2024-09-26
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
syyskuusta lähtien venäjän ja ukrainan välinen konflikti on kestänyt yli 900 päivää. yleisesti ottaen tämä konflikti on edelleen umpikujassa, eivätkä kaksi taistelevaa osapuolta ole vielä päättäneet voittajasta. viime aikoina, varsinkin elokuusta lähtien, tilanne venäjän ja ukrainan taistelukentällä on kuitenkin saanut uuden suuntauksen, ja osapuolten väliset taistelut ovat kiihtyneet merkittävästi.
konfliktin pitkittyessä venäjä ja ukraina ovat kärsineet yhä enemmän tappioita, ja molemmat aikovat avata oven uudelleen vuoropuhelulle. osapuolilla on kuitenkin vakavia erimielisyyksiä neuvottelujen jatkamisen ehdoista. se, voivatko venäjä ja ukraina palata neuvottelupöytään mahdollisimman pian, riippuu siitä, miten taistelukenttätilanne muuttuu, kuinka molemmat osapuolet tekevät poliittisia valintoja ja kuinka kansainvälinen yhteisö tehostaa ponnistelujaan rauhan taivuttamiseksi ja neuvottelujen edistämiseksi.
ukrainan armeija avaa uuden taistelukentän ja sota vaikuttaa manner-venäjään
elokuun 6. päivänä kymmenet tuhannet ukrainalaiset sotilaat ylittivät panssarivaunujen ja panssaroitujen ajoneuvojen suojassa ukrainan ja venäjän rajan, aloittivat yllätyshyökkäyksen ja valloittivat osia venäjän kurskin alueesta. tässä hyökkäyksessä ukrainan armeija miehitti yli 1000 neliökilometriä venäjän aluetta, mukaan lukien noin 100 siirtokuntaa. tämä on vakavin menetys venäjän läntiselle alueelle sitten toisen maailmansodan. lisäksi ukrainan armeija vangitsi tämän ratsastuksen aikana myös monia venäläisiä sotilaita. samaan aikaan suuri joukko venäläisiä siviilejä pakotettiin jättämään kotinsa. venäjän ja ukrainan välisen konfliktin puhkeamisen jälkeen tämä on ensimmäinen kerta, kun ukrainan armeija on vallannut venäjän mantereen näin suuressa mittakaavassa, mikä on järkyttänyt venäjää suuresti ja saanut kansainvälisen yhteisön suuren huomion. tämä merkitsee uuden taistelukentän syntymistä venäjän ja ukrainan välisessä konfliktissa, ja sota on levinnyt venäjän mantereelle.
ukrainan armeijalla on kolme tavoitetta miehittäessä venäjän kurskin alueen osia: ensinnäkin lieventää taistelupaineita itä-ukrainan taistelukentällä ja saada venäjä mobilisoimaan joukkoja itä-ukrainasta vahvistamaan kurskin alueen suuntaa hyökkäävä taisteluasento nostaa ukrainan armeijan moraalia ja lännen luottamusta ja pyrkii saamaan lisää lännen sotilaallista apua kolmanneksi, miehittämällä osan venäjän alueesta, se lisää neuvotteluja mahdollisia tulevia neuvotteluja varten. analyytikot uskovat kuitenkin, että toistaiseksi ukrainan tavoitetta hyökätä kurskin alueeseen ei ole saavutettu ja sillä voi olla jopa kielteisiä vaikutuksia.
ukrainan armeijan miehitettyä osia kurskin aluetta venäjän puolustusministeriö perusti raja-alueen sotilaallisen turvallisuuden koordinointikomitean antamaan entistä tehokkaammin kokonaisvaltaista tukea rajaa vartioiville ja rajalla olevia suojeleville joukkoille. venäjän puolustusministeriö on myös perustanut kolme armeijaa, "kursk", "belgorod" ja "bryansk", jotka ovat vastuussa maan ja ihmisten suojelemisesta näillä kolmella alueella.
faktat ovat osoittaneet, että venäjä ei mobilisoinut suurta määrää joukkoja itäiseltä donbasin taistelukentältä vahvistamaan ukrainan suunnittelemaa hyökkäystä donbasin alueella sodan seurauksena sen täytyi vetää joukkojaan vahvistaakseen siellä, mikä johti sen voiman heikkenemiseen donbasin taistelukentällä.
koko taistelukenttää tarkasteltuna ukrainan armeijan hyökkäys kurskin alueelle ei olennaisesti muuttanut kummankaan osapuolen hyökkäys- ja puolustusasentoa hyökkääjänä oli pääasiassa venäjä. lisäksi se, voiko kurskin alueen miehitetystä alueesta tulla ukrainan ja venäjän neuvottelumerkki tulevaisuudessa, riippuu myös siitä, kestääkö ukrainan armeija sen. lisäksi venäjä on ilmoittanut, ettei se aloita neuvotteluja ukrainan kanssa ennen kuin se saa takaisin kurskin alueen miehitetyt alueet.
venäjän armeija hyökkäsi ukrainan puolustuslinjalle, ja taistelun intensiteetti kiihtyi merkittävästi.
sen jälkeen kun ukrainan armeija valloitti osia kurskin alueesta, venäjän armeija on tehostanut hyökkäyksiään tärkeisiin kohteisiin kaikkialla ukrainassa. erityisesti se käynnisti aiempaa väkivaltaisemman hyökkäyksen ukrainan armeijan puolustuslinjoja vastaan itäisellä ukrainan taistelukentällä.
venäjän armeija, laivasto ja ilmailuvoimat yhdistivät voimansa käyttääkseen droneja, risteilyohjuksia ja strategisia pommi-iskuja tehdäkseen suuria pommituksia energia- ja kuljetuslaitoksiin monissa ukrainan kaupungeissa, mukaan lukien kiovassa, mikä aiheutti sähkönjakelu- ja kuljetuskatkoja monissa paikoissa. ukrainan armeijan kyky kuljettaa sotilastarvikkeita on kärsinyt vakavasti. lisäksi venäjän armeija teki hyökkäyksiä eräisiin arvokkaisiin kohteisiin ukrainassa tiedustelutietojen keruun perusteella. esimerkiksi syyskuun 3. päivänä venäjän armeija käytti kahta "iskander-m"-ohjusta hyökätäkseen ukrainan sotilaskoulutuskeskukseen poltavan alueella ukrainassa. uzbekistan sanoi, että iskussa kuoli 51 ihmistä ja loukkaantui 271 ihmistä, kun taas venäjän mukaan yli 300 uzbekistanin aseistettua henkilöä loukkaantui tai kuoli, mukaan lukien ulkomaiset sotilasohjaajat. yleinen mielipide uskoo, että tämä hyökkäys ei aiheuttanut vain vakavia tappioita ukrainalle, vaan antoi myös raskaan iskun nato-maille, jotka lähettivät sotilasohjaajia ukrainaan.
vielä tärkeämpää on, että itä-ukrainan alueella, venäjän ja ukrainan välisen konfliktin päätaistelukentällä, venäjän armeija on vahvistanut huomattavasti hyökkäystään donbassissa, zaporožjessa ja muissa paikoissa, ja se on miehittänyt suotuisampia paikkoja, mukaan lukien krasnohori donetskissa. mukaan lukien vka ja votyanye. venäjän federaation turvallisuusneuvoston sihteeri ja entinen puolustusministeri sergei shoigu ilmoitti syyskuun 10. päivänä, että venäjän armeija on edennyt donbasin alueella länteen elokuusta lähtien lähes 1 000 neliökilometriä.
tällä hetkellä venäjän armeija lähestyy strategista pokrovskin kaupunkia (venäjällä puna-armeijakaupunki). pokrovsk on keskeinen kaupunki donetskin luoteisosassa ja tärkeä liikenteen solmukohta. täällä kulkee useita donetskin ja dnipropetrovskin alueen yhdistäviä rautateitä ja teitä. jos venäjän armeija valloittaa tämän kaupungin, ukrainan armeijan koko logistinen tukilinja ja taistelurintama kohtaavat romahtamisen, ja venäjän armeijan on helpompi hyökätä muihin donetskin kaupunkeihin. sotilaalliset tarkkailijat uskovat, että jos ukrainan armeija menettää pokrovskin, sillä on vakavammat seuraukset kuin tärkeiden kaupunkien, kuten bakhmutin, soledarin ja avdeevkan, menettäminen.
toisaalta ukrainan armeija on toistuvasti käyttänyt ohjuksia tai droneja hyökätäkseen useisiin kohteisiin venäjällä, mukaan lukien moskovaan, aiheuttaen eriasteisia uhreja ja omaisuustappioita. kurskin alueen lisäksi ukrainan armeija uhkaa yhä enemmän venäjän raja-alueilla belgorodin aluetta ja brjanskin aluetta. syyskuun 8. päivänä ukrainan armeija hyökkäsi polttoainevarastoon belgorodin alueella. kaikki 12 polttoainesäiliötä räjähtivät ja syttyivät tuleen.
kun peli taistelukentällä on kiihtynyt merkittävästi, venäjän ja ukrainan armeijat ovat käyttäneet erittäin tappavia tai tuhoisia aseita. ukrainan armeija käytti äskettäin droneita pudottaakseen termiittipommeja donetskin metsäalueelle pakottaakseen sinne bunkkereita pystyttäneen venäjän armeijan luopumaan asemastaan. termiittipommit sisältävät termiittiä, metallijauheen ja metallioksidien seosta, joka sytytettynä on tarpeeksi kuuma sulattaakseen teräksen. venäjä on toistuvasti käyttänyt termobaarisia pommeja ukrainan sotilasasemia vastaan. termobaariset pommit voivat imeä suuren määrän happea ilmasta räjähdysprosessin aikana, luoden hypoksisen ympäristön, mikä johtaa tukehtumiseen ja henkilöstön kuolemaan, ja voivat tuhota vahvat puolustukset ja maanalaiset kohteet.
koko taistelukenttää tarkasteltaessa venäjällä oli etulyöntiasema.
tällä hetkellä ukraina yrittää edelleen parhaansa mukaan hakea lisää sotilaallista apua länsimailta. länsimaat vastasivat myönteisesti. raporttien mukaan 6. syyskuuta pidetyssä ukrainan puolustuskontaktiryhmän kokouksessa yhdysvallat ilmoitti 250 miljoonan dollarin lisäavun antamisesta ukrainalle. myös iso-britannia, hollanti, kanada ja saksa lupasivat antaa ukrainalle uutta sotilaallista apua eri arvoisia erä sotilasvarusteita. yhdysvaltain ulkoministeri blinken ja britannian ulkoministeri lamy tekivät 11. syyskuuta uusia avustussitoumuksia ukrainan-vierailullaan. yhdysvallat antaa ukrainalle 700 miljoonan dollarin lisäapua ja iso-britannia 782 miljoonan dollarin lisäapua. tuki ja lainatakaukset ukrainalle.
lisäksi ukraina on pyytänyt länsimaita poistamaan rajoituksia ukrainan armeijan länsimaisten aseiden käytöltä venäjällä, jotta venäjän sisämaahan voitaisiin tehdä yhä enemmän tappavia hyökkäyksiä. tältä osin länsimaat, erityisesti yhdysvallat, ovat ilmoittaneet tutkivansa ukrainan pyyntöä. venäjän presidentti vladimir putin varoitti, että jos länsi sallii ukrainan käyttää länsimaissa valmistettuja pitkän kantaman ohjuksia hyökätäkseen venäjän mantereelle, se vastaa länsimaiden suoraan sotaan venäjän kanssa ja muuttaa venäjän luonnetta ja laajuutta. ukrainan konflikti. analyytikot uskovat, että jos länsimaat ottavat tämän askeleen, se voi saada konfliktin riistäytymään hallinnasta, laukaista strategisia riskejä ja johtaa sitten katastrofiin.
rauhanneuvottelut on käynnistettävä uudelleen, ja neuvottelujen edellytyksistä on tullut vaikea ongelma
vähän aikaa sitten venäjä ja ukraina muuttivat alkuperäistä kantaansa kieltäytyä neuvottelemasta ja ilmaisivat halukkuutensa aloittaa neuvottelut uudelleen. tällä hetkellä, olipa ukrainan armeija avaamassa uutta taistelukenttää venäjän kurskin alueella tai molemmat osapuolet lisäävät merkittävästi sotilaallista vastakkainasettelua, ne kaikki pyrkivät saamaan lisää neuvotteluja tulevissa neuvotteluissa.
venäjän presidentti vladimir putin totesi 9. itäisen talousfoorumin täysistunnossa 5. syyskuuta, että venäjä on valmis neuvottelemaan, mutta neuvottelujen perustana on moskovan ja kiovan neuvottelijoiden istanbulissa vuonna 2022 saavutettu sopimus. ukrainan presidentti zelenski ilmaisi myös halukkuutensa käydä rauhanneuvotteluja venäjän kanssa 21. elokuuta, vaikka toinen osapuoli olisi venäjän presidentti vladimir putin. hän toivoo saavansa päätökseen sodan intensiivisen vaiheen tämän vuoden loppuun mennessä ja sanoo, ettei kukaan halua venäjän ja ukrainan välisen konfliktin jatkuvan vielä vuosikymmentä tai kauemmin.
venäjälle, vaikka sen yleinen vahvuus, erityisesti sen sotilaallinen kapasiteetti, on vahvempi kuin ukrainalla, yli kahden vuoden konflikti osoittaa, että venäjä ei voi eliminoida ukrainaa yhdellä iskulla. lisäksi konflikti kuluttaa suuren määrän venäjän resursseja ja haittaa vakavasti sen omaa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, venäjällä on myös valtava kansainvälinen paine. ukrainan mielestä sen armeija on yhdysvaltojen ja muiden nato-maiden tuesta huolimatta erittäin vaikeassa tilanteessa taistelukentällä ja kohtaa vakava pula joukkoista, aseista ja ammuksista. konfliktista kärsineen uzbekistanin kansallinen talous on erittäin tiukkana. sotilaiden palkkaa on vaikea taata, ja ihmisiltä puuttuu vakavasti päivittäiset tarpeet. lisäksi, jos yhdysvaltain entinen presidentti trump, joka vastustaa jatkuvaa sotilaallista apua ukrainalle, voittaa yhdysvaltain vaalit, ukraina voi olla vaarassa menettää yhdysvaltain lisäavun. vielä vakavampaa on, että jos sota venäjän kanssa jatkuu, ukraina voi menettää lisää alueita.
vaikka sekä venäjällä että ukrainalla on aikomus käynnistää neuvottelut uudelleen, osapuolet ovat vielä kaukana sopimukseen pääsemisestä neuvottelujen uudelleen aloittamisen ehdoista. venäjä ehdotti tämän vuoden kesäkuussa, että ukrainan armeija vetäytyy donetskin, luhanskin, zaporozhyen ja hersonin alueilta, kun länsi nousee pakotteita venäjää vastaan. uzbekistan ei kuitenkaan ole toistaiseksi antanut periksi näissä asioissa. voidaan ennustaa, että venäjän ja ukrainan välisissä tulevissa neuvotteluissa ei vältetä kolmea ydinkysymystä, eli itä-ukrainan alueellista omistusta, ukrainan liittymistä natoon tulevaisuudessa sekä lännen ja venäjän suhdetta.
kansainväliset analyytikot huomauttivat, että koska neuvottelujen edellytyksistä ei ole vielä sovittu ja yhdysvaltojen johtamat nato-maat vain lisäävät öljyä tuleen, ukrainan armeija jatkaa taistelua venäjän armeijan kanssa lyhyellä aikavälillä kuluttaen toisiaan. kuitenkin, kun ratkaiseva käännekohta tulee taistelukentällä, molempien osapuolten on istuttava alas ja neuvoteltava. lisäksi marraskuun alussa pidettävien yhdysvaltain vaalien tulos on myös suuri muuttuja, joka vaikuttaa tämän konfliktin suuntaan.
neuvottelupöytään meneminen on lopullinen väistämätön valinta venäjälle ja ukrainalle. ehkä nykyinen kiivas konflikti kahden osapuolen välillä on "pimeys ennen aamunkoittoa".