Isossa-Britanniassa on mellakoita, mikä on ratkaisu ongelmaan?
2024-08-14
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
(yksi)
Viime aikoina Yhdistynyt kuningaskunta on joutunut laajamittaisiin mellakoihin, joissa tuhopoltto, ryöstely, ilkivalta ja taistelut ovat levinneet ympäri maata.
Mellakka sai alkunsa veitsihyökkäyksestä Southportissa Englannissa 29. heinäkuuta. 17-vuotias mies murtautui lasten tanssitunnille veitsellä ja teki murhan, jossa kuoli kolme lasta ja loukkaantui kahdeksan muuta. Tragedian jälkeen tekijän maahanmuuttajatausta sytytti nopeasti vihan Internetissä ja aiheutti laajamittaisia julkisia mielenosoituksia. Hallituksen väärinkäsitys tilanteessa antoi kaaoksen jatkaa käymistä, ja sitten se kehittyi väkivaltaisiksi konflikteiksi ja sosiaalisiksi mellakoiksi monissa paikoissa eri puolilla maata, mikä muodosti kolmisuuntaisen lähitaistelun paikallisten oikeistovoimien, siirtolaisjoukkojen ja hallituksen poliisin välille.
Vakavan tilanteen edessä Britannian hallitus kritisoi äärioikeiston voimia tilanteen salaa yllyttämisestä laajentumiseen. Se myös syytti "X":n edustamaa alusta äärimmäisten vihamielisten ajatusten levittämisestä ja pyysi Muskia jatkamaan brittiläisten syrjäisten tilien estämistä. -Oikeat poliitikot, äläkä tarjoa heille alustaa puhua. Samalla pidätetään ihmisiä, jotka jakavat mellakoista videoita tai julkaisevat eriäviä näkemyksiä verkossa.
(kaksi)
Laajemmasta näkökulmasta katsottuna yksittäisten tapausten aiheuttaman häiriön perimmäinen syy Yhdistyneessä kuningaskunnassa piilee pitkään jatkuneessa "maahanmuutto-dilemmassa".
Ensinnäkin Britannian maahanmuuttopolitiikka on luonut vakavia poliittisia riskejä. Ison-Britannian hallitus ei ole muodostanut tehokasta maahanmuuton hallintapolitiikkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvapaikkalauseke edellyttää, että Britannian hallitus kuluttaa vuosittain valtavia summia laittomien maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen, mikä on johtanut pitkään jatkuneeseen julkisuuteen. Koska Yhdistynyt kuningaskunta ei kyennyt saamaan aikaan yhteisymmärrystä maahanmuuton hallinnasta, se päätti etsiä uudelleensijoittamispaikkoja, jotka voisivat ottaa vastaan maahanmuuttajia. Vuonna 2022 Johnsonin hallitus allekirjoitti Ruandan kanssa sopimuksen, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta rahoittaa uudelleensijoittamistilojen rakentamisen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin keskeytti suunnitelman kiireellisesti ja vaati uudelleenarviointia, minkä seurauksena kotiuttamiskone ei noussut ennen kuin Johnson erosi. Oppositiopuolueiden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toistuvien väliintulojen jälkeen "Rwanda-suunnitelman" kustannukset kolminkertaistuivat kaksi vuotta myöhemmin, ja sen kokonaisbudjetti oli yli 10 miljardia puntaa, mikä ylitti täysin Britannian hallituksen kyvyt.
Aikaisemmin Sunakin hallitus halusi kestää painetta ja työntää eteenpäin, mutta se ei saavuttanut menestystä ennen kuin hän erosi. Nyt kun uusi työväenpuolueen hallitus on noussut valtaan, se on päättäväisesti pysäyttänyt tämän hankkeen, joka on investoinut 700 miljoonaa puntaa, mutta joka ei ole tuottanut tulosta, mikä antoi brittiläiselle maahanmuuttopolitiikalle viimeisen iskun epäonnistumisen partaalle. Alkuvaiheessa sijoitetut varat olivat turhia, ja oikeistolaiset äänestäjät kritisoivat hallituksen epäpätevyyttä laittoman maahanmuuton hallinnassa ja lähtivät vaatimustensa väkivaltaisen ilmaisemisen tielle.
Toiseksi brexit on ajanut Britannian useisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Maahanmuutto on ollut kuuma aihe Britanniassa vuosikymmeniä. Joidenkin brittiyhteiskunnan keski- ja alemman luokan ihmisten silmissä maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat vaikuttaneet Britannian työllisyyteen, hyvinvointiin, yhteisörakenteeseen ja jopa sosiaaliturvaan , ja siitä tuli myös syy vuoden 2016 kansanäänestykseen eroamisesta Euroopan unionista. Brexitin jälkeen maahanmuuton koordinoinnista Ison-Britannian ja EU:n välillä on kuitenkin tullut vaikeampaa, ja molemmat osapuolet joutuvat usein molempien syytösten ja syytösten kohteeksi. Tämän seurauksena Iso-Britannia ei ole vain menettänyt EU:n pääoman ja kaupan tuomia taloudellisia etuja, vaan se ei ole myöskään onnistunut tehokkaasti hillitsemään maahanmuuttajien virtaa. Laittoman maahanmuuton ongelma on pahentunut Brexitin jälkeen.
Ukrainan kriisin jälkeen Iso-Britannia on toiminut aktiivisesti edelläkävijänä tukeessaan Ukrainaa ja Venäjän vastaisuutta, investoimalla taistelukentälle suuren määrän poliittisia ja sotilaallisia resursseja, mutta laiminlyönyt kansantalouden tukemisen, mikä pahentaa kotimaista talouskriisiä. Britannian talouskasvu on lähes pysähtynyt, ja 12 paikallista hallitusta on julistanut konkurssin Äskettäin, että Britannian pääministeri ilmoitti suoraan, että maa on konkurssissa ja "hajallaan". Ison-Britannian ihmisten toimeentulo ja hyvinvointi ovat vaikuttaneet syvästi energiakriisin ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. Brittiperheiden kokonaistulot ovat yleisesti laskeneet, mikä vaikeuttaa yhä korkeampien elinkustannusten maksamista. Siksi protestiin tällä kertaa liittyneet eivät olleet vain maahanmuuton vastustajia, vaan myös ihmisiä, jotka olivat tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen.
Kolmanneksi epätasapainoinen väestörakenne on myötävaikuttanut yhteiskunnan syvään jakautumiseen. Brexitin jälkeisen suuren laittomien maahanmuuttajien tulvan myötä maahanmuuttajien ja alkuperäisasukkaiden väestö on kasvanut ja vähentynyt, kun taas maahanmuuttajien integroitumisaste on ollut erittäin alhainen, mikä on johtanut vakaviin sosiaalisiin jakautumiin. Laittomien maahanmuuttajien aiheuttamien terrori-iskujen ja sosiaaliturvatapausten lisääntyminen on vaikuttanut vakavasti brittien normaaliin elämään. Myös Britannian poliittiset puolueet suuntautuvat yhä enemmän löysempään maahanmuuttopolitiikkaan, mikä on johtanut Yhdistyneeseen kuningaskuntaan laittomasti saapuvien maahanmuuttajien lisääntymiseen, mikä entisestään pahentaa demografisen rakenteen epätasapainoa.
Lisäksi Ukrainan kriisin jälkeen maahanmuuttajia Ukrainasta on tullut Isoon-Britanniaan, mikä on myös pahentanut sosiaalisten ongelmien monimutkaisuutta. Alkuperäisväestön maahanmuuttajien tunnustaminen ja hyväksyminen ei ole korkealla tasolla, saati sitten taloudellisen taantuman ja työpaikkojen puutteen aikana. Maahanmuuttajaryhmät ovat myös tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen ja ovat erittäin herkkiä paikallisten äärijoukkojen hylkäämiselle. Siksi he omaksuvat ryhmittymisstrategian taistellakseen aktiivisesti oikeuksistaan selviytyä ja kehittyä.
(kolme)
Euroopassa "siirtolaisdilemma" ei ole ainoa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Viime vuosina COVID-19-epidemia, Ukrainan kriisi, energiakriisi jne. ovat vaikeuttaneet EU:n taloutta. EU:n jäsenvaltiot eivät pysty tarjoamaan laittomien maahanmuuttajien ja pakolaisten uudelleensijoittamiseen tarvittavaa taloudellista tukea kotimaan talouteen kohdistuvien laskupaineiden ja korkean inflaation ja työttömyyden kaltaisten ongelmien vuoksi. Alueellisten konfliktien, kuten Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin uudesta kierrosta, aiheuttama pakolaisongelma on ajanut EU:n ja sen jäsenvaltioiden paineet äärimmilleen. Viime vuoden lopulla monet Euroopan maat, mukaan lukien Saksa ja Italia, tiukensivat peräkkäin maahanmuuttopolitiikkaansa ja vahvistivat valvontaa mahdollisen uuden pakolaisaallon torjumiseksi.
Samaan aikaan konflikti erilaisten maahanmuuttajakulttuurien ja perinteisten arvojen välillä pahentaa edelleen Euroopan "skitsofreniaa". Lännen moniarvoinen yleinen mielipideympäristö on muokannut uusien maahanmuuttajien omistusidentiteettiä, mutta perinteiset valkoiset länsimaiset yhteiskunnat eivät ole valmiita ottamaan niitä vastaan. Uusi maahanmuuttajien sukupolvi kärsii usein syrjinnästä ja syrjäytymisestä, mikä lisää vastakkainasettelua yhteiskunnallisella tasolla.
Nähtäväksi jää milloin Ison-Britannian mellakat väistyvät, mutta mellakoiden lisäksi Britannian hallitukselle aiheuttavat vielä enemmän päänsärkyä pakolaiskriisi, rakenteelliset talousongelmat, elinkustannuskriisi ja työllisyysongelmat. Brittiyhteiskunta on täynnä reikiä, eikä se kestä enää mellakoiden painoa. 1970-luvulla työväenpuolueen hallitus joutui eroamaan yleislakon vuoksi, joka tunnetaan nimellä "tyytymättömyyden talvi". on vasta Starmerin hallituksen kokeen alkua.
