uutiset

Australian media: Kiina luo transformatiivisen itsenäisen innovaatioparadigman

2024-08-20

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Reference News Network raportoi 20. elokuuta Australian "Pearls and Stimuli" -verkkosivusto julkaisi 17. elokuuta artikkelin "Kiinan avoimen lähdekoodin vallankumous - innovaatiot yhteistyön kautta". Kirjoittaja on Carrie McKeon, australialainen tietotekniikan asiantuntija.

Länsimaissa yksityisomistusta usein kehutaan innovaation liikkeellepanevana voimana, mutta Kiinassa on keskitytty siihen, miten immateriaalioikeudet palvelevat parhaiten maan yhteisiä tarpeita, erityisesti taloudellisen kehityksen ja teknologisen omavaraisuuden kannalta. Kiinan lähestymistapa on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä. Se on siirtynyt jäljittelystä ja muuntamisesta strategisesti omaksumaan avoimet standardit, avoimen lähdekoodin teknologiat ja yhteistyön kehittäminen.

Historiallisesti Kiina on edistänyt maatalousinnovaatioita avoimilla kehyksillä, mikä on peräisin varhaisista ajoista. Tämä lähestymistapa on nyt ulotettu muille alueille. Innovaatiot, kuten hybridiriisi ja Juncao, on jaettu globaalin etelän kanssa, mikä lisää paikallisia tuloja ja edistää kestävää kehitystä.

Shenzhenin nousu globaaliksi teknologiakeskukseksi kuvaa tämän yhteistyökehyksen vaikutusta. Shenzhenistä tuli erityistalousvyöhyke vuonna 1980, ja se on menestynyt tiedonvaihdossa yritysten, yliopistojen ja valtion virastojen välillä. Keskeinen muutosta ajava tekijä on Shenzhen High-tech Industrial Parkin perustaminen. Se on korkean teknologian teollisuuden, mukaan lukien tietotekniikka, biotekniikka ja elektroniikka, keskus, jossa sijaitsevat suuret yritykset, kuten Huawei ja Tencent. Yrityksiä tukee täällä vankka innovaatiokehys ja kukoistava lahjakkuuksien ja startup-yritysten ekosysteemi.

Viime vuosina Kiina on nostanut avoimen lähdekoodin ja avoimet standardit kansallisen politiikan selkeän painopisteen. Samaan aikaan maakuntien hallitukset edistävät avoimen datan kehyksiä digitaalitalouden optimoimiseksi, ja Guangdongin maakunta on edelläkävijä datainfrastruktuurin rakentamisessa.

Kiinan pyrkimykset integroida avoimia standardeja tähtäävät myös kansainvälisen yhteistyön syventämiseen. Kansallisten standardien yhdistäminen kansainvälisiin standardeihin on lisännyt Kiinan vaikutusvaltaa maailmanlaajuisissa standardointijärjestöissä. Kiinalaiset teknologiajätit, kuten Huawei ja Alibaba, osallistuvat aktiivisesti globaaleihin avoimen lähdekoodin yhteisöihin jakamaan innovaatioitaan. Lisäksi Peking on luonut digitaalisia tullivarastoja helpottamaan rajat ylittävää tietovirtaa ja tukemaan käyttötietoja, kuten tuonti- ja vientikeskuksia ja siirtopisteitä.

Tutkimus osoitti, että Kiinan liiketoiminnan ja innovaatioiden kehityksessä on kolme avainvaihetta. Aluksi kiinalaiset yritykset jäljittelivät ulkomaisia ​​tuotteita vastatakseen paremmin paikallisiin tarpeisiin ja budjetteihin. Tämän jälkeen liiketoiminta kehittää tuotteita, jotka täyttävät maailmanlaajuiset laatustandardit, mikä mahdollistaa kansainvälisen kilpailun. Nykyään kiinalaiset yritykset laajentavat toimintaansa ulkomaille, hankkivat ulkomaisia ​​brändejä ja teknologiaa sekä perustavat T&K-keskuksia innovaatiokeskuksiin, kuten Piilaaksoon.

Kiinan hallitus viljelee aktiivisesti tiede- ja teknologiapuistojen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten innovaatioekosysteemiä nopean prototyyppien ja kokeilun tukemiseksi. Hyvä esimerkki tästä on Juncao-teknologia, joka osoittaa poliittisen tahdon ja tieteellisen innovaation yhdistämisen mullistavaa voimaa. Juncao on kiinalaisten tutkijoiden löytämä ainutlaatuinen ruoholaji. Se on taloudellinen ja ympäristöystävällinen sienien viljelyalusta. Sitä voidaan käyttää myös karjan rehuna.

Kiina on sitoutunut edistämään Juncaota köyhyyden lievittämisen ja kestävän kehityksen välineenä. Nykyään yli 500 maakuntaa (kaupunkia) istuttaa Juncaon, mikä parantaa sekä maisemaa että ihmisten elämää.

Tunnustaen Juncaon globaalin potentiaalin Kiina on aktiivisesti edistänyt teknologiaa kansainvälisellä näyttämöllä. Kiina on järjestänyt monia Juncao-koulutusohjelmia ja kouluttanut yli 10 000 ihmistä, jotka voivat mainostaa tätä tekniikkaa vierailla kielillä. Tyynenmeren saarimaista Afrikan maihin Juncao on juurtunut yli 100 maahan. Köyhyyden lievittämisen lisäksi Juncao edistää useiden YK:n kestävän kehityksen 2030 Agenda -tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien vaihtoehtoisen puhtaan energian tarjoaminen ja biologisen monimuotoisuuden suojelun tukeminen.

Kiinan strateginen tuki avoimille standardeille, avoimen lähdekoodin teknologialle ja yhteistyöinnovaatioille merkitsee suurta muutosta sen lähestymistavassa teknologian kehittämiseen. Yhdistämällä historiallisen sitoumuksensa tiedon jakamiseen nykyaikaiseen digitaaliseen politiikkaan Kiina kehittää elävää alkuperäiskansojen innovaatioekosysteemiä ja asettuu globaaliksi johtajaksi keskeisillä teollisuudenaloilla. Tällä lähestymistavalla on kauaskantoisia vaikutuksia tuleviin maailmanlaajuisiin teknologiastandardeihin ja innovaatioparadigmoihin. Kiinan vaikutusvallan kasvaessa muut maat voivat yhä useammin omaksua samankaltaisia ​​puitteita, mikä johtaa entistä enemmän toisiinsa ja yhteistyöhön perustuvaan maailmanlaajuiseen teknologiaympäristöön. (Koonnut Liu Xiaoyan)