uutiset

"yhdysvaltojen seuraava presidentti, pelaa sääntöjen mukaan!"

2024-09-20

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti 18. syyskuuta paikallista aikaa, että se alentaa liittovaltion rahastokoron tavoitealuetta 50 peruspisteellä 4,75–5,00 prosentin tasolle. tämä on myös ensimmäinen federal reserven koronlasku sitten maaliskuun 2020.
federal reserven ennusteen mukaan korot laskevat 4,4 prosenttiin vuoden loppuun mennessä, ensi vuonna 3,4 prosenttiin ja seuraavana vuonna 2,9 prosenttiin.
kuvakaappaus reutersin raportista
amerikkalaisella taloustieteilijäyhteisöllä on kuitenkin toinen tuskallinen opetus yhdysvaltain nykyisestä taloustilanteesta ja teollisuuspolitiikasta.
"america first" vahingoittaa yhdysvaltoja itseään
koska yhdysvallat on maailman suurin talous ja merkittävä kansainvälinen valuutan liikkeeseenlaskija, yhdysvaltojen rahapoliittisilla valinnoilla on merkittäviä heijastusvaikutuksia maailmantalouteen.
federal reserve yrittää nyt elvyttää taantuman partaalla olevaa yhdysvaltain taloutta keventämällä rahapolitiikkaa ja välttämällä kovan laskun. kuten kaikki tietävät, yhdysvaltain talouskasvun vauhti on tällä hetkellä kokonaan poistettu toistuvien finanssi-, raha-, rahoitus- ja teollisuuspolitiikan virheiden vuoksi. taloutta on hieman vaikea elvyttää.
juuri tässä kuussa kaksi äskettäin julkaistua viimeisintä dataa rikkoivat yhdysvaltain talouden nykyisen olemuksen.
ensimmäiset tiedot ovat peräisin institute for supply management -instituutin 3. syyskuuta julkaisemasta raportista: yhdysvaltain teollisuuden ostopäälliköiden indeksi (pmi) oli elokuussa 47,2, mikä on viidettä peräkkäistä kuukautta, jolloin yhdysvaltain valmistusteollisuus on supistunut. viimeisen 22 kuukauden 21. supistuminen.
raportin mukaan pmi elokuussa oli odotettua alhaisempi, mikä herätti huolta yhdysvaltain talouskasvun hidastumisesta.
kuvakaappaus us consumer news and business channel -raportista
toinen yhdysvaltain talousanalyysitoimiston ja yhdysvaltain väestönlaskentatoimiston julkaisema tietosarja osoitti, että yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan alijäämä oli heinäkuussa 78,8 miljardia dollaria, korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2022 puolivälin, ja alijäämän kasvuvauhti oli korkeampi kuin analyytikot odottivat.
ekonomistit sanoivat tietojen vahvistavan, että kauppa painoi edelleen yhdysvaltain talouskasvua kolmannen vuosineljänneksen alkaessa.
kuvakaappaus türkiyen anadolu agency -raportista
nämä kaksi datajoukkoa eivät näytä olevan suoraan yhteydessä toisiinsa, mutta itse asiassa ne todistavat saman asian: "america first" vahingoittaa yhdysvaltoja itseään.
esimerkiksi pääasiallinen syy siihen, miksi yhdysvaltain kauppavaje "räjähti" heinäkuussa, oli se, että bidenin hallinto oli aiemmin ilmoittanut suunnitelmistaan ​​asettaa tulleja useille tuontitavaroille, sähköajoneuvoista aurinkopaneeleihin kiire nostaa tulleja aiemmin tuontitavaroita hamstrattiin, jolloin tuonnin kasvuvauhti ylitti selvästi viennin kasvuvauhdin.
trumpin hallinnon alusta lähtien "kauppa" on ollut valkoisen talon ydinkysymys. kauppavajeen minimoimiseksi yhdysvallat on vääristänyt maailmanlaajuisia teollisuus- ja toimitusketjuja ja jopa käynnistänyt kauppasodan tärkeimpiä kauppakumppaneitaan, mukaan lukien liittolaisiaan, vastaan.
virkaan astuttuaan bidenin hallinto on edelleen yleistänyt "kansallisen turvallisuuden" käsitettä ja ottanut peräkkäin käyttöön protektionistisia kauppa- ja investointipolitiikkaa, kuten "chip and science act" ja "inflation reduction act". näillä politiikoilla yritettiin tuoda korkealaatuista tuotantoa takaisin yhdysvaltoihin, mutta tulokset eivät olleet tyydyttäviä.
brittiläinen "financial times" raportoi viime kuussa, että epätäydellisten tilastojen mukaan "chip and science act" -lain ja "inflation reduction act" -lain odotetaan tarjoavan yhteensä yli 400 miljardia dollaria eri teollisuuden tukia edistymisestä, monia korkean profiilin ilmoituksia tuolloin projekti on nyt pysähtynyt.
financial times -lehden tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia yli 100 miljoonan dollarin suuruisista projekteista, jotka ilmoitettiin ensimmäisenä vuonna näiden kahden lain voimaantulon jälkeen, lykättiin tai keskeytettiin määräämättömäksi ajaksi. financial timesin seuraamista 114 suuresta hankkeesta, joiden kokonaisarvo on noin 227,9 miljardia dollaria, yhteensä 84 miljardin dollarin projektit ovat viivästyneet. lisäksi projektissa on edelleen viivästyksiä, joista ei ole vielä ilmoitettu.
raportissa lainattiin agricultural bank of america:n pääekonomistia sanoneen, että suuri määrä projektien viivästyksiä korosti, kuinka vaikeaa yhdysvaltojen on siirtää strategisia toimialoja takaisin yhdysvaltoihin.
kuvakaappaus financial timesin raportista
yhdysvallat harjoittaa teollisuuspolitiikkaa omien etujensa turvaamiseksi
ulkomaailma uskoo yleisesti, että yhdysvallat on käynnistänyt uuden teollisuuden protektionistisen kilpailun eurooppalaisten ja aasialaisten liittolaistensa teollisten etujen kustannuksella, mikä aiheuttaa vakavan häiriön maailmanlaajuisessa toimitusketjussa.
esimerkiksi eurooppaa uhkaa tällä hetkellä lisätullit, kun trump palaa valkoiseen taloon.
kampanjansa aikana trump käytti jälleen "america first" -taloudellista agendaa ja lupasi asettaa jopa 20 prosentin tullit kaikille tuontitavaroille. hän jopa varoitti jyrkästi uuden varoituksen yhdysvaltain kauppakumppaneille, mukaan lukien euroopan unionille: jos he uskaltavat "poistua yhdysvaltain dollarista" käydessään kauppaa yhdysvaltojen kanssa, he kohtaavat 100-prosenttiset yhdysvaltain tullit.
kuvakaappaus financial timesin raportista
aasiassa viimeisin esimerkki yhdysvaltojen "loukussa" on japan steel corporationin u.s. steel corporationin oston estäminen.
nippon steel ilmoitti viime vuonna, että se aikoo käyttää yli 14 miljardia dollaria ostaakseen 122-vuotiaan u.s. steel corporationin ja muuttaakseen sen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi. hankintasuunnitelma kohtasi kuitenkin monia esteitä yhdysvalloissa.
lisäksi hankintasuunnitelmaa vastustivat yksimielisesti yhdysvaltain presidentti biden, varapresidentti ja vuoden 2024 demokraattien presidenttiehdokas harris sekä republikaanien presidenttiehdokas trump.
syy, miksi nämä kolme henkilöä ilmoittivat yksimielisesti, on yksinkertainen: pennsylvania, jossa amtrakin pääkonttori on, on keskeinen osavaltio tämän vuoden yhdysvaltain presidentinvaaleissa, ja united steelworkersin jäsenten äänet ovat jotain, jota molempien puolueiden presidenttiehdokkaat haluavat. kilpailla puolesta.
asiaan perehtyneiden ihmisten mukaan bidenin hallinto on pidentänyt nippon steelin ehdottaman amtrakin oston tarkastelua, mikä lykkää yhdysvaltain päätöstä marraskuun vaalien jälkeen.
monet analyytikot uskovat, että tämä fuusio todennäköisesti päättyy epäonnistumiseen yhdysvaltain vaalivuoden poliittisten sotkeutumisten vuoksi.
kuvakaappaus washington postin raportista
council on foreign relations -sivustolla julkaistiin, että bidenin hallinto on pyrkinyt vahvistamaan taloudellisia suhteita yhdysvaltain liittolaisten kanssa, mutta vastustaa nyt yhdysvaltalaisten yritysten yhdistämistä japanilaisiin yhtiöihin, mikä kyseenalaistaa washingtonin sitoutumisen liittolaisiin ja avoimuuden ulkomaisille investoinneille.
kuvakaappaus raportista ulkosuhteiden neuvoston verkkosivustolta
amerikkalainen aikakauslehti "foreign policy" julkaisi joukon kirjeitä "yhdysvaltojen seuraavalle presidentille". heidän joukossaan joseph stiglitz, taloustieteen nobelin palkinnon voittaja ja kuuluisa columbian yliopiston professori, kirjoitti kirjeen, jonka mukaan yhdysvallat on viime vuosikymmeninä varoittanut muita maita olemaan toteuttamatta teollisuuspolitiikkaa, mutta nyt yhdysvallat valtiot harjoittavat itse teollisuuspolitiikkaa ja toteuttavat strategiaa säilyttääkseen tekniset etunsa.
kirjeessä todettiin, että yhdysvallat rikkoi räikeästi wto:n sääntöjä kahdessa suuressa lakiehdotuksessa, chip and science actissa ja inflation reduction actissa. ja tämä herättää syvemmän kysymyksen: jos yhdysvallat noudattaa sääntöjä vain silloin, kun ne sopivat sille, tai kun roistoa ei rangaista tai hillitä, onko kansainvälisellä oikeudella edelleen uskottavuutta?
kirjeessä todettiin suoraan, että yhteistyöhön ja kunnioitukseen perustuvan maailmanjärjestyksen luominen on yhdysvaltojen etujen mukaista.
kuvakaappaus yhdysvaltain "foreign policy" -lehden raportista
raportti/palaute