uutiset

한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

[Teksti/tarkkailijaverkosto Xiong Chaoran] Elokuun 18. päivän illalla paikallista aikaa Venäjän presidentti Putin saapui Azerbaidžanin pääkaupunkiin Bakuun aloittaakseen kaksipäiväisen valtiovierailun. Kremlin aiempien uutisten mukaan maiden johtajat keskustelevat vierailun aikana kahdenvälisistä suhteista sekä kansainvälisistä ja alueellisista asioista sekä antavat yhteisen lausunnon ja allekirjoittavat joukon asiakirjoja.

Agence France-Presse raportoi, että Azerbaidžan ei ole vain Venäjän ja Turkin läheinen kumppani, vaan myös merkittävä energiantoimittaja länsimaille. Putinin vierailu Kaukasuksen maahan tapahtuu Ukrainan äskettäisen "ennennäkemättömän sotilaallisen hyökkäyksen" taustalla Venäjän aluetta vastaan ​​Kurskin alueella.

Raporttien mukaan Venäjän valtiontelevisio lähetti videoita Putinin saapumisesta Bakuun erikoiskoneella. Azerbaidžanin kansallinen uutistoimisto kertoi, että Azerbaidžanin presidentti Ilham Aliyev oli päivällisellä Putinin kanssa hänen virallisessa asunnossaan illalla 18. elokuuta paikallista aikaa.

RIA Novosti raportoi, että 19. elokuuta paikallista aikaa Putin ja Alijev allekirjoittavat yhteisen asiakirjan ja antavat yhteisen lausunnon tiedotusvälineille. Samaan aikaan Putin laskee seppeleen Ilham Alijevin isän, vuosina 1993–2003 Azerbaidžanin presidenttinä toimineen Heydar Alijevin haudalle.

Aiemmin Kreml totesi, että Putinin ja Alijevin keskustelunaiheisiin kuuluu myös "Azerbaidžanin ja Armenian välisen (konflikti)kysymyksen ratkaiseminen".

Viime vuosina tilanne Vuoristo-Karabahissa (Nakan alueella) on ollut epävakaa ja konfliktit ovat jatkuneet Azerbaidžanin ja Armenian välillä useita kertoja. Viime vuoden syyskuussa Armenia syytti Venäjää "ei tee tarpeeksi" Naka-kysymyksessä, ja Kreml vastasi, että "tämä on Azerbaidžanin sisäinen asia".

Agence France-Presse sanoi, että Armenia on siitä lähtien pyrkinyt syventämään suhteitaan länsimaiden kanssa, erityisesti Yhdysvaltoihin, mikä on "erittäin ärsyttänyt" Venäjää, koska Venäjä uskoo näiden kahden entisen neuvostotasavallan olevan sen vaikutuspiirissä. .

Raportissa todettiin myös, että Azerbaidžan on merkittävä maakaasun tuottaja Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin puhjettua monet Euroopan maat kääntyivät Azerbaidžaniin korvatakseen Venäjän maakaasun jyrkän vähenemisen. Lisäksi Azerbaidžan isännöi tämän vuoden marraskuussa myös Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen sopimuspuolten 29. konferenssia (COP29).

Putin vieraili viimeksi Azerbaidžanissa syyskuussa 2018. Viime vuoden maaliskuun 17. päivänä Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi Putinille pidätysmääräyksen, jossa hän syytti häntä "sotarikoksista" ja lasten laittomasta karkottamisesta Ukrainasta Venäjälle. Tämä tarkoittaa, että kaikki Kansainvälisen rikostuomioistuimen 123 jäsenvaltiota ovat velvollisia pidättämään Putinin, jos Putin astuu jonkin jäsenvaltion alueelle, kyseisen jäsenvaltion tulee siirtää hänet Haagiin oikeudenkäyntiä varten.

Kreml torjui päättäväisesti nämä syytökset Venäjän tutkintakomitea käynnisti myös rikosoikeudellisen menettelyn Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjiä ja tuomareita vastaan, koska he uskoivat, että heidän toimintansa oli selvästi laitonta, ja valtionpäämies nautti ehdottomat ulkomaiset oikeudet.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisen perustana on Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntö, joka tuli voimaan 1. heinäkuuta 2002. AFP huomautti, että vaikka tämä "pidätysmääräys" rajoitti joitain Putinin ulkomaanmatkoja, Azerbaidžan ei ole "Rooman perussääntö" 》allekirjoittaneet maat.

6. elokuuta paikallista aikaa Ukrainan armeija teki ratsian Kurskin alueelle Venäjällä. Tämä oli suurin Ukrainan Venäjän alueelle tekemä hyökkäys konfliktin puhkeamisen jälkeen.

Venäjän asevoimien sotilaallisen ja poliittisen osaston apulaisjohtaja Araudinov sanoi 18. elokuuta, että suuri määrä ukrainalaisia ​​sotilaita karsittiin Kurskin suuntaan ja paikallinen tilanne oli hallinnassa. Ukrainan ilmavoimien komentaja Olesiuk julkaisi sosiaalisessa mediassa, että Ukrainan armeija teki ilmaiskun sillalle Kurskin alueella ja osui Venäjän "logistiikkavalmiuksiin".

Venäjän puolustusministeriö raportoi 18. elokuuta, että Ukrainan armeija menetti yli 300 ihmistä ja 6 panssarivaunua Kurskin suuntaan kuluneen vuorokauden aikana. Ukrainan armeija on kärsinyt Kurskin alueella käytyjen taistelujen aikana yhteensä yli 3 460 ihmisen ja 50 panssarivaunun tappioita. Ukrainan asevoimien ylipäällikkö Serski ilmoitti 15. elokuuta, että Ukrainan armeija hallitsi 1 150 neliökilometriä Venäjän aluetta ja 82 siirtokuntaa.

Kurskin alueella käydyt taistelut uhkaavat kuitenkin Venäjän Kurskin ydinvoimalan turvallisuutta. CCTV-uutisten mukaan varhain aamulla 18. elokuuta paikallista aikaa kuului valtava räjähdys Kurtšatovin kaupungin yllä, jossa Kurskin ydinvoimala sijaitsee.

Tämä artikkeli on Observer.comin yksinomainen käsikirjoitus, eikä sitä saa kopioida ilman lupaa.