voiko yhdysvaltain armeija tällä kertaa lähteä irakista kokonaan?
2024-09-12
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
irakin puolustusministeri totesi äskettäin, että irak on päässyt sopimukseen yhdysvaltojen kanssa monikansallisten liittoutumien joukkojen vetämisestä irakista erissä, ja sopimus voidaan allekirjoittaa lähitulevaisuudessa. vuodesta 2020 lähtien irak ja yhdysvallat ovat neuvotelleet pitkään joukkojen vetämisestä, mutta edistyminen on ollut hidasta.
analyytikoiden mukaan monikansallisten liittoutumien joukkojen vetäytyminen auttaa irakia vahvistamaan itsenäisyyttä ja vakautta, mutta yhdysvallat ei välttämättä luovu helposti irakistaan. yhdysvaltojen ja iranin välinen kilpailu ja lähi-idän tilanteen kehitys voivat vaikuttaa monikansallisten liittoutumien joukkojen vetäytymiseen.
irakin puolustusministeri thabit abbasi sanoi, että irak on päässyt sopimukseen yhdysvaltojen kanssa siitä, että yhdysvaltojen johtama monikansallinen liittouma vetäytyy sotilastukikohdista irakin pääkaupungissa bagdadissa ja muilta keskushallinnon lainkäyttövaltaan kuuluvilta alueilta syyskuuhun 2025 mennessä ja sijoittuu pohjois-irakissa sijaitsevan kurdien autonomisen alueen joukot vedetään pois syyskuuhun 2026 mennessä.
abbasi sanoi, että irak ja yhdysvallat voisivat allekirjoittaa sopimuksen "seuraavien päivien aikana". hän sanoi myös, että yhdysvaltain puolustusministeri austin ehdotti kerran, että "kaksi vuotta ei riitä" evakuoinnin suorittamiseen "hän ehdotti ylimääräistä vuotta, mutta me kieltäytyimme."
irakin viranomaisiin viittaavien ulkomaisten tiedotusvälineiden mukaan irakin ja monikansallisen liittouman välinen suhde siirtyy uuteen vaiheeseen, "keskittyy kahdenvälisten suhteiden kehittämiseen armeijan, turvallisuuden, talouden ja kulttuurin aloilla". yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että yhdysvallat ja iran voivat luoda uuden "neuvoa-antavan suhteen".
yhdysvaltain johtama monikansallinen liittouma liittyi irakiin vuonna 2014. tuolloin äärijärjestö "islamilainen valtio" valloitti kaupunkeja irakissa ja syyriassa, ja yhdysvaltain johtama kansainvälinen liittouma "islamilaista valtiota" vastaan taistelemaan lisäsi siksi joukkojaan irakissa. vuoden 2017 lopulla irakin hallitus ilmoitti voittaneensa taistelun "islamilaista valtiota" vastaan, mutta monikansallinen liittouma jäi edelleen irakiin esimerkiksi terrorismin torjunnan ja koulutuksen vuoksi.
tammikuussa 2020 yhdysvaltain armeija suoritti ilmaiskun bagdadissa ja tappoi iranin islamilaisen vallankumouskaartin "quds force" -joukkojen komentajan soleimanin ja "popular mobilization organizationin" apulaiskomentajan muhandisin ja muita. siirto herätti tyytymättömyyttä irakissa, jossa kansalliskokous päätti lopettaa ulkomaisten joukkojen läsnäolon. paineen alla yhdysvallat sanoi elokuussa 2020 vähentävänsä yhdysvaltain joukkojen määrää irakissa 5 200:sta noin 3 500:aan.
irakin hallitus ilmoitti tammikuussa 2022, että kansainvälisen liittouman taistelutehtävä oli päättynyt ja irakin armeija on ottanut haltuunsa kaikki sotilastukikohdat. yhdysvalloilla on kuitenkin edelleen noin 2 500 sotilasta irakissa, ja myös ranska ja muut maat sijoittavat satoja joukkoja irakiin.
palestiinan ja israelin välisen konfliktin uuden kierroksen puhjettua lokakuussa 2023 jotkin irakin miliisin asevoimat hyökkäsivät toistuvasti yhdysvaltain sotilastukikohtia vastaan irakissa, ja yhdysvaltain armeija teki ilmaiskuja joihinkin sotilaskohteisiin irakissa. tämän seurauksena vaatimukset yhdysvaltain joukkojen vetämisestä irakista ovat jälleen lisääntyneet, ja pääministeri sudani on toistuvasti antanut yhdysvaltain joukkojen "karkotusmääräyksiä". tämän vuoden tammikuussa irak ja yhdysvallat aloittivat korkean tason sotilaskomiteavuoropuhelun neuvottelujen aloittamiseksi monikansallisten liittoutumien joukkojen vetämisestä irakista.
jotkut media-analyytikot huomauttivat, että syy siihen, miksi irak pyysi yhdysvaltain johtamaa monikansallista liittoumaa vetäytymään, on se, että "islamilainen valtio" ei enää uhkaa ja toisaalta irakin turvallisuusjoukot pystyvät hallitsemaan tilannetta yhdysvaltain armeijan ilmaiskut irakissa oleviin kohteisiin ovat aiheuttaneet irakin puoli uskoo, että yhdysvaltain armeijan läsnäolosta ja käyttäytymisestä on tullut epävakauttava tekijä irakissa, joka vaikuttaa sen jälleenrakennukseen ja kehitykseen vihamielisiä maita.
syy, miksi yhdysvallat suostui aloittamaan joukkojen vetäytymisneuvottelut irakin kanssa, liittyy toistuviin hyökkäyksiin yhdysvaltain sotilastukikohtiin irakissa. neuvottelut voivat lieventää irakin hallitukseen kohdistuvaa painetta ja voivat myös vähentää hyökkäyksiä yhdysvaltain joukkoihin.
irakin puolustusministerin julkistaman vaiheittaisen vetäytymissuunnitelman perusteella kuitenkin kestää jonkin aikaa, ennen kuin monikansallinen liittouma vetäytyy kokonaan irakista, ja on jopa mahdollista, että siitä tulee taas "tyhjä shekki". erityisesti pohjoisen kurdien autonomisen alueen tilanne on monimutkainen turkki on juuri käynnistänyt ilmaiskuja pohjois-irakissa, ja jotkut kurdit toivovat edelleen, että yhdysvaltain armeija pysyy. jotkut yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että yhdysvallat saattaa pitää tietyn määrän joukkoja irakissa virallisen vetäytymisen jälkeen.
analyytikoiden mukaan irakiin sijoitettujen yhdysvaltain joukkojen määrä ei ole suuri, mutta se on lähtökohta sen väliintulolle irakissa ja lähi-idässä. 11. paikallista aikaa iranin presidentti pezhiziyan vieraili irakissa. tämä oli hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa virkaan astumisen jälkeen. jos yhdysvallat haluaa hillitä iranin lähi-idässä, se ei voi luopua väliintulostaan irakissa.
lisäksi yhdysvaltain joukkojen kiireellinen vetäytyminen afganistanista on noussut republikaanien syyksi presidentti joe bidenin kimppuun marraskuussa pidettyjen presidentinvaalien jälkeen.
sen jälkeen kun yhdysvallat aloitti irakin sodan vuonna 2003, yhdysvallat on puuttunut irakiin yli 20 vuoden ajan. yhdysvaltain armeija on aiheuttanut siellä monia traagisia välikohtauksia. nyt kun irakin hallitus on vakiintunut, sudanin hallitus toivoo saavuttavansa itsenäisyyden ja kehityksen. mutta yhdysvaltain armeijan lisäksi yhdysvallat hallitsee irakissa myös taloudellisia ja muita näkökohtia. irakilla on vielä pitkä matka päästäkseen kokonaan eroon yhdysvaltojen väliintulosta.
