uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

[Teksti/tarkkailijaverkosto Lin Zhaonan]

CNN:n mukaan torstaina (25.) paikallista aikaa tapattuaan Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun Washingtonissa Yhdysvaltain varapresidentti Harris ilmoitti, että hän "ei ole huolissaan Gazan kärsimyksistä" ja kehotti Netanjahua siihen päästä tulitaukosopimukseen mahdollisimman pian. Tämä lausunto on ristiriidassa Bidenin Israelille viimeisen kuuden kuukauden aikana antaman tuen kanssa, ja se on lisännyt hänen ulkopolitiikkaansa koskevia spekulaatioita.

Harris korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään, mutta kuinka se puolustaa itseään, on ratkaisevaa. Hän kuvaili Gazan tilanteen tuhoisia vaikutuksia viimeisten yhdeksän kuukauden aikana, mukaan lukien lasten kuolemat, nälkää paenneet ihmiset ja joissakin tapauksissa useat siirtymät, ja kehotti, että näitä tragedioita ei voida sulkea silmiään tai tulla tuntemattomiksi.

Sen jälkeen kun Hamas käynnisti "Aqsa Flood" -operaation viime lokakuussa, Bidenin hallinto on kohdannut ennennäkemättömän sisäisen ja ulkoisen paineen, mutta se on aina seisonut lujasti Israelin puolella. Laajamittaisesta sotilaallisesta avusta YK:n turvallisuusneuvoston tulitaukoa vaativien päätöslauselmien toistuviin veto-oikeuksiin, Yhdysvaltain hallituksen asenne on herättänyt laajaa kiistaa.

Nykyisenä varapresidenttinä Kamala Harrisin on katsottu olevan "työskennellyt Bidenille" lähes neljän vuoden ajan. Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaalien lähestyessä Harrisista on tullut demokraattien presidenttiehdokas kaikkien osapuolten huomion keskipiste.

"Aina vähintään puoli askelta presidentti Joe Bidenin edellä"

Demokraattien presidenttiehdokkaana Harris kamppaili säilyttääkseen tasapainon palestiinalais-israelilaiskysymyksessä. Hän toisti torstaina antamassaan lausunnossa Yhdysvaltojen "horjumattoman tuen" ja "horjumattoman sitoutumisen" Israelille, samalla kun hän tukee lujasti sodan lopettamista.

Harris tarkasteli Yhdysvaltain tukemia ehdotuksia tulitauko- ja panttivankisopimukseksi ja korosti, että oli aika lopettaa sota. Hän huomautti, että tavan lopettaa konflikti on täytettävä useita vaatimuksia - suojella Israelin turvallisuutta, vapauttaa kaikki panttivangit, lopettaa palestiinalaisten kärsimys Gazassa ja sallia palestiinalaisten vapaus, ihmisarvo ja itsemääräämisoikeus.

Harris sanoi, että neuvotteluissa oli "lupaavaa edistystä" ja hän kehotti Netanjahua saattamaan tulitaukosopimuksen päätökseen. Hän mainitsi myös Bidenin hallinnon ponnistelut Hamasin pidättämien amerikkalaisten panttivankien pelastamiseksi ja listasi nämä panttivangit nimillä.

Puheensa lopussa Harris korosti, että Gazan sota ei ole yksinkertainen binaarinen kysymys. Hän vaati tuomitsemaan terrorismin ja väkivallan, suojelemaan viattomia siviilejä, vastustamaan antisemitismiä, islamofobiaa ja kaikenlaista vihaa sekä vaatimaan ponnisteluja Yhdysvaltojen yhdistämiseksi.

Aiemmin päivällä vastauksena Netanyahun vierailua vastaan ​​protestoiville mielenosoittajille parlamentin ulkopuolella hän antoi julkilausuman, jossa hän tuomitsi "kaikki henkilöt, jotka liittyvät brutaalin terroristijärjestön Hamasin kanssa, joka on vannonut tuhoavansa Israelin valtion ja tappavansa juutalaisia".

Edellisenä päivänä keskiviikkona (24. päivänä) Harris, joka on myös senaatin puheenjohtaja, ei osallistunut Netanyahun puheeseen Yhdysvaltain kongressissa, mutta vaati lähtevänsä Indianaan osallistumaan verkostoitumistapahtumaan alun perin suunnitellusti.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Harris ilmaisee tällaista asennetta. Tämän vuoden maaliskuussa hän vaati "välitöntä tulitaukoa" Gazassa pitämässään puheessa ja kuvaili tilannetta siellä "humanitaariseksi katastrofiksi". Lopullinen puhe oli kuulemma pehmennetty alkuperäisestä versiosta.

CNN:n mukaan avustaja ei vastannut suoraan, kun kysyttiin, pitikö varapresidentti itseään sionistina - termi, jonka Biden omaksui jälleen ylpeänä muutama viikko sitten.

Politico huomautti, että Harris on "aina vähintään puoli askelta presidentti Joe Bidenin edellä" kritisoiessaan Israelia.

Amerikkalaisen mediasivuston "Vox" mukaan Harrisilla on kuitenkin pitkäaikaisia ​​siteitä Yhdysvaltain juutalaisyhteisöön ja israelilaisiin eturyhmiin.

Hänen miehensä Doug Emhoff on juutalainen ja on ollut Bidenin hallinnon Israelin tukemisen eturintamassa viime lokakuussa operaatiosta Al-Aqsa Flood lähtien.

Harrisilla on hyvät työsuhteet Israelin presidentin Isaac Herzogin kanssa ja hän on osallistunut yli 20 puheluun Bidenin ja Netanyahun välillä.

Presidentinvaalikampanjansa aikana Harris sai tukea suurilta juutalaisilta eturyhmiltä, ​​mukaan lukien Israelin demokraattinen enemmistö, J Street ja Jewish Democratic Council of America.

Hän on myös yhteydessä American Israelin julkisten asioiden komiteaan (AIPAC), joka puhui järjestön vuoden 2017 vuosikokouksessa pian senaattiin valitun jälkeen ja sanoi, että yksi hänen ensimmäisistä toimistaan ​​virassa oli YK:n turvallisuutta vastustavan päätöslauselman esitteleminen. Neuvosto tuomitsee. Israel.

"Uskon, että Yhdysvaltojen ja Israelin välinen side on katkeamaton", hän sanoi tuolloin.

"Hän tuskin luopuu tästä käytännöstä dramaattisella tavalla"

MSNBC huomautti, että Harrisin ulkopolitiikka, joka muodostui niin monimutkaista taustaa vasten, ei ehkä ole yhtä tukeva Israelille kuin Biden, mutta se ei silti ylitä Yhdysvaltain ulkopolitiikan johdonmukaisia ​​rajoja.

Puheessaan, jossa vaadittiin julkisesti tulitaukoa, Harris ilmaisi huolensa humanitaarisesta kriisistä, mutta ei tuominnut Israelin politiikkaa, joka johti tähän tulokseen. Myöhemmissä haastatteluissa hän ei myöskään esittänyt merkittäviä poliittisia lausuntoja.

Lisäksi on syytä huomata, että Harrisilla ei ole syvää ulkopolitiikan taustaa – hän vietti suurimman osan urastaan ​​lakimiehenä ennen kuin hänestä tuli senaattori.

Hän ei myöskään ollut ulkopolitiikan toimija lyhyen toimikautensa aikana senaatissa. Varapuheenjohtajana hän ei keskittynyt päätöksentekoon vaan politiikan toimeenpanoon.

Jim Townsend, entinen Pentagonin ja Naton virkamies, kertoi POLITICOlle, että Harrisilla oli suhteellisen vähän kokemusta ulkopolitiikasta varapresidenttinä, mikä teki hänet riippuvaiseksi neuvonantajistaan, jotka olivat enimmäkseen perinteisiä.

Heidän joukossaan on Philip Gordon, nykyisen varapresidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja, Wall Street Journalin mukaan hänestä tulee todennäköisesti Harrisin ulkopolitiikan muotoilun ydin. Yhdysvaltain ulkopolitiikan pitkäaikainen neuvonantaja Gordon jakaa monia näkemyksiä Bidenin kanssa Lähi-idän politiikasta.

Israelissa tämän vuoden kesäkuussa pitämässään puheessa hän huomautti, että "Yhdysvaltojen ja Israelin välinen kumppanuus on kestänyt ehkä ennennäkemättömän koetuksen".

Aaron David Miller, Carnegie Endowment for International Peace -ajatushautomo, kertoi NBC:lle, että Harrisin presidentiksi tuleminen johtaisi todennäköisesti sävymuutokseen Israelia kohtaan, mutta ei suuria muutoksia.

Hän etsii tasapainoisempaa asennetta, Miller sanoi. "Hän on ilmeisesti myötätuntoisempi, kun on kyse Palestiinan valtiollisuudesta ja jopa palestiinalaisten oikeuksista."

Mutta hän lisäsi, että Harris jatkoi Yhdysvaltojen perinteisen Israelin tukemisen puolestapuhujana ja että hän tuskin rikkoo tätä lähestymistapaa dramaattisella tavalla.

Tämä artikkeli on Observer.comin yksinomainen käsikirjoitus, eikä sitä saa kopioida ilman lupaa.