ruotsi pyrkii muuttamaan "bonsai-armeijan" status quoa
2024-10-05
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
reference news network raportoi 3. lokakuutasaksan "frankfurter allgemeine zeitung" -sivustolla 30. syyskuuta julkaistun raportin mukaan ruotsi laajentaa aggressiivisesti armeijaansa. prosessia johtaa mikael krasson, josta tuli virallisesti ruotsin asevoimien ylin komentaja 1. lokakuuta.
krasson ei ole hillitty henkilö. krasson on sanonut monta kertaa, että hänen mielestään "venäjän imperialistinen ulkopolitiikka" on suurin uhka ruotsille.
ruotsi on muuttanut turvallisuuspolitiikkaansa perusteellisesti venäjän takia. ruotsi hylkäsi vuosisatojen liittoutumattomuuden, liittyi natoon ja allekirjoitti yhdysvaltojen kanssa puolustussopimuksen, joka sallii yhdysvaltain armeijan käyttää sotilastukikohtiaan ja jopa sijoittaa sinne ydinaseita.
ennen venäjän ja ukrainan sotaa tämä oli mahdotonta kuvitella ruotsille, joka ylpeilee humanitaarisena maailmanvaltana. mutta aiemmin ruotsi oli tajunnut, että sen puolustuskyky oli heikko. rautaesiripun romahtamisen jälkeen ruotsi, kuten saksa, heikensi merkittävästi puolustuskykyään ja poisti pakollisen asepalveluksen. ruotsi toteutti aseistariisunnan ja loput pysyvät joukot keskittyivät kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin.
krasson vertasi ruotsin armeijaa bonsaihin tämän vuoden konferenssissa. hän sanoi: "olemme perustaneet bonsai-puolustuksen. tämä tarkoittaa, että ruotsin puolustusvoima näyttää hienolta, mutta se on itse asiassa erittäin hauras." 1960-luvun puolivälissä ruotsi pystyi mobilisoimaan noin 800 000 sotilasta. nykyään ruotsin aktiivisia ja reservijoukkoja on yhteensä vain noin 57 000 – huolimatta ruotsin ilmavoimien ja laivaston vahvoista taistelukyvyistä.
krimin liittämisen jälkeen venäjään ruotsi palautti asepalvelusjärjestelmän ja alkoi vahvistaa sotilaallista vahvuuttaan. krasson uskoo, että hänen tärkein tehtävänsä tällä hetkellä on "pysyä tällä tiellä ja nopeuttaa sotilaallisten voimavarojen rikastamista". ruotsin puolustusmenot ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2020 ja ovat tänä vuonna 2,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. vastaavat osuudet nousevat 2,4 prosenttiin vuonna 2025 ja 2,6 prosenttiin vuonna 2028.
sotilaallisten valmiuksien vahvistamisen lisäksi ruotsin hallituksen armeijalle asettamia keskeisiä tehtäviä on syvä integroituminen natoon. pohjoismaisella naton jäsenellä ruotsilla on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi keskeinen rooli suomen ja baltian maiden puolustuksessa. krasson kannatti ruotsin liittymistä natoon jo vuosia sitten. hänen mielestään ruotsista voisi tulla naton keskus. ruotsi on nyt paljon turvallisempi, hän sanoi äskettäin naton kehyksen ja sen ydinpelotteen ansiosta.
ruotsin hallitus sanoi, että nykyinen turvallisuustilanne on vakavin sitten toisen maailmansodan. (koonnut wang qing)
