ja yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään pakosta, mukaan lukien lähes 2 miljoonaa pakolaista, jotka ovat tulleet naapurimaihin Tšadiin, Egyptiin ja Etelä-Sudaniin.
Tämän vuoden toukokuussa Maailman elintarvikeohjelman virkamiehet huomauttivat, että vakavan ruokapulan vuoksi monet Darfurissa, Sudanissa, joutuivat syömään ruohoa tai maapähkinöiden kuoria. Tällä hetkellä maassa 25,6 miljoonaa ihmistä on vaarassa saada akuuttia nälkää, 8,5 miljoonaa ihmistä uhkaa hätänälkä ja yhteensä 13 aluetta on vaarassa joutua nälänhätään. Jotkut elintarviketurvan asiantuntijat pelkäävät, että Sudanissa 2,5 miljoonaa ihmistä voi kuolla nälkään tämän vuoden loppuun mennessä.
Kansainväliset avustustyöntekijät ovat toistuvasti huomauttaneet, että Sudanin asevoimat joko estävät humanitaarisen avun toimitukset tai ryöstävät nopeat tukijoukot. Molemmat taistelevat osapuolet kuitenkin kiistävät humanitaarisen avun estämisen. Avun eston lisäksi Sudanissa alkoi sadekausi heinäkuussa Ulkomaailma on huolissaan siitä, että jo ilmastonmuutoksen etulinjassa olevaa Sudania kohtaa rankkasateet ja tulvat, jotka pahentavat entisestään mm. ruokaturvana ja sairauksina.
Nasrallah sanoi, että YK:n pakolaisjärjestö on konfliktin puhkeamisesta lähtien työskennellyt kumppaneidensa kanssa humanitaarisen avun tarjoamiseksi Sudanin sisäisille pakolaisille ja naapurimaihin paenneille Sudanin pakolaisille. He tarvitsevat kiireellisesti ruokaa, puhdasta vettä, sairaanhoitopalvelut jne. "Mutta kriisin jatkuessa kotiseudultaan siirtymään joutuneiden sudanilaisten ja naapurimaihin siirtyvien pakolaisten määrä kasvaa, kuten myös heidän tarvitsemansa tuki."
Heinäkuun 10. päivänä paikallista aikaa Kassalan osavaltiossa, Itä-Sudanissa, Sudanin aseellinen konflikti jatkui, ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet ihmiset pakenivat leireille. Kuva/IC valokuva
Rauhanneuvottelut ilman tulosta
Nälänhädän riskin kasvaessa kansainväliset koordinaattorit pitivät uuden tulitaukoneuvottelukierroksen Sudanin asevoimille Genevessä, Sveitsissä. Neuvottelut alkoivat Genevessä 14. elokuuta paikallista aikaa. Sudanin nopeat tukijoukot lähettivät valtuuskunnan, mutta Sudanin asevoimat eivät lähettäneet edustajaa.
Yli 10 päivää kestäneiden neuvottelujen jälkeen kaikkien neuvotteluihin osallistuvien osapuolten muodostama "Sudanin rauhan edistäminen ja siviilien suojeleminen liitto" antoi yhteisen tiedonannon 23. elokuuta. CCTV Newsin mukaan tiedonannossa todettiin, että tämän neuvottelukierroksen aikana liittoutuma edisti onnistuneesti joidenkin keskeisten humanitaaristen käytävien avaamista uudelleen Sudanissa ja sai molemmilta Sudanin aseellisen konfliktin osapuolilta sitoumuksia siviilien suojelun vahvistamiseksi. Osapuolet eivät kuitenkaan päässeet sopimukseen esimerkiksi tulitauosta.
China Institute of Contemporary International Relationsin Lähi-idän instituutin johtaja Liao Baizhi sanoi Beijing News -lehden toimittajan haastattelussa, että Sudanin asevoimat eivät osallistuneet Genevessä käytyihin neuvotteluihin, joten neuvottelut eivät todennäköisesti onnistu positiivisia tuloksia alusta alkaen. Hän huomautti, että Sudanin asevoimat olivat itse asiassa tyytymättömiä neuvotteluihin, mukaan lukien siihen, että koordinaattorin kanssa ei päästy sopimukseen siitä, pitäisikö Sudanin hallituksen valtuuskunnan vai Sudanin asevoimien valtuuskunnan osallistua vuoropuheluun, ja päätökseen jättää Jeddah väliin. Neuvottelut ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat tyytymättömiä neuvotteluihin.
On raportoitu, että Sudanin asevoimat uskovat, että Yhdistyneet arabiemiirikunnat tukevat Sudanin nopeita tukijoukkoja ja toimittavat niille aseita. Mutta Arabiemiirikunnat kiistää tämän.
Siitä lähtien, kun tämä konflikti puhkesi 15. huhtikuuta viime vuonna, taistelut ovat jatkaneet leviämistä. Viime vuoden toukokuun alussa sotivat osapuolet kävivät Saudi-Arabian ja muiden maiden välityksellä neuvottelut Saudi-Arabian kaupungissa Jeddassa ja allekirjoittivat sopimuksen lyhytaikaisen tulitauon toteuttamisesta ja humanitaaristen operaatioiden järjestämisestä. Sopimusta ei kuitenkaan ole pantu tehokkaasti täytäntöön. Xinhua News Agencyn mukaan osapuolet ovat sittemmin saavuttaneet useita lyhytaikaisia tulitaukosopimuksia, mutta niitä ei ole onnistuttu panemaan tehokkaasti täytäntöön.
Lokakuun lopussa 2023 kansainvälisen yhteisön ja ihmisoikeusjärjestöjen painostuksesta Sudanin asevoimat ja nopeat tukijoukot aloittivat uudelleen rauhanneuvottelut Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian johdolla. Molemmat osapuolet ovat kuitenkin hylänneet väliaikaisen tulitauon neuvottelujen aikana. Saman vuoden joulukuussa neuvottelut katkesivat jälleen ilman edistystä tulitauon saavuttamisessa. Saudi-Arabia ja muut sovittelijat ilmoittivat myöhemmin, että osapuolten väliset neuvottelut Jeddassa keskeytettäisiin määräämättömäksi ajaksi.
YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 8. maaliskuuta 2024 päätöslauselman, jossa kehotettiin Sudanin sotivia osapuolia lopettamaan vihollisuudet Ramadanin aikana. Sudanin asevoimat sopivat sittemmin aloittavansa välilliset neuvottelut Nopeiden tukijoukkojen kanssa Libyan ja Türkiyen välittämänä. Sudanin asevoimat vaativat kuitenkin nopean tukijoukkojen vetäytymistä siviilialueilta ennen kuin sopisivat tulitauosta Ramadanin aikana. Lopulta osapuolet eivät päässeet sopimukseen.
Sveitsissä pidettiin tämän vuoden elokuuhun asti uusi tulitaukoneuvottelukierros, jossa Yhdysvallat isännöi Sveitsissä Saudi-Arabiaa ja Sveitsiä isäntämaina sekä Afrikan unionia, Egyptiä, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Yhdistyneet Kansakunnat tarkkailijoina. On raportoitu, että Sudanin asevoimat eivät lähettäneet edustajaa kokoukseen, mutta pitivät puhelinyhteyttä koordinaattorin kanssa. Neuvottelut eivät kuitenkaan edistyneet tulitauon kaltaisissa kysymyksissä.
Itse asiassa Liao Baizhi uskoo, että Sudanin asevoimat edistäisivät mieluummin Jeddan sopimuksen täytäntöönpanoa. Hän huomautti, että yksi Jeddan sopimuksen määräyksistä on, että taistelevat osapuolet vetäytyvät miehitetyiltä alueilta, mikä on selvästi enemmän nykyisten Sudanin asevoimien etujen mukaista. Xinhua News Agencyn mukaan Sudanin "Suvereeni neuvosto" ilmoitti 18. elokuuta, että oltuaan yhteydessä Yhdysvaltojen ja Egyptin hallituksen kanssa Sudanin hallitus lähettää valtuuskunnan Egyptin pääkaupunkiin Kairoon keskustelemaan "vision toteuttamisesta Jeddan sopimus."
Mutta kun tarkastellaan Sudanin yleistä tilannetta, Liao Baizhi uskoo, että sotivien osapuolten on edelleen erittäin vaikeaa päästä tulitaukoon. "Tulituon saavuttamiseksi joko kumpikaan osapuoli on täysin kyvytön taistelemaan tai toinen osapuoli on selvästi voittanut. Tällä hetkellä kumpikaan näistä ehdoista ei täyty. Osapuolet ovat edelleen tyhmiä eivätkä halua antaa periksi." Liao Baizhi sanoi: "Samaan aikaan Sudanin tilanne on muuttumassa. Siitä tulee yhä monimutkaisempi, mikä tekee tulitauosta yhä vaikeampaa."
23. elokuuta paikallista aikaa Genevessä, Sveitsissä, uusi tulitaukoneuvottelukierros päättyi Sudanin aseellisen konfliktin osalta. Tällä neuvottelukierroksella ei päästy sopimukseen tulitauosta ja muista kysymyksistä. Kuva/IC valokuva
Loputon sisällissota
Elokuun 24. päivänä paikallista aikaa, Geneven neuvottelujen päättymisen jälkeen, Sudanin asevoimien komentaja Burhan kertoi tiedotusvälineille Port Sudanissa: "Emme mene Geneveen... Taistelemme 100:n puolesta. vuotta." Burhanin ankara asenne teki Ulkomaailman vielä vähemmän optimistisen Sudanin rauhannäkymien suhteen.
Huhtikuun 15. päivänä 2023 pääkaupungissa Khartumissa puhkesi kova aseellinen konflikti Sudanin asevoimien ja nopean tukijoukkojen välillä, mikä johti satoihin kuolonuhreihin muutaman päivän sisällä. Sudanin poliittinen tilanne on ollut epävakaa pitkään, ja asevoimien ylipäällikön Abdel-Fattah al-Burhanin ja nopeiden tukijoukkojen johtajan Mohamed Hamdan Dagalon välisen valtataistelun katsotaan olevan epävakaa. olla räjähtävä tämän aseellisen konfliktin välitön syy.
Burhan ja Dagalo tekivät yhteistyötä vuonna 2019 kukistaakseen entisen presidentin Omar al-Bashirin, joka oli hallinnut Sudania lähes 30 vuotta. Sittemmin Sudanin sotilas- ja siviilijohtajat ovat päässeet vallanjakosopimukseen johtamaan Sudanin poliittista muutosta. Vuonna 2021, kun demokratiaa kannattava ryhmä vaati siirtymistä armeijasta siviilihallitukseen, Sudanin armeija käynnisti sotilasvallankaappauksen ja pidätti siirtymäkauden hallituksen pääministerin Hamdokin ja muita korkeita hallituksen virkamiehiä.
Sotilasvallankaappaus laukaisi vuoden kestäneen mielenosoitusaallon Sudanissa. Lopuksi Sudanin armeija aloitti kansainvälisen yhteisön painostuksesta neuvottelut siviilihallituksen muodostamiseksi. Joulukuussa 2022 Sudanin armeija ja demokratiaa kannattava ryhmä allekirjoittivat puitesopimuksen Sudanin siviilihallituksen asteittaisesta palauttamisesta ja siviilihallituksen johtamisesta Sudanin vaalien järjestämiseen kahden vuoden sisällä. Osapuolet sitoutuivat allekirjoittamaan lopullisen poliittisen sopimuksen huhtikuun 2023 alussa.
Burhanilla ja Dagalolla oli kuitenkin monia eroja sotilaallisen uudistuksen ja kansallisen kehityksen suunnan suhteen, ja he kilpailivat myös armeijan tulevasta johtajuudesta. Kiista viivästytti poliittisen sopimuksen allekirjoittamista ja johti lopulta sotilaalliseen yhteenottoon. Konflikti keskittyi aluksi pääkaupunkiin Khartumiin ja levisi sitten vähitellen muille alueille. Viime vuoden heinäkuussa YK:n pääsihteeri Guterres varoitti, että Sudan oli joutumassa "täysimittaiseen sisällissotaan".
"Sudanin sisällissota on kestänyt 500 päivää, eikä vieläkään ole mahdollisuutta puhkeamiseen." Voimia sotilasjoukkojen värväämisestä ja maan tulevaisuudesta Mitä tulee vallanjaon ristiriitaisuuteen, "nämä kaksi ydinristiriitaa ovat nyt periaatteessa ratkaisemattomia, eikä sota lopu".
Taistelukentällä Sudanin asevoimat voivat olla joissain tapauksissa suhteellisen epäedullisessa asemassa, mutta kaiken kaikkiaan se ja nopea tukijoukko ovat tasaiset. Tämän seurauksena molemmat osapuolet ovat taistelukentällä erottamattomia, eikä kukaan voi voittaa lyhyellä aikavälillä, he eivät voi voittaa vastustajaa kokonaan, ja samalla kukaan ei ole halukas tekemään myönnytyksiä.
Sisällissota levisi lähes koko Sudaniin. Viimeisen 500 päivän aikana osapuolet ovat toistuvasti taistelleet kiivaasti Khartumin ja Pohjois-Darfurin ympärillä. Tällä hetkellä suurinta osaa Khartumista hallitsevat nopeat tukijoukot, kun taas asevoimien johtama hallitus joutui muuttamaan Port Sudaniin maan Punaisenmeren rannikolle viime elokuussa. Darfurin alueella neljä osavaltiota Pohjois-Darfuria lukuun ottamatta on ollut Sudanin nopean tukijoukon hallinnassa, ja taistelu Pohjois-Darfurista jatkuu.
Darfurin alue koostuu viidestä osavaltiosta. Alueella on merkittäviä etnisiä ja rodullisia konflikteja sekä pitkäaikaisia väkivaltaisia konflikteja. Tämän sisällissodan aikana useat ihmisoikeusjärjestöt ovat huomauttaneet, että Darfurissa on tehty vakavia etnisiä puhdistuksia koskevia hyökkäyksiä etnisiä vähemmistöjä vastaan. Tilastot osoittavat, että viime vuoden huhtikuun puolivälin jälkeen miliisit sytyttivät tuleen 68 kylää Darfurissa.
Liao Baizhi huomautti, että Sudanin tilanne on tulossa yhä monimutkaisemmaksi. Sudanissa edelleen taistelevien Sudanin asevoimien ja Sudanin nopean tukijoukkojen lisäksi mukana ovat vähitellen myös kapinalliset ja sen historiasta jäljelle jääneet paikalliset sotilasjärjestöt. Lisäksi on kerrottu, että palkkasotureita on ilmaantunut taistelukentälle viime kuukausina, mikä tarkoittaa, että jotkut ulkomaiset joukot voivat myös ryhtyä puuttumaan asiaan, mikä tekee tilanteesta monimutkaisempaa. "Sudanin eri ryhmittymien välistä konfliktia on vaikea ratkaista, eikä kenelläkään ole ylivoimaista etua, mikä tekee konfliktista vaikean ratkaista", Liao Baizhi sanoi.
Itse asiassa, kun Gazan sota jatkuu ja Lähi-idän tilanne kärjistyy edelleen, kansainvälinen yhteisö on jättänyt Sudanin sisällissodan jossain määrin huomiotta. Kuitenkin pahenevan humanitaarisen kriisin edessä Liao Baizhi sanoi, että kansainvälisen yhteisön on lisättävä välitysponnisteluja edistääkseen tulitaukoa sotivien osapuolten välillä apu saapuu Sudaniin.
Sudanissa toimivan Maailman elintarvikeohjelman virkamies Lenny Kinzley kertoi äskettäin medialle, että ainoa tapa estää nälänhädän leviäminen Pohjois-Darfurissa on, että kansainvälinen yhteisö "kiinnittää enemmän huomiota Sudaniin". vihollisuudet välittömästi ja anna ruoka-avun tulla Sudaniin estämään nälänhädän leviäminen maan muihin osiin."
Beijing News -toimittaja Xie Lian
Toimittaja Bai Shuang ja oikolukija Liu Yue
