xinmin art review｜beibei: elämän pyörre – elokuvan "the hedgehog" katselun jälkeen
2024-10-01
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
"tiedän, että tästä lähtien en ole koskaan jumissa mihinkään."
zheng zhi kirjoitti 19 000 sanan pituisen novellin "the fairy disease" lopussa.
tämä päähenkilön sisämonologi esitetään sellaisena kuin se on sovitetussa elokuvassa "the hedgehog". 103 minuutin esitysaika on täytetty rikkaalla käsikirjoituksella, ja kahden päähenkilön sisäinen maailma on venynyt käsikirjoitus 26. shanghain kansainvälisellä elokuvafestivaaleilla.
elokuva käyttää ensimmäisen persoonan näkökulmaa näyttämään kaksi ihmistä, jotka ovat juuttuneet elämään: "minä" olen änkyttänyt lapsesta asti, ja olen toistanut yläkoulun kolmatta luokkaa kaksi vuotta tämä teki isäni koska olin hiljaa, äitini vei minut sairaalaan psykiatrin luo. setäni wang zhantuania pidettiin mielenterveysongelmana, koska hänen vaimonsa antoi hänelle unilääkkeitä ja nukahti kaikki myöhemmin hän päätti mennä mielisairaalaan tehdäkseen tilaa pojalleen, joka oli perustamassa perhettä. kaksi samanlaista sielua ymmärtävät toisiaan ja auttavat toisiaan. he uskovat aina, että toinen on normaali.
vaikka matka oli kuoppainen, loppu oli erittäin lämmin: "minä" pääsin yliopistoon, sain työpaikan ja kihlattu wang zhantuan pakeni mielisairaalasta. elokuva kirjoitti uudelleen wang zhantuanin lopun. kirjassa hän kuoli mielisairaalassa. taiteellisten aihioiden uudelleenkirjoittaminen jättää yleisölle rajattoman mielikuvituksen tilaa.
tätä loppua esitettäessä ohjaaja gu changwein kamerakieli on ajatuksia herättävä: wang zhantuan vetäytyi perhekuvasta ja katseli pientä valokuvapäätä pyörivän veden pyörteen kanssa pesualtaassa, kunnes se katosi. hänen unelmansa on aina ollut uida meressä, ja nyt hän on toteuttanut sen tällä tavalla. pitkän elokuvan katselun jälkeen tämä kohtaus on edelleen mielessäni, ja se saa minut tuntemaan kaksi asiaa:
ensinnäkin siitä hetkestä lähtien, kun hän otti itsensä pois perhekuvasta, hänen ei enää tarvinnut olla isänä, aviomiehenä tai edes vävynä tai setänä, hän oli vain hän, sodan kuningas ei ollut pyörinyt elämän pyörteessä? suurelle yleisölle nuorten pyörre on jatkokoulutus ja työllistyminen; kukaan ei tiedä, mikä pyörre häntä odottaa. hän on pieni, hänen perheensä on suuri ja hänen kohtalonsa on arvaamaton.
romaaneissa on tavallista sijoittaa yksilöllinen kohtalo perhekertomuksiin, ja elokuvan täysi tunteellinen esitys muuttaa tavallisen taianomaiseksi. kahden päähenkilön tuki toisilleen on kuin puun runko, ja alisteisten hahmojen tuki on rehevää ja vehreää. pää- ja alahahmot kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat vakaan puun muotoisen rakenteen. "minun" äitini, vaikka "minun" arvosanat olivat kuinka huonot, esti aina miehensä ankaran suojan "minun" isäni hakkasi ja moitti "minua", mutta sen jälkeen kun "minä" hyväksyttiin yliopistoon, hän työnsi salaa rahaa miehensä. matkalaukku. he ovat tyypillisiä perinteisiä vanhempia, jotka eivät tiedä kuinka rakastaa lapsiaan, mutta rakastavat heitä syvästi. wang zhantuanin vaimo ei ole koskaan jättänyt häntä. hän kieltäytyi kuuntelemasta hänen äitinsä neuvoja avioerosta ja mieluummin ruokkii häntä unilääkkeillä kuin lähettäisi hänet mielisairaalaan.
osoittautuu, että loppujen lopuksi tärkeintä on rakkaus. mitä vikaa "minussa" on, on se, että änkytin enkä opiskellut hyvin nuorena. onko tämä noloa? kun kasvat aikuiseksi, änkytys paranee, pääset yliopistoon ja voit löytää työn ja vaimon. wang zhantuanissa ei ole mitään vikaa, mutta hän on vain normaali ihminen, jolla on unelmia, jolla on vielä keski-iässä liiallista mielikuvitusta ja runoutta, joka on nähnyt maailman läpi ja jota syvästi liikutti "twenty thousand leagues under the sea". juuri olemalla rakastettu ja rakastamalla tätä maailmaa kaksi jumissa olevaa ihmistä voi päästä ulos elämän pyörteestä ja kiirehtiä unelmiensa toiselle puolelle. (pohjoinen pohjoinen)
