tuetaanko neuvotteluja vai lisätään sotilaallista apua? venäjän ja ukrainan välisen sodan kriittisellä hetkellä erimielisyydet lännessä paljastettiin
2024-09-19
한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina
xinhuan uutistoimiston mukaan "ukrainian pravda" lainasi lähdettä ukrainan valtion turvallisuuspalvelusta, joka sanoi, että ukraina käytti varhain samana aamuna lennokkeja kohdistaakseen suuren ohjuksen toropetsiin, tverin alueella, venäjällä varasto ja räjäyttää ammusvarasto. lähteen mukaan ammusvarasto, johon hyökättiin, sisälsi iskander- ja dot-u-ohjuksia, ilmailuohjattuja pommeja ja tykistöammuksia. hyökkäyksen jälkeen ammusvarasto räjähti rajusti ja syttyi tuleen yli kuuden neliökilometrin alueelle.
ukrainan armeija hyökkää ilmaiskuilla venäläisten ammusvarastojen kimppuun, mutta venäjän armeija on viime aikoina tehostanut hyökkäyksiään ukrainan infrastruktuuria vastaan ja käyttää edelleen itä-ukrainan aluetta päätaistelukenttänä lähestyen pokrovskia, tärkeää paikallista logistiikkakeskusta. ukrainalainen sotilas paljasti, että venäjän armeijan hyökkäys pokrovskiin on viime aikoina hidastunut, mutta rintamalla olevalla ukrainan armeijalla on edelleen pulaa ammuksista, työvoimasta ja alhaisesta moraalista. venäjän kurskin alueella venäjän armeija on aloittanut vastahyökkäyksen. venäjän puolustusministeriö ilmoitti 16. päivänä valloittaneensa kaksi asuinaluetta. venäjän asevoimien sotilaallisen ja poliittisen osaston apulaisjohtaja apti araudinov ilmoitti jälleen 16. päivänä. kahden asuinalueen vapauttaminen.
koska venäjän ja ukrainan välinen sota on alkamassa kolmatta kriittistä syys- ja talvikautensa eikä taistelukentällä ole vieläkään läpimurtoa, ukraina kehottaa länttä poistamaan rajoitukset ukrainan avustusaseiden käytöltä iskujen tekemiseen syvälle venäjään. alue. jotkut ukrainalaiset viranomaiset sanoivat, että toropetsin kaltaiset hyökkäykset ovat todiste siitä, että tällaiset toimet eivät aiheuta lisäriskejä venäjän vastahyökkäykselle. toistaiseksi yhdysvallat ei ole tehnyt lopullista päätöstä "asekiellon kumoamisesta", mutta bidenin hallinto on altistunut naton kasvavalle paineelle. länsimaat jakautuvat kahteen leiriin, halutaanpa edistää neuvotteluja, välttää kärjistymistä tai lisätä sotilaallista apua ukrainalle.
19. syyskuuta 2024 paikallista aikaa ukrainassa venäläinen sotilas laukaisi dronin tuntemattomasta paikasta. visuaalinen kiinan kartta
yhdysvallat on "edelleen epäröivä" ja venäjä sanoo olevansa "valmis jatkamaan ydinkokeita"
yhdysvallat, britannia ja muut maat ovat viime päivinä lähettäneet usein viestejä, jotka osoittavat, että ne aikovat sallia ukrainan käyttää länsimaisia pitkän kantaman aseita hyökätäkseen venäjän alueellisiin kohteisiin. kuitenkin sen jälkeen, kun venäjän presidentti vladimir putin antoi vahvan varoituksen, että konflikti kokisi "laadullisen muutoksen" ja tarkoittaisi "sotaa venäjän kanssa", länsi ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä asiasta.
associated press raportoi 19. syyskuuta, että bidenin hallinto ei ole vieläkään varma, pitäisikö sen valtuuttaa ukraina laukaisemaan pitkän kantaman ohjuksia syvälle venäjälle. yhdysvallat on huolissaan siitä, että "kiellon poistamisella" voi olla rajallinen vaikutus sotatilanteeseen ja se on erittäin riskialtista. kun biden valmistautuu tapaamaan ukrainan presidentti volodymyr zelenskyä ensi viikolla, yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että he ovat pyytäneet ukrainaa ilmaisemaan selkeämmin toiminnalliset tavoitteensa ymmärtääkseen, kuinka kiova käyttää aseita ja miten ne sopivat laajempaan sotaan.
yhdysvaltain poliittinen uutisverkosto politico julkaisi 18. päivänä artikkelin, jonka mukaan mahdollinen kiertotapa on, että yhdysvallat vaatii, että kaikki ukrainan toimet venäjää vastaan on hyväksyttävä ja suljetaan selvästi pois öljynjalostamot ja muut herkät kohteet, joihin voi kuulua myös moskova. mutta keskustelut aseiden "kiellon poistamisesta" voivat lopulta johtaa suurempaan kysymykseen, jonka biden-tiimi on välttynyt konfliktin alusta lähtien: "haluuko yhdysvallat todella ukrainan voittavan". raportissa todettiin myös, että toistaiseksi ei ole koskaan selkeästi sanottu, miltä "voitto" ukrainassa näyttäisi, ja "ei häviä" saattaa olla lähin määritelmä.
"he eivät halua ukrainan epäonnistuvan, eivätkä he halua venäjän epäonnistuvan tämä kanta on sovittamaton", virolainen lainsäätäjä ja entinen tiedusteluupseeri eerik kross sanoi politicolle.
tällä hetkellä yhdysvaltoihin kohdistuu yhä enemmän nato-liittolaistensa painetta. eräs yhdysvaltain korkea virkamies kertoi associated pressille, että äskettäisessä naton puolustusministerien kokouksessa useimpien maiden puolustusministerit kannattivat aseiden "kiellon purkamisen" tukemista. myös yhdysvaltain esikuntapäälliköiden puheenjohtaja brown osallistui kokoukseen.
ukraina on tällä hetkellä innokas käyttämään yhdysvaltain toimittamaa armeijan taktista ohjusjärjestelmää (atacms) ja yhdistyneen kuningaskunnan toimittamaa "storm shadow" -ohjusta iskeäkseen syvään venäjällä sijaitseviin kohteisiin biden oli aiemmin keskustellut tästä aiheesta tapaaessaan britannian pääministerin starmer. asiaan perehtyneet ihmiset uskovat, että starmer hakee bidenin lupaa ukrainalle käyttää "storm shadow" -ohjuksia laajentaakseen iskujaan venäjää vastaan. koska ohjuksen komponentit on valmistettu yhdysvalloissa, voidaan tarvita bidenin hyväksyntä.
naton pääsihteeri stoltenberg puhui 17. päivänä tästä asiasta sanoen, että päätös sallia ukrainan käyttää länsimaisia pitkän kantaman aseita hyökätäkseen venäjään ei tule "punaiseksi viivaksi", joka saa venäjän eskaloimaan konfliktia. "putin on ilmoittanut monista punaisista linjoista aiemmin, mutta hän ei ole kärjistynyt (konflikti), mikä tarkoittaa, että hän ei ole suoraan ottanut nato-maita mukaan konfliktiin", hän sanoi.
vastauksena venäjän presidentin lehdistösihteeri peskov vastasi 18. päivänä, että stoltenbergin huomautukset olivat "erittäin lyhytnäköisiä ja epäammattimaisia" ja että hänen asenteensa oli "erittäin provosoiva ja vaarallinen".
myös 17. päivänä, venäjän keskusydinkoepaikan perustamisen 70-vuotispäivänä, testipaikan johtaja andrei sinitsyn sanoi rossija gazetan haastattelussa olevansa valmis jatkamaan ydinkokeita. ydinkokeet voidaan aloittaa testipaikalla "milloin tahansa", jos tilaus tulee. venäjän "kommersant" raportoi, että venäjä ei ole koskaan tehnyt ydinkoetta nykyhistoriassa, mutta lännen vastakkainasettelun jyrkän kärjistymisen yhteydessä moskova on viime aikoina kuullut yhä enemmän ääniä, jotka tukevat ydinkokeiden jatkamista. putin sanoi aiemmin kesäkuussa, että venäjä suorittaa ydinkokeen "tarvittaessa", mutta "toistaiseksi ei ole tarvetta".
tuetaanko neuvotteluja vai lisätään sotilaallista apua? "uzbekistanin liittolaiset jakautuivat kahteen leiriin"
moscow times raportoi 18., että venäjän ja ukrainan konfliktin kolmas syksy ja talvi lähestyy taistelukentällä ei ole vieläkään näkyvissä läpimurtoa, ja rauhanneuvottelujen näkymät ovat edelleen epäselvät. tätä taustaa vasten ukrainan liittolaiset alkoivat vähitellen jakautua kahteen leiriin. jotkut maat vastustivat neuvotteluja lähitulevaisuudessa ja vaativat lisäämään sotilaallista tukea ukrainalle. muut maat olivat kuitenkin huolissaan konfliktin kärjistymisen vaarasta ja alkoivat etsiä siihen diplomaattisia ratkaisuja konflikti.
bloomberg uutisoi 17. päivänä asiaan perehtyneitä siteeraten, että vaikka kaikki ukrainan länsiliittolaiset ovat korostaneet, että lopullisen päätöksen voivat tehdä vain ukrainan viranomaiset eivätkä kohdista heihin minkäänlaista neuvottelupainetta osana vuoden 2025 strategiaa. keskusteluissa jotkin maat ovat jo alkaneet pohtia vakavammin sodan lopettamista neuvotteluin, mikä herätti useissa länsimaissa huolen siitä, että ukraina saattaa joutua lopettamaan ennenaikaisesti tulitaukoa.
jotkut analyytikot uskovat, että usa:n marraskuun vaalien ja yhdysvaltain presidentin virkaanastumisen välistä aikaa ensi vuoden tammikuussa pidetään mahdollisena "mahdollisuuksien ikkunana", jonka aikana lähtevällä bidenin hallinnolla voi olla enemmän poliittista liikkumavaraa päästä sopimukseen. yhdysvaltain hallituksen vaihtuessa ja äärioikeistolaisten voimien nousussa euroopassa, jatkuva sotilaallinen ja taloudellinen tuki ukrainalle voi kohdata epävarmuutta. neuvottelujen avainkysymys on kuitenkin se, kuinka ukrainalle voidaan antaa turvallisuustakuut tulevaisuudessa ja samalla varmistaa, etteivät ukrainan länsiliittolaiset joudu suoraan konfliktiin venäjän kanssa.
aiemmin wall street journal paljasti 11. syyskuuta, että ukrainalle kerrottiin, että sen kattava voitto vaatisi satojen miljardien dollarien tukea. tämä on jotain, mitä yhdysvallat tai eurooppa eivät voi realistisesti saavuttaa laatia kattavampi suunnitelma. "kyiv independent" -raportin mukaan zelenski sanoi iltapuheessaan 18. päivänä, että kaikki ukrainan "voittosuunnitelman" avainkohdat on muotoiltu.
suunnitelman yksityiskohtia ei ole vielä julkistettu, mutta zelensky on sanonut, että suunnitelman tavoitteena on "tasoittaa tietä luotettavalle rauhalle" ja se koostuu neljästä keskeisestä kohdasta ja yhdestä, joka liittyy sodanjälkeiseen tilanteeseen keskittyen ukrainan turvallisuuteen ja geopoliittiseen tilanteeseen. poliittisen aseman, ulkomaisen sotilaallisen avun vapaan ja rajoittamattoman käytön sekä taloudellisen tuen. lisäksi strategiaan kuului rajat ylittävä ratsio kurskiin. ukrainan presidentin neuvonantaja podoljak korosti, että suunnitelma ei koskaan sisältäisi alueiden luovuttamista venäjälle ja sanoi, että konfliktin jäädyttäminen ei todellakaan lopettaisi sotaa.
zelensky on aiemmin ilmoittanut, että hän keskustelee "voittosuunnitelmasta" bidenin, demokraattien presidenttiehdokas harrisin ja republikaanien presidenttiehdokas trumpin kanssa vieraillessaan yhdysvalloissa tässä kuussa. yhdysvaltain hallituksen viranomaiset ilmoittivat äskettäin, että yhdysvallat on tietoinen suunnitelman sisällöstä ja "uskoo, että suunnitelma toimii". trump sanoi 18. päivänä, että hän "saattaa" tavata zelenskyn hänen vierailunsa aikana yhdysvalloissa, mutta ei antanut lisätietoja.
al jazeeran 17. päivänä julkaistun raportin mukaan yhdysvaltain republikaanien varapresidenttiehdokas vance paljasti äskettäin joitain yksityiskohtia trumpin suunnitelmasta lopettaa venäjän ja ukrainan välinen konflikti podcastissa. vance sanoi: "on mahdollista, että nykyisestä jakolinjasta venäjän ja ukrainan välillä tulee demilitarisoitu vyöhyke", mutta hän ei keskustellut tämän demilitarisoidun vyöhykkeen sijainnista tai laajuudesta, vaan korosti vain, että tällä alueella ryhdytään "tiukoihin varotoimiin". . vance sanoi myös: "ukraina säilyttää itsenäisen suvereniteettinsa ja venäjä saa ukrainalta puolueettomuustakuut - ukraina ei liity natoon eikä liity joihinkin näistä liittoutuneista instituutioista. tältä sopimus lopulta näyttää."
vaikka keskustelu neuvotteluista lisääntyy, venäjä ja ukraina näyttävät edelleen valmistautuvan pitkittyvään sotaan. putin allekirjoitti 16. päivänä käskyn laajentaa asevoimia kolmannen kerran konfliktin puhkeamisen jälkeen, mikä edellyttää venäjän asevoimien 180 000 sotilashenkilön lisäämistä 1. joulukuuta 2024 alkaen 1,5 miljoonaan. samaan aikaan ukrainan valtiovarainministeriö totesi 18. päivänä, että ukrainan parlamentti (parlamentti) hyväksyi samana päivänä budjettitarkistuksen, joka aikoi lisätä lähes 500 miljardia grivnaa (noin 85,25 miljardia rmb) kansallisiin turva- ja puolustusmenoihin. .
paperin toimittaja hou danwei
(tämä artikkeli on the paperista. jos haluat lisätietoja, lataa "the paper" -sovellus)
